Akuuttien kriisien ratkaisemisen lisäksi on katsottava myös pidemmälle
Sitra julkaisi tammikuun alkupuolella megatrendipäivityksen. Tulevaisuustutka-webinaarissa 17. tammikuuta pureuduimme, miten megatrendit vaikuttavat Uuteenmaahan ja mitkä niistä ovat erityisen merkityksellisiä maakunnallemme. Sitran strategia- ja ennakointijohtaja Katri Vataja johdatti tulevaisuuden kulkuja ennakoiviin megatrendeihin.
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat muuttaneet elämäämme. Yllätykset ja kriisit ovat tulleet tutuksi.
– Tässä ja nyt meidän pitää ratkaista akuutteja kriisejä, kuten pandemiaa, mutta samaan aikaan pitää pystyä ratkaisemaan niitä asioita, jotka ovat olemassa, kuten ilmastonmuutos ja hyvinvoinnin haasteet, Vataja sanoi.
Onneksi on myös ratkaisuja
– Uudenmaan päästöt ovat nykyisellään noin viidenneksen koko Suomen päätöistä. Tulevaisuuden imua ja näkemyksiä on onneksi Uudellamaalla, Vataja kuvasi
Hän nosti esiin, että Uudellamaalla on kiristetty hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030. Luontokato on paikallinen kysymys ja sitä pystytään ratkaisemaan paikallisesti Uudellamaalla. Uudellamaalla kaupungistuminen ja väestötiheys ovat erilaisia kuin muualla Suomessa, joten maankäytön kysymykset ovat tärkeitä.
Vatajan mukaan onneksi on myös ratkaisuja. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen Kestävyysloikka-sivustolle on kerätty esimerkkejä ratkaisuista, myös Uudeltamaalta.
Monenlaista tulevaisuutta on tarjolla
Suomen väestöstä noin kolmasosa asuu Uudellamaalla. Vatajan mukaan se tarkoittaa joissakin asioissa helpompia ratkaisuja, mutta väestötiheys ja erilainen väestöpohja nostavat myös uudenlaisia näkökulmia, jotka eivät näy muualla Suomessa samalla tavalla.
– Väestö myös monimuotoistuu Uudellamaalla muuta maata nopeammin. Kysymyksiä on tärkeä ratkaista arjessa ja tulee nähdä myös tulevaisuutta, Vataja kuvasi.
Väestön monimuotoistuminen korostaa tarvetta edistää osallisuutta ja ihmisten kokemusta vaikutusmahdollisuutta.
– Minkälaista maailmaa rakennamme tuleville sukupolville? Miten huomioimme erilaisten sukupolvien näkemykset päätöksenteossa? Ketkä asuvat kaupungeissa, joita nyt suunnitellaan? Miten lasten ja nuorten ääni kuuluu kaupunkikehittämisessä?
Megatrendit 2023 – Ymmärrystä yllätysten aikaan
- Luonnon kantokyky murenee
- Hyvinvoinnin haasteet kasvavat
- Demokratian kamppailu kovenee
- Kilpailu digivallasta kiihtyy
- Talouden perusta rakoilee
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa ennakoidaan globaaleja muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämän Tulevaisuustutkat ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Tutustu myös näihin
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.
25.11.2024
TE-palvelut uudistuvat pian – syksyn aikana järjestetään neljä aamutilaisuutta valmistelijoille
Uudenmaan liiton luotsaama TEPA24 Uusimaa -hanke tukee kuntia ja Uudellemaalle muodostuvia yhdeksää työllisyysaluetta TE-palveluiden uudistuessa. Keväällä pilotoitu Tepassa tapahtuu -live jatkuu syksyllä neljällä verkossa järjestettävällä aamutilaisuudella.
25.11.2024
EU:n lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta teemana Tulevaisuustutka-webinaarissa 12.12.
Keväällä valittiin uudet europarlamentaarikot ja uusi Euroopan komissio aloittaa kohta työnsä. EU:n lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta on aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. joulukuuta klo 8.15–9.00.
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.