Akuuttien kriisien ratkaisemisen lisäksi on katsottava myös pidemmälle
Sitra julkaisi tammikuun alkupuolella megatrendipäivityksen. Tulevaisuustutka-webinaarissa 17. tammikuuta pureuduimme, miten megatrendit vaikuttavat Uuteenmaahan ja mitkä niistä ovat erityisen merkityksellisiä maakunnallemme. Sitran strategia- ja ennakointijohtaja Katri Vataja johdatti tulevaisuuden kulkuja ennakoiviin megatrendeihin.
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat muuttaneet elämäämme. Yllätykset ja kriisit ovat tulleet tutuksi.
– Tässä ja nyt meidän pitää ratkaista akuutteja kriisejä, kuten pandemiaa, mutta samaan aikaan pitää pystyä ratkaisemaan niitä asioita, jotka ovat olemassa, kuten ilmastonmuutos ja hyvinvoinnin haasteet, Vataja sanoi.
Onneksi on myös ratkaisuja
– Uudenmaan päästöt ovat nykyisellään noin viidenneksen koko Suomen päätöistä. Tulevaisuuden imua ja näkemyksiä on onneksi Uudellamaalla, Vataja kuvasi
Hän nosti esiin, että Uudellamaalla on kiristetty hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030. Luontokato on paikallinen kysymys ja sitä pystytään ratkaisemaan paikallisesti Uudellamaalla. Uudellamaalla kaupungistuminen ja väestötiheys ovat erilaisia kuin muualla Suomessa, joten maankäytön kysymykset ovat tärkeitä.
Vatajan mukaan onneksi on myös ratkaisuja. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen Kestävyysloikka-sivustolle on kerätty esimerkkejä ratkaisuista, myös Uudeltamaalta.
Monenlaista tulevaisuutta on tarjolla
Suomen väestöstä noin kolmasosa asuu Uudellamaalla. Vatajan mukaan se tarkoittaa joissakin asioissa helpompia ratkaisuja, mutta väestötiheys ja erilainen väestöpohja nostavat myös uudenlaisia näkökulmia, jotka eivät näy muualla Suomessa samalla tavalla.
– Väestö myös monimuotoistuu Uudellamaalla muuta maata nopeammin. Kysymyksiä on tärkeä ratkaista arjessa ja tulee nähdä myös tulevaisuutta, Vataja kuvasi.
Väestön monimuotoistuminen korostaa tarvetta edistää osallisuutta ja ihmisten kokemusta vaikutusmahdollisuutta.
– Minkälaista maailmaa rakennamme tuleville sukupolville? Miten huomioimme erilaisten sukupolvien näkemykset päätöksenteossa? Ketkä asuvat kaupungeissa, joita nyt suunnitellaan? Miten lasten ja nuorten ääni kuuluu kaupunkikehittämisessä?
Megatrendit 2023 – Ymmärrystä yllätysten aikaan
- Luonnon kantokyky murenee
- Hyvinvoinnin haasteet kasvavat
- Demokratian kamppailu kovenee
- Kilpailu digivallasta kiihtyy
- Talouden perusta rakoilee
Lisätietoja:
Henna Hyytiä
Erityisasiantuntija
henna.hyytia@uudenmaanliitto.fi
Ennakointi, skenaariotyö, koulutuspolitiikka
Palvelee myös ruotsiksi
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa ennakoidaan globaaleja muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämän Tulevaisuustutkat ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
25.5.2023
TE-palvelujen uudistuksen palveluhankinnat keskusteluttivat Uudellamaalla
TE-uudistuksen vaikutukset työllisyyspalveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen Uudellamaalla olivat tapetilla maanantaina 22. toukokuuta järjestetyssä tilaisuudessa. Kunnat, koulutuksen järjestäjät ja työllisyyspalveluiden tuottajat keskustelivat aiheesta Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton järjestämässä tilaisuudessa.
Uutinen
17.5.2023
Uudenmaan rooli ja mahdollisuudet Naton jäsenmaa Suomessa teemana Tulevaisuustutkassa 31.5.
Keskiviikkona 31.5. klo 8.15–9.30 järjestettävässä Tulevaisuustutkassa kiinnostaa, mitä Nato-jäsenyys merkitsee Uudellemaalle. Jäsenyydellä on heijastusvaikutuksia Uudenmaan tulevaisuuteen esimerkiksi turvallisuuden, liike-elämän mahdollisuuksien ja aluekehittämisen näkökulmasta.
Uutinen
11.5.2023
Uusimaalaiset toimijat tavoittelevat kiertotalouden edelläkävijyyttä
Uudenmaan kunnat, kehitysyhtiöt, TKI- ja muut toimijat vauhdittavat yhdessä yhteiskunnan siirtymistä kiertotalouteen. Edelläkävijyyttä tavoittelevat tahot aloittivat keskustelut 8. toukokuuta vapaaehtoisesta alueellisesta kiertotalouden green deal -sitoumuksesta.
Blogi
10.5.2023
Millaisilla ohjauskeinoilla turvaamme metsäluonnon ja hiilinielut?
Tulevan hallituskauden aikana on rakennettava uudenlainen liittolaisuus luonnon kanssa ja asetettava luonnonvarojen hyödyntämiselle ekologisesti kestävät rajat. Uudella hallituksella on mahdollisuus ohjata metsäsektoria uudistumaan niin, että arvonlisää voidaan ylläpitää samalla hakkuumääriä kohtuullistaen, kirjoittaa ympäristö- ja ilmastoasiantuntija Maria Sirviö.