Akuuttien kriisien ratkaisemisen lisäksi on katsottava myös pidemmälle
Sitra julkaisi tammikuun alkupuolella megatrendipäivityksen. Tulevaisuustutka-webinaarissa 17. tammikuuta pureuduimme, miten megatrendit vaikuttavat Uuteenmaahan ja mitkä niistä ovat erityisen merkityksellisiä maakunnallemme. Sitran strategia- ja ennakointijohtaja Katri Vataja johdatti tulevaisuuden kulkuja ennakoiviin megatrendeihin.
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat muuttaneet elämäämme. Yllätykset ja kriisit ovat tulleet tutuksi.
– Tässä ja nyt meidän pitää ratkaista akuutteja kriisejä, kuten pandemiaa, mutta samaan aikaan pitää pystyä ratkaisemaan niitä asioita, jotka ovat olemassa, kuten ilmastonmuutos ja hyvinvoinnin haasteet, Vataja sanoi.
Onneksi on myös ratkaisuja
– Uudenmaan päästöt ovat nykyisellään noin viidenneksen koko Suomen päätöistä. Tulevaisuuden imua ja näkemyksiä on onneksi Uudellamaalla, Vataja kuvasi
Hän nosti esiin, että Uudellamaalla on kiristetty hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030. Luontokato on paikallinen kysymys ja sitä pystytään ratkaisemaan paikallisesti Uudellamaalla. Uudellamaalla kaupungistuminen ja väestötiheys ovat erilaisia kuin muualla Suomessa, joten maankäytön kysymykset ovat tärkeitä.
Vatajan mukaan onneksi on myös ratkaisuja. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen Kestävyysloikka-sivustolle on kerätty esimerkkejä ratkaisuista, myös Uudeltamaalta.
Monenlaista tulevaisuutta on tarjolla
Suomen väestöstä noin kolmasosa asuu Uudellamaalla. Vatajan mukaan se tarkoittaa joissakin asioissa helpompia ratkaisuja, mutta väestötiheys ja erilainen väestöpohja nostavat myös uudenlaisia näkökulmia, jotka eivät näy muualla Suomessa samalla tavalla.
– Väestö myös monimuotoistuu Uudellamaalla muuta maata nopeammin. Kysymyksiä on tärkeä ratkaista arjessa ja tulee nähdä myös tulevaisuutta, Vataja kuvasi.
Väestön monimuotoistuminen korostaa tarvetta edistää osallisuutta ja ihmisten kokemusta vaikutusmahdollisuutta.
– Minkälaista maailmaa rakennamme tuleville sukupolville? Miten huomioimme erilaisten sukupolvien näkemykset päätöksenteossa? Ketkä asuvat kaupungeissa, joita nyt suunnitellaan? Miten lasten ja nuorten ääni kuuluu kaupunkikehittämisessä?
Megatrendit 2023 – Ymmärrystä yllätysten aikaan
- Luonnon kantokyky murenee
- Hyvinvoinnin haasteet kasvavat
- Demokratian kamppailu kovenee
- Kilpailu digivallasta kiihtyy
- Talouden perusta rakoilee
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa ennakoidaan globaaleja muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämän Tulevaisuustutkat ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2026
Tulevaisuustutkassa pohdittiin hyvinvointiyhteiskunnan työnjakoa ja kolmannen sektorin tulevaisuutta
Lokakuun Tulevaisuustutka-webinaarissa kuultiin kaksi mielenkiintoista puheenvuoroa, jotka valottivat hyvinvointiyhteiskunnan työnjako ja kolmannen sektorin tulevaisuutta tutkimuksen ja käytännön näkökulmista. Katso tilaisuuden tallenne.
Uutinen
28.10.2026
Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.