ALKE-keskustelujen keskiössä luonnon monimuotoisuus, henkinen kriisinkestävyys ja kasvutoimet – Jatkossa toiveena maakuntakohtaiset keskustelut
Valtio ja maakunnat käsittelivät ajankohtaisia teemoja 20.–21. maaliskuuta aluekehittämiskeskusteluissa eli ALKE-keskusteluissa. Keskusteluteemoina oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, henkinen kriisinkestävyys sekä alueellisten ja kansallisten toimien yhteensovitus talouskasvun vauhdittamiseksi.
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén osallistui tilaisuudessa paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin, miten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa voidaan vauhdittaa alueellisesti ja kansallisesti.
Telén korosti alueellisen ja kansallisen tason yhteistyön merkitystä innovaatioekosysteemien vahvistamisessa ja eri rahoitusinstrumenttien kehittämisessä. Hän myös peräänkuulutti valtiolta tukea maakuntien liittojen pitkäjänteiseen yhteistyöhön innovaatiotoiminnassa.
– Alueet ovat jo tunnistaneet vahvuuksiaan ja erikoistuneet älykkäästi. Nyt olisi tärkeää, että kansallinen taso tunnistaa ne ja teemme aitoa yhteistyötä, Telén totesi.
Luonnon monimuotoisuus on keskeinen osa kestävää aluekehitystä
ALKE-keskusteluissa esillä oli se, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tarvitaan laajaa ja rohkeaa yhteistyötä sekä hyviä välineitä. Esimerkiksi maakuntakaavalla on iso rooli ekologisen verkoston määrittelijänä, vihreän siirtymän ohjaajana ja kompensaation mahdollistajana. Alueidenkäyttölain uudistuksessa ei saa hukata tätä mahdollisuutta.
Tällä hetkellä valmistellaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, johon kohdentuu isoja odotuksia. Ministeriön mukaan tehtävä ei ole helppo, joten työssä tarvitaan vahvaa yhteistyötä ja malttia.
Perustan on oltava kunnossa, jotta henkinen kriisinkestävyys voi vahvistua
Henkinen kriisinkestävyys oli mukana keskustelussa erityisesti vahvistamisen, yhteistyön lisäämisen ja kansalaisten turvallisuusosaamisen näkökulmasta. Kulttuurin ja kulttuuriomaisuuden rooli kansallisessa identiteetissä ja sitä myöten henkisen kriisinkestävyyden perustana tuli voimakkaasti esiin ALKE-keskustelussa.
Erityisesti Uudenmaan näkökulmasta monikuuttuurisuus on voimavara, jota hyödyntämällä voimme olla entistä vahvempia. Tilaisuudessa nousi myös esiin, että kaikkien tulee voida kokea yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta.
Tarvitaan konkreettisempaa keskustelua ja yhteisiä toimia
ALKE-keskusteluiden sisältö ja kokoonpano on vaihdellut eri vuosina maakuntakohtaisista keskusteluista suuraluekohtaisiin ja kaikkien maakuntien yhteisiin keskusteluihin. Valtion ja maakuntien tulee yhdessä valmistautua toimintaympäristön muutoksiin, haasteisiin ja niistä avautuviin mahdollisuuksiin.
– Tämän vuoden ALKE-keskusteluissa oli loistavat teemat sekä erinomaisia alustuksia ja puheenvuoroja, mutta jatkoaskeleet jäivät ilmaan. Toivon, että jatkossa ALKE-keskustelut olisivat maakuntakohtaisia keskusteluja. Tarvitsemme konkreettista keskustelua ja yhteisiä toimia, maakuntajohtaja Telén toteaa.
Aluekehittämisen selonteko on tulossa lähiaikoina lausunnolle. Siinä tulee olemaan tärkeitä näkökohtia ja nostoja kansallisen ja alueellisen aluekehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista. Sekä maakuntien liittoja, valtiota että muita toimijoita tarvitaan jatkossakin.
– Kannustan ministeriöitä hyödyntämään meitä maakuntien liittoja eri asioiden valmistelussa. Olemme mielellämme mukana jo suunnitteluvaiheessa, Telén sanoo.
ALKE-keskusteluissa luodaan ymmärrystä nykytilasta ja yhteistyön paikoista
Vuosittain järjestettävissä aluekehittämiskeskusteluissa käydään läpi maakuntien kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä sekä pyritään löytämään yhteistä ymmärrystä alueiden nykytilasta ja yhteistyön paikoista. Valtiolta keskusteluihin osallistuu useita ministeriöitä.
Keskusteluja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Alueilla keskusteluihin valmistautumisesta vastaavat maakuntien liitot. Keskustelut perustuvat aluekehittämispäätökseen, aluekehityksen tilanne- ja kehityskuvaan sekä maakuntaohjelmiin.
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Elinvoimapäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
16.4.2025
Ilmastokasvo Ekaterina Ikonen kehittää Keski-Uudenmaan ilmastotyötä niin verkostoissa kuin pellonpientareellakin
Vuoden 2025 alussa ympäristöpäällikkönä aloittanut Ekaterina Ikonen vetää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelutiimiä. Kasvavalla ja monimuotoisella Keski-Uudellamaalla tehdään ilmastotyötä metsien, vesien, maatalouden, taajamien sekä rakentamisen ja rakennuksien parissa.
Uutinen
15.4.2025
Juha Tapio tähdittää Uusimaa-päivän pääjuhlaa Vantaalla
Keväinen Uusimaa-päivä kutsuu jälleen nauttimaan kulttuurista, kohtaamisista ja lähiluonnosta yhdessä. Vantaan päivän ilmaiskonsertti 15. toukokuuta on tänä vuonna myös Uusimaa-päivän pääjuhla.