Uudenmaan tilannekuva lupaa Suomelle mahdollisuuksia, kunhan haasteisiinkin tartutaan yhdessä
Alueiden kehittäminen perustuu alueiden, maakuntien ja valtion tiiviiseen yhteistyöhön. Siksi valtio ja maakunnat käyvät säännöllisesti työ- ja elinkeinoministeriön johdolla aluekehittämiskeskustelut (ALKE-keskustelut). Näissä käydään läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä ja pyritään löytämään yhteistä ymmärrystä alueiden nykytilasta ja yhteistyön paikoista.
ALKE-keskustelut perustuvat aluekehittämispäätökseen, aluekehityksen tilanne- ja kehityskuvaan sekä maakuntaohjelmaan. Valtiolta keskusteluihin osallistuu useita ministeriöitä, jolloin on mahdollista kiinnittää huomiota kunkin maakunnan kehitykseen yhdessä vaikuttaviin tekijöihin.
Jokainen maakunta laati oman tilannekuvansa tulevien ALKE-keskusteluiden taustaksi.
Tänä vuonna kaikkien maakuntien yhteiset ALKE-keskustelut käydään 20.–21. maaliskuuta. Maakuntien liitoissa näihin valmistautuminen alkoi jo ennen joulua, jolloin jokainen maakunta laati oman tilannekuvansa tulevien ALKE-keskusteluiden taustaksi. Kunkin maakunnan tilannekuvat esiteltiin ministeriöille tammikuun aikana. Uudenmaan liiton yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa laatimaa maakunnan tilanne- ja kehityskuva esiteltiin ministeriöille 23. tammikuuta.
Väestönkasvu, TKI-toiminta, kansainvälinen saavuttetavuus ja vihreät investoinnit ovat merkittäviä asioita Uudellemaalle
Uusimaa poikkeaa merkittävästi muista maakunnista jo siinä, että Suomen nopeimmin kasvavana maakuntana katamme koko maan väestöstä ja yrityksistä kolmanneksen. Vaikka kansallisin mittarein Uusimaa menestyy koko Suomen veturina edelleen hyvin, EU:n 9. koheesioraportin(Siirryt toiseen palveluun) mukaan Uudenmaan suhteellinen kasvuvauhti on ollut Suomen hitainta koko 2000-luvun.
Samalla Uudenmaan mahdollisuudet, mutta myös haasteet ovat usein moniin Suomen maakuntiin verrattuna moninkertaiset.
Olemme myös jäljessä kansainvälisiä verrokkialueitamme, muun muassa Tukholman ja Kööpenhaminan seutuja, esimerkiksi TKI-intensiteetissä. Samalla Uudenmaan mahdollisuudet, mutta myös haasteet ovat usein moniin Suomen maakuntiin verrattuna moninkertaiset.
Ministeriöiden ja maakuntien tilannekuvawebinaarissa nostimme Uudenmaan kärkinä esiin seuraavat teemat:
1. Uudenmaan kasvun kestävän hallinta
Uudenmaan väestönkasvu on nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin, niin myös maahanmuutto. Muunkielisten asukkaiden osuus nousee arvioiden mukaan yli 30 prosenttiin Uudenmaan väestöstä vuoteen 2040 mennessä. Kasvu ei kuitenkaan kasaudu alueella tasaisesti. Pääkaupunkiseudulla haasteena kasvun hallinta, reuna-alueilla elinvoiman säilyttäminen.
Vaikka uusimaalaiset ovat maan koulutetuimpia, kasaantuu Suomen vaikea rakennetyöttömyys ja erityisesti nuorten sosiaaliset ongelmat tänne kiihtyvällä vauhdilla. Uudenmaan erityispiirteet kasvun mahdollisuuksien hyödyntämisessä, mutta myös haasteiden taklaamisessa tulisikin huomioida kansallisessa aluekehittämisessä nykyistä paremmin.
2. Uudenmaan merkitys Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
Uudenmaan toimijat vastaavat puolista koko Suomen t&k-panostuksista. Täällä tehtävillä toimenpiteillä on suuri merkitys Suomen hallituksen neljän prosentin t&k-tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta. Uudellemaalle on tärkeää, että maakuntien älykkään erikoistumisen strategiat, niiden pohjalta syntyneet toimijaverkostot sekä kansallisen tason instrumentit pelaisivat paremmin yhteen.
Valtion olisikin tärkeää tunnistaa maakuntien liittojen rooli Suomen innovaatioekosysteemeissä sekä tiivistää tätä yhteistyötä. Erityisesti Etelä-Suomen TKI-intensiiviselle alueelle tarvittaisiin valtion, maakuntien sekä kaupunkien ja kuntien yhteinen kattava, resursoitu TKI-strategia.
3. Suomen kansainvälinen saavutettavuus
Koko Suomi on uudessa geopoliittisessa tilanteessa EU:n itärajalla, mikä on näkynyt muun muassa Helsinki-Vantaan kansainvälisen lentoliikenteen voimakkaana laskuna.
Uudenmaan toimivien yhteyksien merkitys meiltä sekä muualle Suomeen että Eurooppaan korostuvat koko Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Uudenmaan lentokenttäalueen ja satamien toimivuudella on ratkaiseva merkitys koko Suomen saavutettavuudelle. Tämän rinnalla Etelä-Suomen maakuntien yhteiseksi kärkihankkeeksi nostetun, Helsingin ja Tallinnan yhdistävän tunnelin tarve korostuu, sillä se kytkisi koko Suomen vahvemmin osaksi Eurooppaa.
4. Vihreät investoinnit
Vihreän siirtymän investoinnit ovat Suomessa vahvassa kasvussa. Uusimaa on keskeisessä asemassa näiden hankkeiden toteuttamisessa. Onkin tärkeä varmistaa, että Uusimaa saa riittävät resurssit, lainsäädännön tuen ja infrastruktuurin investoinnit edistääkseen kestäviä ratkaisuja ja vastatakseen ilmastohaasteeseen.
Keskeistä Uudellemaalle on energian siirtoyhteyksien varmistaminen, kiertotaloussiirtymän tukeminen ja kestävän logistiikan ratkaisut sekä joukkoliikenteen tuki. Tämä tuo mahdollisuuksia ja vetovoimaa koko Suomelle.
Tutustu myös:
Johannes Herala
Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana vastuullaan muun muassa Uudenmaan alueellisen kehityksen seuranta ja toimintaympäristöanalyysit.
Yhteystiedot:
Outi Ervasti
Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Uudenmaan liitossa.
Yhteystiedot:
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2026
Korkeakoulujen aloituspaikkojen puute Uudellamaalla jarruttaa koko Suomen kasvua
Helsingin yliopisto ja Uudenmaan liitto vaativat, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja niille pysyvät resurssit. Aloituspaikkojen riittävyys on keskeistä koko Suomen koulutustason nostamisen, osaavan työvoiman saatavuuden ja talouskasvun kannalta.
Uutinen
28.10.2026
Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Uutinen
23.10.2026
Lentorata on kirjattava tulevaan hallitusohjelmaan
Uudenmaan liitto sekä kannanoton allekirjoittaneet Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat ja alueen kaupunkien ja kuntien johtajat edellyttävät, että Lentoradan toteuttaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan.