Alueet ja kunnat vaativat EU:n ennallistamisasetukseen muutoksia, joissa otetaan huomioon Suomen erityisolosuhteet
Alueiden ja kuntien edustajat vaativat Euroopan komissiota tekemään luonnon ennallistamista koskevaan asetusehdotukseen muutoksia, joissa otetaan paremmin huomioon jäsenvaltioiden ja niiden kuntien erilaisuudet viheralueiden määrässä ja laadussa sekä alue-, yhdyskunta- ja taajamarakenteessa, hallintorakenteessa ja maa-alueiden omistajuudessa.
Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Euroopan alueiden komitean ”ympäristö, ilmastonmuutos ja energia” -valiokunta (ENVE) käsitteli ennallistamisasetusta koskevaa lausuntoluonnosta kokouksessaan 9. joulukuuta ja hyväksyi joukon Suomen valtuuskunnan jäsenten siihen tekemiä muutosehdotuksia. Seuraavaksi lausunto etenee Euroopan komission täysistunnon hyväksyttäväksi helmikuussa.
ENVE-valiokunnan jäsenet pitävät ennallistamisasetuksen(Siirryt toiseen palveluun) tavoitteita sinällään kannatettavina mutta katsovat, että tarkastelussa on ohitettu eri maiden ja kaupunkien erilaiset olosuhteet ja lähtökohdat.
Suomen valtuuskunnan ja Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok/EPP) toteaa, että esimerkiksi artikla 6, jossa asetetaan vaatimuksia kaupunkien viheralueiden kasvattamiselle, on laadittu tiiviin keski- ja eteläeurooppalaisen kaupunkirakenteen näkökulmasta.
Markkulan tekemien muutosehdotusten(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun) pohjalta ENVE-valiokunta suosittaakin nyt, että kyseisten artiklan 6 vaatimusten tulisi koskea ainoastaan taajama-alueita.
− Pohjoismaalaiset kunnat ovat pinta-alaltaan huomattavan laajoja ja sisältävät paljon maaseutumaisia osia ja laajoja metsäalueita. Komission ehdottamassa muodossa artikla olisi kohtuuton näille kunnille ja kaupungeille, jotka lisäksi kehittävät yhdyskuntarakennettaan kestävän kasvun periaatteiden mukaisesti. Täten on syytä määritellä tämän artiklan kohteeksi kaupunkien taajama-alueet. Lisäksi on tarpeen selventää määritelmiä ja kiinnittää huomiota erityisesti alueelliseen soveltamisalaan. Määrän asemesta tulisi kiinnittää ennemmin huomiota kaupunkivihreän laatuun, Markkula toteaa.
Myös Uudenmaan liitto pyrkii yhdessä alueen kuntien ja avaintoimijoiden kanssa vaikuttamaan kevään 2023 aikana ennallistamisasetuksen sisältöön, erityisesti artiklan 6 osalta. Liitto julkaisi joulukuussa omat korjausehdotuksensa artiklaan 6 kasvavien kaupunkien kestävän kehittämisen turvaamiseksi.
Tutustu:
Lisätietoja ennallistamisasetuksesta
Euroopan alueiden komitea:
Markku Markkula, markku.markkula@aalto.fi, puh. 050 464 2455
Uudenmaan liitto:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Silja Aalto
Ympäristöasiantuntija
silja.aalto@uudenmaanliitto.fi
Luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö, viherrakenne ja ekosysteemipalvelut
Tutustu myös näihin
Artikkeli
14.2.2025
Uudellamaalla on hyvät edellytykset suunnitella vihreää siirtymää kestävästi
Uusi yhteistyöryhmä tukee vihreän siirtymän hankkeita Uudellamaalla. Ryhmää luotsaava Petra Ståhl uskoo, että Uusimaa voi olla edelläkävijä siirtymässä. Varapuheenjohtaja Alpo Tani peräänkuuluttaa kestävyysnäkökulmaa, vaikka se mahdollisesti monimutkaistaakin asetelmaa.
Uutinen
7.2.2025
Uusi työkalu antaa luonnolle tärkeiden ekologisten yhteyksien toimivuudesta arvion
Luontoalueiden väliset ekologiset yhteydet ovat keskeinen edellytys luonnon monimuotoisuuden säilymiselle muuttuvassa ilmastossa. Työkalu auttaa arvioimaan, kuinka hyvin kunnan alueella tunnistetut ekologiset yhteydet toimivat, ja millaisia esteitä, kaventumia tai muita ongelmakohtia yhteyksien alueella on.