Asumisen ilmastopäästöjen vähentäminen vaatii laajan kirjon toimia
Uudenmaan asumiseen liittyvät ilmastopäästöt ovat merkittäviä, ja väestönkasvu lisää painetta asumiseen liittyviin ilmastotoimiin. Asumisen päästöjen vähentäminen on mahdollista kasvavallakin seudulla, mutta se vaatii toimia muun muassa rakennusmateriaalien ja energian tuotannon päästöjen vähentämiseksi, ilmenee Uudenmaan liiton tilaamasta tarkastelusta.
Skenaariotarkastelussa selvitettiin, miten Uudenmaan kuntien asuntokannan energiantarve, lämmitysmuodot sekä energian käytön ja uudisrakentamisen päästöt kehittyvät seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana.
Tarkastelu tehtiin alun perin Helsingin seudulle osana maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2023-suunnitelmaa, ja sitä laajennettiin koskemaan koko Uuttamaata LIFE IP CANEMURE -hankkeen tukemana. Tarkoituksena oli saada kuva asumisen päästöjen kehityksestä asuntokannan jatkuvasti kasvaessa ja toisaalta hahmottaa eri toimien suhteellista merkitystä päästökehitykseen vuosien 2020–2040 aikana. Lisäksi tarkastelun kohteena oli vuosi 2030, joka on Uudenmaan hiilineutraalisuuden tavoitevuosi.
Kehitystä tarkasteltiin kahden eri skenaarion, nykyistä kehitystä vastaavan tasaisen kehityksen ja ilmastoviisaan skenaarion kautta. Skenaarioiden välillä on eroja kiinteistöjen energiatehokkuustoimien määrässä, lämmitysmuotomuutoksissa, aurinkosähkön lisäämisessä, rakennusmateriaalien päästökertoimen kehityksessä ja puukerrostalojen osuudessa.
Päästöjen pienenemiseen liittyy epävarmuuksia
Tasaisen kehityksen skenaariossa vuosittaisten päästöjen arvioidaan vähenevän noin 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja noin 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Ilmastoviisaassa skenaariossa vuosittaiset päästöt vähenevät noin 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja noin 70 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Merkittävin syy päästöjen vähenemiselle piilee pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannon päästöjen pienenemisessä energiayhtiöiden hiilineutraalisuustavoitteiden mukaisesti. Myös rakennusmateriaalien päästöjen oletetulla merkittävällä vähenemisellä on suuri vaikutus. Näiden todelliseen kehitykseen sisältyy kuitenkin esimerkiksi energia-alan murrokseen liittyviä epävarmuuksia.
Ostoenergian tarve pienemmäksi
Kiinteistöjen energiatehokkuutta ja -omavaraisuutta voidaan tarkastella ostoenergian, eli kiinteistöjen lämmitykseen käytettävän energian ja kuluttajasähkön tarpeen kautta. Nykykehitystä vastaavassa tasaisen kehityksen skenaariossa Uudenmaan ostoenergian tarve laskee vain vaivoin nykyisestä vuoteen 2040 mennessä, kun asuntokannan kasvu taittaa energiatehokkuustoimien vaikutusta. Kestävämmän asumisen ilmastoviisas-skenaariossa ostoenergian tarve sen sijaan laski lähes kolmanneksen. Ostoenergiasta noin 70 prosenttia kulutettiin kummassakin skenaariossa pääkaupunkiseudulla.
Ostoenergian tarvetta voidaan vähentää esimerkiksi rakentamalla energiatehokkaasti, parantamalla nykyisen asuntokannan energiatehokkuutta, hyödyntämällä aurinkosähköä ja sekä entistä enemmän lämpöpumppuja lämmityksessä. Erityisesti lämpöpumppujen runsaalla käytöllä voidaan pienentää kiinteistöjen tarvetta ostoenergialle. Energian kulutuksen vähentäminen auttaa osaltaan pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannon päästöjen vähentämisessä.
Tehokkaimmat tavat vähentää päästöjä vaihtelevat alueittain
Molemmissa skenaarioissa energiankulutuksen vuosittaiset päästöt vähenevät selvästi. Kun kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan, vähenevät lämmöntarve ja sen myötä energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt.
Päästökehityksen ajurit elävätkin tutkimusjakson aikana: jakson alkupuolella energiatehokkuustoimien vaikutus korostuu, kun taas jakson loppupuolella uudisrakentamisen päästöt nousevat suhteellisesti suurempaan osaan, kun olemassa olevan asuntokannan energian kulutus vähenee ja lämmityksen päästöt pienenevät. Kaukolämmön päästökertoimen pieneneminen vähentää myös lämpöpumpuista saatavaa vertailuhyötyä, sillä pumppujen käyttämän sähkön päästökertoimen ei nähdä pienenevän yhtä nopeasti.
Uudenmaan sisällä on kuitenkin alueellisia eroja tehokkaimmissa tavoissa vähentää päästöjä. Pääkaupunkiseudulla on paljon kerrostaloja, jotka lämpiävät kaukolämmöllä. Näissä eniten merkitystä on kaukolämmön vähähiilisyydellä. Pääkaupunkiseudulla myös rakennetaan paljon uusia asuntoja, joten seudulla tehtävät kestävän rakentamisen ratkaisut vaikuttavat voimakkaasti kokonaispäästöjen kehitykseen. Tarkastelussa esimerkiksi puurakentamisen lisäämisen potentiaalia nähtiin vain kerrostalokohteissa, joista valtaosa rakennetaan pääkaupunkiseudulle.
Pientaloissa puurakentamisen osuus on jo nyt suuri. Pientalovaltaisilla alueilla öljy- ja sähkölämmityksen vaihtaminen lämpöpumppuihin sekä energiatehokkuuden lisääminen korostuvat tehokkaina keinoina vaikuttaa päästöihin.
Selvityksessä tarkastelluissa skenaarioissa puurakentamisen päästövaikutus jää suhteellisen pieneksi. Tämä johtuu puurakentamisen osuuden rajaamisesta 46 prosenttiin ilmastoviisaassa skenaariossa ja koko uudisrakennuskantaan vaikuttavan rakennusmateriaalien päästökertoimen melko voimakkaaksi ennakoidusta pienenemisestä.
Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, että materiaalit muuttuvat vähäpäästöisemmiksi oletetulla tahdilla. Joka tapauksessa ainakin tällä hetkellä puurakentaminen on vähähiilisempi tapa rakentaa kuin perinteinen betonirakentaminen.
Tutustu selvitykseen
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Tutustu myös näihin
Uutinen
13.12.2024
Euroopan unionin tulevat linjaukset vaikuttavat merkittävästi Uuteenmaahan ja sen kuntiin
Euroopan unionin lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. joulukuuta. EU vaikuttaa elämäämme ennen kaikkea sääntelyn, mutta myös rahoituksen kautta.
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.