Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Artikkeli

Atte Kaleva: Väestön ikääntyminen monen Euroopan kunnan ja alueen huolena

Maakuntavaltuuston jäsen Atte Kaleva edusti Uuttamaata Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallinnon kongressissa. Kongressi ei tarjonnut ilmiselviä ratkaisuja Uudenmaan haasteisiin, sillä Euroopan kunnat ja alueet ovat keskenään hyvin erilaisia. Kalevan mukaan Uudenmaan menestykselle tärkeitä seikkoja ovat työperäisen maahanmuuton helpottaminen, yrittämisen edellytysten parantaminen ja huippuosaamiseen sekä kiertotalouteen panostaminen.

Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallinnon kongressi kokoontui lokakuun lopulla Ranskan Strasbourgissa. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan kongressin tarkoituksena on edistää Euroopan kunta- ja alueviranomaisten yhteistyötä. Tämän vuoden kokouksen aiheita olivat muun muassa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, vihapuhe ja valeuutiset sekä ihmisoikeuslähtöinen hallinto. 

Uusimaa, joka on valittu Euroopan yrittäjyysalueeksi vuosiksi 2021–2022, kutsuttiin mukaan paneelikeskusteluun. Aiheena oli julkisen rahoituspohjan turvaaminen kriiseissä. Uudenmaan edustajana keskusteluun osallistui maakuntavaltuuston jäsen Atte Kaleva (kok.).

Ongelmat ovat samanaikaisesti globaaleja ja paikallisia

Eurooppaa ja koko maailmaakin koettelevat tällä hetkellä monet haasteet, joilla on suuria taloudellisia vaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi Euroopassa käytävä sota, ilmasto- ja energiakriisi, inflaatio sekä väestön ikääntyminen.

Kalevan mukaan keskustelussa nousivat esiin erityisesti väestön ikääntymiseen liittyvät ongelmat.

– Väestön ikääntyminen on iso ongelma monelle Euroopan kunnalle ja alueelle. Kun paljon väestöä on työvoiman ulkopuolella, ei ole riittävästi työvoimaa, Kaleva toteaa.

Kongressi ei kuitenkaan tarjonnut käänteentekeviä ja kaikille sopivia ratkaisuja haasteisiin.

– Vaikka ongelmat ovat usein globaaleja, ne ovat samalla myös paikallisia, sillä sama ongelma voi näyttäytyä erilaisena eri alueilla, Kaleva sanoo.

Kalevan mukaan ratkaisuja Uudenmaan kuntatalouden vaikeuksiin ja julkisten palvelujen rahoitukseen ei voida kopioida muista Euroopan maista, sillä eri maissa kuntien tehtävät ovat hyvin erilaiset. Uusimaa voi kuitenkin etsiä verrokkikohteita samantyyppisten ongelmien kanssa painivista alueista.

Työperäisestä maahanmuutosta on kaavailtu ratkaisua heikkoon huoltosuhteeseen, mutta nykyisellään sen edistäminen on hankalaa. Uudellamaalla on kuitenkin Kalevan mukaan hyviä valtteja, joita kannattaa hyödyntää työntekijöiden houkuttelussa.

– Meidän vetovoimatekijöitämme ovat puhdas luonto, turvallinen ympäristö ja laadukas peruskoulutus, Kaleva sanoo. – Näihin vahvuuksiin kannattaa panostaa edelleen.

Yrittämisen edellytykset paremmiksi ja panostuksia huippuosaamiseen

Atte Kalevan mukaan kunta- ja aluetalouden saaminen kestävälle pohjalle edellyttää sopeuttamistoimia. Pelkästään leikkaamalla ei rahoitusongelmia kuitenkaan ratkaista. Kaleva näkeekin keskeisenä yrittämisen edellytysten parantamisen.

– On tärkeää, että alueilla luodaan yritysmyönteistä ympäristöä, jossa kannustetaan orastavien ajatusten kehittymiseen yrityksiksi asti, Kaleva sanoo.

Suomen tulevaisuuden kannalta Kaleva näkee keskeisenä myös tutkimus- ja kehitystoiminnan.

– Meillä on hyvä peruskoulutus, mutta täytyy panostaa myös sen jälkeiseen ja fokusoida aloihin, joissa meillä on huippuosaamista.

Kaleva näkee tärkeänä myös eri alojen välisen yhteistyön. Tästä esimerkiksi hän nostaa Helsingissä entisen Marian sairaalan tiloissa sijaitsevan Maria 01 -kasvuyrityskampuksen, jossa toimii yli 170 kasvuyritystä.

Kalevan mukaan on tärkeää, että Suomi on eturintamassa myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Hän katsoo, että esimerkiksi kiertotalous on Uudellemaalle suuri mahdollisuus paitsi ilmasto-, energia- ja raaka-ainehaasteiden ratkaisuun, myös työllisyyden parantamiseen. Erityisen kiinnostavina hän näkee kiertotalouden tarjoamat vientimahdollisuudet.

– Uusimaa on lähtenyt hyvin liikkeelle kiertotalouden kehittämisessä, Kaleva kehuu.

Uudenmaan edustaminen paneelikeskustelussa oli Kalevalle mieluinen tehtävä.

– Uudellamaalla on moni asia hyvin, vaikka toki ongelmiakin on. Kaiken kaikkiaan on hienoa olla uusimaalainen.

Euroopan neuvosto edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia

Paikallis- ja aluehallinnon kongressi on Euroopan neuvoston toimielin, joka pyrkii paikallis- ja aluedemokratian vahvistamiseen jäsenmaissa poliittisen, hallinnollisen ja taloudellisen yhteistyön keinoin. Kongressi kokoontuu täysistuntoon kaksi kertaa vuodessa,  ja se koostuu poliittisesti valituista edustajista.

Kuntaliiton KV-asioiden päällikön Laura Parsaman mukaan dialogi alueiden välillä on tärkeää.

– Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallinnon kongressi tukee paikallisia ratkaisuja ja edistää paikallistason työtä muun muassa demokratian osalta. Tehtävän tärkeyttä ja Suomen alueiden ja kuntien kantojen kuulumista tässä keskustelussa ei voi liikaa korostaa, Parsama sanoo.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyöjärjestö. Järjestö perustettiin edistämään rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastauksena toisen maailmansodan kauheuksille. Järjestöllä on 46 jäsenmaata, joihin kuuluvat kaikki EU-maat ja lähes kaikki muutkin Euroopan maat. Venäjä erotettiin järjestöstä maaliskuussa 2022 sen hyökättyä Ukrainaan.   

Kuva: Paula Kosunen / Kuntaliitto

Lisätietoja:

Simo Karetie

Projektipäällikkö

+358 40 837 5431

Vihreä ja digitaalinen yrittäjyys, EER 2021-2022 -hanke

Kaikki uutiset