Canemure-hanke hakee toimivimpia konsepteja kuntien ilmastotyöhön
Uudenmaan liiton ilmastotyössä panostetaan nyt käytännön hillintätoimien edistämiseen. Nostamme esiin kuntien parhaita ilmastotoimenpiteitä, ja lähdemme monistamaan niitä muihin Uudenmaan kuntiin. Toimiin pureudutaan syksyllä Ilmastoverstas-webinaarisarjassa. Ensimmäinen Ilmastoverstas järjestetään 18.8. klo 9–11, aiheena kuntien keinot vaikuttaa rakentamisen päästöihin.
Uudenmaan liitossa ilmastotyötä tekee tällä hetkellä täysipäiväisesti kolmihenkinen porukka. Pia Tynys toimii liiton johtavana ilmastoasiantuntijana. Erik Nyroos on edistää ilmastotyötä ympäristöministeriön Maakuntien ilmastotyön tuki -rahoituksella SILTA-hankkeen kautta.
Itse toimin liitossa ilmastoasiantuntijana Canemure-hankkeen tuella, Uudenmaan aluekoordinaattorin roolissa. Lisäksi laaja joukko liiton eri osa-alueiden asiantuntijoita on järjestäytynyt ilmastotyötä tukeviin teematiimeihin Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan painopisteiden mukaan.
Kohti hiilineutraaleja kuntia (CANEMURE) -hanke on kuntien ilmastotyötä vauhdittava kuusivuotinen EU:n strateginen Life-hanke, johon osallistuu seitsemän maakuntaa ja lukuisia kuntia ja yrityksiä. Käytännössä tarkoituksena on vahvistaa alueellista ilmastotyötä ja antaa alueen kunnille konkreettista tukea ilmastotyön edistämiseen. Mallia hankkeeseen otetaan hyvin toimineesta HINKU-yhteistyöstä ja sen toteuttamista tukee Suomen ympäristökeskuksen vetämä asiantuntijaverkosto.
Hankkeeseen osallistuvissa maakunnissa laaditaan alueelliset hiilineutraaliustiekartat ja niissä monistetaan kuntien hyviä hillintäkäytäntöjä. Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta valmistui hankkeen tuella vuoden 2020 lopussa, ja sen toimenpideohjelma viime vuonna.
Keskustellen kohti käytännön ilmastotoimia
Canemure-hanke on nyt puolivälissä, ja katse kääntyy kohti hyvien hillintäkäytäntöjen monistamista. Uudenmaan kunnissa on tehty paljon hyvää ilmastotyötä, jota mielellämme viemme eteenpäin.
Canemure-hankkeen osahankkeissakin on jo tähän mennessä ehditty tehdä onnistuneita kokeiluja, joita voimme soveltaa laajemmin käytäntöön. Näen, että kuntien omat kokemukset ilmastotyöstä antavat parhaan pohjan muiden kuntien ilmastotyön tukemiseen, ja aiommekin edetä hankkeessa vertaisoppimisen keinoin.
Yhteistyömme Uudenmaan kuntien kanssa alkoi vuonna 2019 kuntakierroksella, jossa tapasin ilmastotyöstä vastaavia viranhaltijoita sekä vaihdoimme kuulumisia ilmastoasioista ja kuntien toiveista alueellista ilmastotyötä kohtaan. Ilmastotyön löydettyä nyt uomansa palataan siihen mistä työni lähti liikkeelle: Pohditaan miten voimme tässä ajassa tukea Uudenmaan kuntien ilmastotyötä ja miten hyviä hillintäkeinoja viedään yhdessä laajempaan toteutukseen.
Syksyllä alkavissa Ilmastoverstaissa keskustelemme toimivimmista keinoista edistää ilmastotyötä eri sektoreilla. Keskustelun pohjana toimivat kuntien onnistuneet ilmastohankkeet ympäri Suomen, Uuttamaata painottaen. Tarkoituksena on nimenomaan avata onnistumisten syitä ja miettiä parhaita tapoja monistaa hankkeita muihin kuntiin, ei niinkään käydä läpi hankkeiden tuloksia.
Ensimmäinen Ilmastoverstas-webinaari järjestetään torstaina 18.8. klo 9–11. Kuulemme Lohjan ja Järvenpään kaupunkien kokemuksia rakentamisen päästöihin vaikuttamisesta. Tarkemman ohjelman ja linkin webinaariin julkaisemme elokuun alussa. Syyskuun lopulle suunnittelemme verstasta keinoista lisätä kuntien hankintojen kestävyyttä.
Ilmastotyö tarvitsee yhteistyötä ja yhteisymmärrystä
Oma taustani on tutkimuspuolella. Valmistuin vuonna 2005 kulttuurimaantieteilijäksi Helsingin yliopistosta, ja aloitin samoihin aikoihin projektitutkijan työurani Aalto-yliopistossa, silloisessa Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Tutkijana toimin pääosin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvissä hankkeissa.
Tutkimustyö oli luonteeltaan soveltavaa ja kunnat ja maakunnat ympäri Itämeren piirin olivat hankkeissa keskeinen sidosryhmä. Myöhemmin hankkeeni laajenivat muun muassa viherrakentamisen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen käytännön haasteisiin.
Uudenmaan liitossa olen työskennellyt vuodesta 2017 lähtien, ensin merialuesuunnittelun parissa ja vuoden 2019 alusta ilmastoasiantuntijana. On ollut todella kiinnostavaa kääntää oma tulokulma ilmastokysymyksiin; jatkaa yhteistyötä tutkimuslaitosten ja muiden tuttujen sidosryhmien kanssa, mutta katsoa asioita toteuttajan näkökulmasta.
Uskon, että tästä taustasta on hyötyä, kun etsimme ratkaisuja kuntien ilmastohaasteisiin: pystyn paremmin toimimaan välittäjänä ilmastotyöhön linkittyvien tahojen välillä, sillä ymmärrän hyvin toimijoiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Toivon että matkaan on tarttunut myös analyyttistä lähestymistapaa ja tiettyä realismia ilmastotoimien vaikuttavuuden ja toteutettavuuden reunaehtojen suhteen.
Tavataan yhteisen ilmastotyön merkeissä kesätauon jälkeen!
Simo Haanpää
Tutustu myös näihin
Uutinen
1.10.2024
Uusimaa vauhdittaa kiertotalouden innovaatioita yhdessä muiden eurooppalaisten kärkialueiden kanssa
Euroopan komission on nimennyt Uudenmaan yhdeksi alueellisista innovaatiolaaksoista. Kiertotalouden kärkialueiden kanssa Uusimaa toteuttaa Eurooppalainen kiertotalouden innovaatiolaakso -hanketta (European Circular Innovation Valley, ECIV). Hanke tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa uusimaalaista kiertotalouden innovaatiotoimintaa yhä kansainvälisemmäksi.
Artikkeli
25.9.2024
”Ilmastopäästöjen kumoaminen kuuluu kestävyystyöhön” – näin vältät hiilimarkkinoiden sudenkuopat
– Vastuullinen toimija selvittää ilmastopäästönsä, asettaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, vähentää päästöjä ripeästi ja kumoaa jäljelle jäävän osuuden täysimääräisesti, myös siirtymäkauden aikana, toteaa Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Uutinen
25.9.2024
Euroopan alueiden komitean ympäristövaliokunta kokoontuu Espooseen keskustelemaan EU:n ilmastopolitiikan tulevaisuudesta
Uudenmaan liitto isännöi yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa Euroopan alueiden komitean ympäristö- ja ilmastovaliokuntaa 26.–27. syyskuuta. Espoossa järjestettävässä kaksipäiväisessä tapahtumassa valiokunta tarkastelee EU:n ilmastopolitiikan tulevaisuuden näkymiä.
Blogi
24.9.2024
Mitä Uudenmaan murrosareenasta jäi käteen?
Muutos lähtee aina ensin heistä, jotka ovat valmiita ottamaan ensimmäiset askeleet. Vaikka kestävyysmurroksen läpiviemiseksi tarvitaan kaikkia, on alkuvaiheessa erityisen tärkeää, että muutosta haluavat ja tekevät saavat tilaa toimia ja visioida, kirjoittaa We make transition -hankkeen projektipäällikkö Miranda Sundholm.