Canemure-hanke hakee toimivimpia konsepteja kuntien ilmastotyöhön
Uudenmaan liiton ilmastotyössä panostetaan nyt käytännön hillintätoimien edistämiseen. Nostamme esiin kuntien parhaita ilmastotoimenpiteitä, ja lähdemme monistamaan niitä muihin Uudenmaan kuntiin. Toimiin pureudutaan syksyllä Ilmastoverstas-webinaarisarjassa. Ensimmäinen Ilmastoverstas järjestetään 18.8. klo 9–11, aiheena kuntien keinot vaikuttaa rakentamisen päästöihin.
Uudenmaan liitossa ilmastotyötä tekee tällä hetkellä täysipäiväisesti kolmihenkinen porukka. Pia Tynys toimii liiton johtavana ilmastoasiantuntijana. Erik Nyroos on edistää ilmastotyötä ympäristöministeriön Maakuntien ilmastotyön tuki -rahoituksella SILTA-hankkeen kautta.
Itse toimin liitossa ilmastoasiantuntijana Canemure-hankkeen tuella, Uudenmaan aluekoordinaattorin roolissa. Lisäksi laaja joukko liiton eri osa-alueiden asiantuntijoita on järjestäytynyt ilmastotyötä tukeviin teematiimeihin Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan painopisteiden mukaan.
Kohti hiilineutraaleja kuntia (CANEMURE) -hanke on kuntien ilmastotyötä vauhdittava kuusivuotinen EU:n strateginen Life-hanke, johon osallistuu seitsemän maakuntaa ja lukuisia kuntia ja yrityksiä. Käytännössä tarkoituksena on vahvistaa alueellista ilmastotyötä ja antaa alueen kunnille konkreettista tukea ilmastotyön edistämiseen. Mallia hankkeeseen otetaan hyvin toimineesta HINKU-yhteistyöstä ja sen toteuttamista tukee Suomen ympäristökeskuksen vetämä asiantuntijaverkosto.
Hankkeeseen osallistuvissa maakunnissa laaditaan alueelliset hiilineutraaliustiekartat ja niissä monistetaan kuntien hyviä hillintäkäytäntöjä. Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta valmistui hankkeen tuella vuoden 2020 lopussa, ja sen toimenpideohjelma viime vuonna.
Keskustellen kohti käytännön ilmastotoimia
Canemure-hanke on nyt puolivälissä, ja katse kääntyy kohti hyvien hillintäkäytäntöjen monistamista. Uudenmaan kunnissa on tehty paljon hyvää ilmastotyötä, jota mielellämme viemme eteenpäin.
Canemure-hankkeen osahankkeissakin on jo tähän mennessä ehditty tehdä onnistuneita kokeiluja, joita voimme soveltaa laajemmin käytäntöön. Näen, että kuntien omat kokemukset ilmastotyöstä antavat parhaan pohjan muiden kuntien ilmastotyön tukemiseen, ja aiommekin edetä hankkeessa vertaisoppimisen keinoin.
Yhteistyömme Uudenmaan kuntien kanssa alkoi vuonna 2019 kuntakierroksella, jossa tapasin ilmastotyöstä vastaavia viranhaltijoita sekä vaihdoimme kuulumisia ilmastoasioista ja kuntien toiveista alueellista ilmastotyötä kohtaan. Ilmastotyön löydettyä nyt uomansa palataan siihen mistä työni lähti liikkeelle: Pohditaan miten voimme tässä ajassa tukea Uudenmaan kuntien ilmastotyötä ja miten hyviä hillintäkeinoja viedään yhdessä laajempaan toteutukseen.
Syksyllä alkavissa Ilmastoverstaissa keskustelemme toimivimmista keinoista edistää ilmastotyötä eri sektoreilla. Keskustelun pohjana toimivat kuntien onnistuneet ilmastohankkeet ympäri Suomen, Uuttamaata painottaen. Tarkoituksena on nimenomaan avata onnistumisten syitä ja miettiä parhaita tapoja monistaa hankkeita muihin kuntiin, ei niinkään käydä läpi hankkeiden tuloksia.
Ensimmäinen Ilmastoverstas-webinaari järjestetään torstaina 18.8. klo 9–11. Kuulemme Lohjan ja Järvenpään kaupunkien kokemuksia rakentamisen päästöihin vaikuttamisesta. Tarkemman ohjelman ja linkin webinaariin julkaisemme elokuun alussa. Syyskuun lopulle suunnittelemme verstasta keinoista lisätä kuntien hankintojen kestävyyttä.
Ilmastotyö tarvitsee yhteistyötä ja yhteisymmärrystä
Oma taustani on tutkimuspuolella. Valmistuin vuonna 2005 kulttuurimaantieteilijäksi Helsingin yliopistosta, ja aloitin samoihin aikoihin projektitutkijan työurani Aalto-yliopistossa, silloisessa Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Tutkijana toimin pääosin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvissä hankkeissa.
Tutkimustyö oli luonteeltaan soveltavaa ja kunnat ja maakunnat ympäri Itämeren piirin olivat hankkeissa keskeinen sidosryhmä. Myöhemmin hankkeeni laajenivat muun muassa viherrakentamisen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen käytännön haasteisiin.
Uudenmaan liitossa olen työskennellyt vuodesta 2017 lähtien, ensin merialuesuunnittelun parissa ja vuoden 2019 alusta ilmastoasiantuntijana. On ollut todella kiinnostavaa kääntää oma tulokulma ilmastokysymyksiin; jatkaa yhteistyötä tutkimuslaitosten ja muiden tuttujen sidosryhmien kanssa, mutta katsoa asioita toteuttajan näkökulmasta.
Uskon, että tästä taustasta on hyötyä, kun etsimme ratkaisuja kuntien ilmastohaasteisiin: pystyn paremmin toimimaan välittäjänä ilmastotyöhön linkittyvien tahojen välillä, sillä ymmärrän hyvin toimijoiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Toivon että matkaan on tarttunut myös analyyttistä lähestymistapaa ja tiettyä realismia ilmastotoimien vaikuttavuuden ja toteutettavuuden reunaehtojen suhteen.
Tavataan yhteisen ilmastotyön merkeissä kesätauon jälkeen!
Simo Haanpää
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.