Canemure-hanke hakee toimivimpia konsepteja kuntien ilmastotyöhön
Uudenmaan liiton ilmastotyössä panostetaan nyt käytännön hillintätoimien edistämiseen. Nostamme esiin kuntien parhaita ilmastotoimenpiteitä, ja lähdemme monistamaan niitä muihin Uudenmaan kuntiin. Toimiin pureudutaan syksyllä Ilmastoverstas-webinaarisarjassa. Ensimmäinen Ilmastoverstas järjestetään 18.8. klo 9–11, aiheena kuntien keinot vaikuttaa rakentamisen päästöihin.
Uudenmaan liitossa ilmastotyötä tekee tällä hetkellä täysipäiväisesti kolmihenkinen porukka. Pia Tynys toimii liiton johtavana ilmastoasiantuntijana. Erik Nyroos on edistää ilmastotyötä ympäristöministeriön Maakuntien ilmastotyön tuki -rahoituksella SILTA-hankkeen kautta.
Itse toimin liitossa ilmastoasiantuntijana Canemure-hankkeen tuella, Uudenmaan aluekoordinaattorin roolissa. Lisäksi laaja joukko liiton eri osa-alueiden asiantuntijoita on järjestäytynyt ilmastotyötä tukeviin teematiimeihin Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan painopisteiden mukaan.
Kohti hiilineutraaleja kuntia (CANEMURE) -hanke on kuntien ilmastotyötä vauhdittava kuusivuotinen EU:n strateginen Life-hanke, johon osallistuu seitsemän maakuntaa ja lukuisia kuntia ja yrityksiä. Käytännössä tarkoituksena on vahvistaa alueellista ilmastotyötä ja antaa alueen kunnille konkreettista tukea ilmastotyön edistämiseen. Mallia hankkeeseen otetaan hyvin toimineesta HINKU-yhteistyöstä ja sen toteuttamista tukee Suomen ympäristökeskuksen vetämä asiantuntijaverkosto.
Hankkeeseen osallistuvissa maakunnissa laaditaan alueelliset hiilineutraaliustiekartat ja niissä monistetaan kuntien hyviä hillintäkäytäntöjä. Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta valmistui hankkeen tuella vuoden 2020 lopussa, ja sen toimenpideohjelma viime vuonna.
Keskustellen kohti käytännön ilmastotoimia
Canemure-hanke on nyt puolivälissä, ja katse kääntyy kohti hyvien hillintäkäytäntöjen monistamista. Uudenmaan kunnissa on tehty paljon hyvää ilmastotyötä, jota mielellämme viemme eteenpäin.
Canemure-hankkeen osahankkeissakin on jo tähän mennessä ehditty tehdä onnistuneita kokeiluja, joita voimme soveltaa laajemmin käytäntöön. Näen, että kuntien omat kokemukset ilmastotyöstä antavat parhaan pohjan muiden kuntien ilmastotyön tukemiseen, ja aiommekin edetä hankkeessa vertaisoppimisen keinoin.
Yhteistyömme Uudenmaan kuntien kanssa alkoi vuonna 2019 kuntakierroksella, jossa tapasin ilmastotyöstä vastaavia viranhaltijoita sekä vaihdoimme kuulumisia ilmastoasioista ja kuntien toiveista alueellista ilmastotyötä kohtaan. Ilmastotyön löydettyä nyt uomansa palataan siihen mistä työni lähti liikkeelle: Pohditaan miten voimme tässä ajassa tukea Uudenmaan kuntien ilmastotyötä ja miten hyviä hillintäkeinoja viedään yhdessä laajempaan toteutukseen.
Syksyllä alkavissa Ilmastoverstaissa keskustelemme toimivimmista keinoista edistää ilmastotyötä eri sektoreilla. Keskustelun pohjana toimivat kuntien onnistuneet ilmastohankkeet ympäri Suomen, Uuttamaata painottaen. Tarkoituksena on nimenomaan avata onnistumisten syitä ja miettiä parhaita tapoja monistaa hankkeita muihin kuntiin, ei niinkään käydä läpi hankkeiden tuloksia.
Ensimmäinen Ilmastoverstas-webinaari järjestetään torstaina 18.8. klo 9–11. Kuulemme Lohjan ja Järvenpään kaupunkien kokemuksia rakentamisen päästöihin vaikuttamisesta. Tarkemman ohjelman ja linkin webinaariin julkaisemme elokuun alussa. Syyskuun lopulle suunnittelemme verstasta keinoista lisätä kuntien hankintojen kestävyyttä.
Ilmastotyö tarvitsee yhteistyötä ja yhteisymmärrystä
Oma taustani on tutkimuspuolella. Valmistuin vuonna 2005 kulttuurimaantieteilijäksi Helsingin yliopistosta, ja aloitin samoihin aikoihin projektitutkijan työurani Aalto-yliopistossa, silloisessa Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Tutkijana toimin pääosin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvissä hankkeissa.
Tutkimustyö oli luonteeltaan soveltavaa ja kunnat ja maakunnat ympäri Itämeren piirin olivat hankkeissa keskeinen sidosryhmä. Myöhemmin hankkeeni laajenivat muun muassa viherrakentamisen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen käytännön haasteisiin.
Uudenmaan liitossa olen työskennellyt vuodesta 2017 lähtien, ensin merialuesuunnittelun parissa ja vuoden 2019 alusta ilmastoasiantuntijana. On ollut todella kiinnostavaa kääntää oma tulokulma ilmastokysymyksiin; jatkaa yhteistyötä tutkimuslaitosten ja muiden tuttujen sidosryhmien kanssa, mutta katsoa asioita toteuttajan näkökulmasta.
Uskon, että tästä taustasta on hyötyä, kun etsimme ratkaisuja kuntien ilmastohaasteisiin: pystyn paremmin toimimaan välittäjänä ilmastotyöhön linkittyvien tahojen välillä, sillä ymmärrän hyvin toimijoiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Toivon että matkaan on tarttunut myös analyyttistä lähestymistapaa ja tiettyä realismia ilmastotoimien vaikuttavuuden ja toteutettavuuden reunaehtojen suhteen.
Tavataan yhteisen ilmastotyön merkeissä kesätauon jälkeen!
Simo Haanpää
Tutustu myös näihin
Uutinen
24.11.2022
Uudenmaan päästöt pienentyneet 16 vuoden aikana 28 prosenttia – Päästövähennysvauhti hidastui viime vuonna
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelman mukaan Uudenmaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 1,5 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2020 Uudellamaalla päästöt vähenivät 12,1 prosenttia, joten vuoden 2021 aikana päästövähennystahti tuntuu hidastuneen.
Uutinen
21.11.2022
Maakuntahallitus 21.11.: Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan päivitys
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui maanantaina 21. marraskuuta. Hallitus merkitsi tiedoksi Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartan lähtötietojen ja toimintalinjausten ajantasaistamisen. Päivitetty tiekartta annetaan tiedoksi joulukuussa kokoontuvalle maakuntavaltuustolle.
Blogi
10.11.2022
Kestävä maankäyttö haastaa kriittiseen keskusteluun ja moniin näkökulmiin
Maakuntatason aluesuunnittelussa keskeisin väline on maakuntakaava, mutta sen lisäksi työmme on paljon muutakin. Yksi ulottuvuus on tarjota asiantuntemusta ja jalostaa olemassa olevaa tietoa kuntien käyttöön, kirjoittaa maakunta-arkkitehti Eija Hasu.
Uutinen
8.11.2022
Hiilensidonnan paikkatietoaineistoista apua kuntien maankäytön suunnitteluun
Uudenmaan maakunnalla sekä usealla sen kunnalla on kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Päästöjä vähennetään mistä pystytään, mutta myös hiilensidontaa tarvitaan. Hiilinieluista huolehtiminen voi olla myös helpompi ja edullisempi tie hiilineutraaliuteen kuin päästövähennystavoitteiden tiukentaminen muilla sektoreilla.