Eläkkeelle siirtyvä Juha Eskelinen: Muodollisuuksien täyttämisestä toimintaan ja vaikuttavuuteen
Aluekehittämisjohtaja Juha Eskelinen jää eläkkeelle 1.2.2024 alkaen, mutta hän laskeutuu lomille jo marraskuussa. Uudenmaan liitossa vuodesta 2011 työskennellyt Eskelinen avaa ajatuksiaan aluekehittämisestä, maakunnan tulevaisuuden haasteista ja työurastaan.
Kansanvälisyyden ja ilmastotyön roolit ovat kasvaneet
– Olen pyrkinyt edistämään sitä, että siirrymme muodollisuuksien täyttämisestä toimintaan ja vaikuttavuuteen. Maakunnan liitolla ei voi olla samanlaista tuottotavoitetta kuin esimerkiksi yrityksessä, mutta silti pitää olla konkretisoituneena se, mihin tähdätään, Eskelinen kertoo.
Aluekehittämisen parissa vietettyjen 13 vuoden aikana esimerkiksi Uudenmaan maakuntaohjelmaa eli Uusimaa-ohjelmaa on tiivistetty ja tavoitteita on konkretisoitu, jotta niiden toteutumista voi seurata ainakin laadullisesti.
Strategisesti tärkeää on, että joku katsoo lintuperspektiivistä Uuttamaata.
Eskelisen aikana kansainvälisyys on tullut eri tavalla mukaan kuin aiemmin. Kansainväliset hankkeet ovat kokoluokaltaan ihan eri kokoisia kuin aiemmin. Myös liiton EU-palvelu syntyi tarjoamaan neuvoja ja apua uusimaalaisille hankkeiden valmistelijoille. EU-palvelun työntekijöillä on kovan luokan ymmärrys varsinkin erittäin kilpailluista EU-rahoitusohjelmista.
– Ilmastotyön tuleminen on ollut myös iso muutos. Se on ollut pinnalla hirveän pitkään. Olemme liitossa ottaneet ison roolin siinä, hän sanoo.
– Aikaa myös kuvaa, miten äkkiä muutokset tapahtuvat. Päätös siitä, että Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä syntyi aikanaan äänestyksen jälkeen ja se hyväksyttiin yhden äänen enemmistöllä. Vuoteen 2030 kiristynyt hiilineutraaliustavoite meni maakuntavaltuustossa helposti läpi pari vuotta sitten, hän jatkaa.
Strategisesti tärkeää on, että joku katsoo lintuperspektiivistä Uuttamaata, kun hallintorakenteet hajoavat. Esimerkiksi tulevien työllisyysalueiden yhteistyön edistämiseen Eskelisen mukaan liitossa ei ole lakiin perustuvaa mandaattia, mutta aluekehittämislain mukaan liiton tehtävänä on katsoa, että työvoima on mahdollisimman hyvässä käytössä.
– Kunnilla on valta tehdä työvoimapolitiikkaa, mutta liiton näkökulmasta sen pitää olla hyvin koordinoitua. Haluamme auttaa, että työllisyysalueiden välinen yhteistyö on sujuvaa. Se on työnhakijoiden ja yritysten etu, hän sanoo.
Näkyvissä pääsääntöisesti positiivinen tulevaisuus
Uudenmaan tulevaisuudesta kysyttäessä Eskelinen toteaa pohjan olevan kohtuullisen hyvä. Uudenmaan vahvuuksiksi hän laskee ihmiset, sivistyksen ja tutkimuksen. Myös fyysinen sijainti on edullinen, koska maakunnan kautta on kulku koko Suomeen. Niin ihmiset, rahti kuin myös data kulkee Uudenmaan kautta.
– Näitä vahvuuksia pitäisi jalostaa ja vahvistaa. Ne eivät ole vain Uudenmaan vahvuuksia, vaan ne heijastuvat koko Suomeen.
Geopolitiikka tuo Eskelisen mukaan haasteita. Itämeren turvallisuustilanne on isoimpia haasteitamme. Miten Nato-jäsenyyden aikana se turvataan ja tasapainotetaan?
– Meidän tulee pitää myös ihmisistä hyvin huolta. Syrjäytyneiden määrän tulisi olla niin vähäinen kuin mahdollista. Meidän tulee huolehtia myös maahanmuuttajista, jotta kotoutuminen sujuisi mahdollisimman hyvin, hän sanoo.
Lisäksi hän nostaa sen, että maaseutualueet ja luonto ovat Uudellemaalle tärkeitä. Maakunnassa on paljon luontoa, joka vaikuttaa ratkaisevalla tavalla ihmisten hyvinvointiin.
Kotikentällä työskentelyä
Eskeliselle maakunta oli tuttu jo entuudestaan, kun hän aloitti Uudenmaan liitossa. Hän on kolunnut maakuntaa jo nuoruudesta lähtien ja asunut alueella koko ikänsä kolmea vuotta lukuun ottamatta. Hän on kiertänyt Uuttamaata rannikolta maakunnan pohjoisosiin. Myös ruotsinkielinen Uusimaa on tullut tutuksi kaksikielisessä vapaapalokunnassa ja urheiluharrastuksen kautta.
– Olen maalaispoika Pohjois-Vantaalta. Nykyisen Kivistön metsät olivat sienimetsiäni. Alue on muuttunut paljon. Uusimaa on kotini, vaikka suku tulee Savosta, hän kertoo.
Eskelisellä on poikkeuksellinen tausta aluekehittämistyöhön, kun monet muut tulevat virkamiestaustalla. Hän on toiminut erilaisissa kansalaisjärjestöissä paikallistasolta maailmanlaajuiselle tasolle saakka. Työuraa hän on tehnyt esimerkiksi Lapin yliopistolla, Suomen YK-liiton ja Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteerinä sekä Suomen Sosialidemokraattinen Puolueen ohjelmajohtajana. Hän on ollut myös perustamassa Kalevi Sorsa -säätiötä.
Tässä työssä on ollut paljon yhteistyökumppaneita, jotka ovat rikastuttaneet ajattelua ja työtä.
– Taustastani ja myös valtiotieteiden maisterin koulutuksesta on ollut paljon hyötyä tässä tehtävässä. Niin maakunnan liitossa, politiikassa kuin myös kansalaisjärjestöissä aiheet vaihtelevat paljon. Esillä on isoja kysymyksiä, hallintoa ja juridiikkaa, hän kertoo.
Eskelinen kertoo olevansa utelias ja hän on halunnut oppia työssänsä. Kaikki asiat eivät ole olleet entuudestaan tuttuja. Hänellä on ollut loistavia opastajia työkavereissa.
– Tässä työssä on ollut paljon yhteistyökumppaneita, jotka ovat rikastuttaneet ajattelua ja työtä. Työni on antanut ainutlaatuista näkymää, mitä erilaisissa uusimaalaisissa puljuissa tapahtuu. Uudenmaan liitto on kuin ajatushautomo ja verkostoija. Tehtävämme on saattaa yhteen erilaisia toimijoita, Eskelinen kuvaa.
Suuri muutos edessä
Eskelinen sanoo, että työkaverit ovat olleet tietysti parasta työssä. Työtehtävä on ollut laaja-alainen ja alati muuttuva. Eläkkeelle hänellä ei vielä ole varmoja suunnitelmia.
– Minua vähän jännittää ensimmäiset aamut ja kuukaudet, kun ei tarvitse miettiä, tuliko kaikki hoidettua ja kenelle pitikään vastata. Miten löytää elämälle uusi tarkoitus? Ensimmäinen kuukausi menee varmasti sulatellessa, hän toteaa.
Eskelisellä on kuitenkin joitakin suunnitelmia harrastetutkijan hommista. Hän on aiemmin kouluttautunut työnohjaajaksi, mitä aikoo mahdollisesti tehdä keikkaluontoisesti ja ehkä myös jotain konsultointia. Korona katkaisi aktiivisen liikuntaharrastuksen. Hän aikoo aktivoida sen uudelleen eläkkeellä.
Tutustu myös näihin
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
9.12.2024
Tule mukaan visioimaan Uudenmaan tulevaisuutta
Uudenmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto toteuttavat syksyn ja talven aikana yhteisen skenaariotyön, jonka tarkoituksena on hahmottaa maakuntien vaihtoehtoisia tulevaisuuksia vuoteen 2050 asti. Järjestämme tammikuussa 2025 kaksi skenaariotyöhön liittyvää tilaisuutta.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.