Energiakriisissä tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin suunnitelmia
Käsillä olevan energiakriisin haasteet, ratkaisut ja näkymät Uudellamaalla olivat aiheena keskiviikkona 28.9. järjestetyssä Tulevaisuustutka-webinaarissa. Vaikutuksista osa näkyy jo nyt ja erityisesti tulevana talvena, mutta myös pidemmän aikavälin vaikutukset on tärkeä huomioida.
– Niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä ratkaisu tulevaisuuteen on sama: vihreä siirtymä tulee toteuttaa, kuvasi puheenvuorossaan emeritusprofessori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Puheenvuorossaan Lovio muistutti, että Suomessa teollisuus käyttää 44 prosenttia sähköstä, joten merkittävä osa sähkön säästöstä riippuu teollisuudesta. Teollisuudessa osalla toimialoista on suuret mahdollisuudet joustaa huippukulutuksessa.
– Pidemmällä aikavälillä hinnat pysyvät kohtuullisena vain lisäämällä kohtuuhintaisen päästöttömän energian tarjontaa, Lovio totesi.
Päälämmönlähteen vaihtamista on tehty myös menneisyydessä
– Monipuoliset energianjakeluverkot, suhteellisen vahva kantaverkko, kaukolämpö ja erilaisen teknologian käyttö ovat Suomen vahvuuksia, Hyvinkään Lämpövoima Oy:n yvinHasiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen toi esiin.
1970-luvun lopun jälkeen Hyvinkäällä on vaihdettu päälämmönlähdettä neljästi. Koko ajan myös tehdään pohdintaa tulevaisuuden lämmönlähteistä. Hyvinkään Lämpövoimalla on myös käynnissä lämmön kausivaraston suunnittelu.
Energianeuvonnalle on iso tarve
Energiaviraston yli-insinööri Tiina Sekki kertoi energianeuvonnan saaneen paljon yhteydenottoja viime aikoina. Kaikilla on tarve varautua energiakustannusten kasvuun ja saatavuuden heikkenemiseen.
– Esimerkiksi yritykset kaipaavat selkeää, helposti lähestyttävää tukea ja tietoa rahoitusratkaisuista. Tiedon on oltava mahdollisimman nopeasti saatavilla ja helposti omaksuttavaa, Sekki kertoo.
Yritysten ja kuntien tiedonsaantia ollaan tukemassa Kestävän rahoituksen hankkeessa.
Energian merkitys kasvaa kuntien budjeteissa
Kuntaliiton selvityksen mukaan lähes kaikki Suomen kunnista ovat vähintään harkitsemassa energiasäästön lisätoimenpiteitä.
– Aikaisemmin kuntien toimintakuluista on mennyt 1,5 prosenttia energiaan, mutta jatkossa hyvinvointialueiden aloituksen ja hintatason nousun vaikutuksesta energian merkitys budjetissa kasvaa, kertoo erityisasiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta.
Katso tallenne tilaisuudesta:
Tulevaisuustutka-webinaarit keskittyvät ennakointiin
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa ennakoidaan globaaleja muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämän Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Lisätietoja:
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset
Tutustu myös näihin
Blogi
29.4.2025
Ja me löydämme uuden maan
Hyvää ei tarvitse lähteä etsimään kaukaa, vaan sen voi löytää ihan läheltä. Oma kaupunginosa tai kotikylä vaatii kuitenkin joskus erityistä löytämistä. Jäljille voi päästä somen ryhmissä, koiralenkillä tai iltakävelyllä rupatellessa, lähikaupan ilmoitustaululta tai kotikunnan menokalenterista, kirjoittaa Katriina Rosavaara.
Uutinen
28.4.2025
Luoto 2025: Luovien alojen kestävä tulevaisuus – tervetuloa hankkeen päätösseminaariin 26.5.
Luovien alojen ekologisen kestävyysmurroksen verkostohanke (Luoto) kutsuu koolle kaikki luovien alojen kestävyystyöstä kiinnostuneet hankkeen päätösseminaariin 26.5.2025.
Uutinen
28.4.2025
Tervetuloa vaikuttamaan Uudenmaan innovaatiotoiminnan kehittämiseen 5.6.
Tervetuloa hiomaan ja tarkentamaan vuosien 2026–2029 Uusimaa-ohjelman innovaatiopainopisteen tavoitteita ja kärkiä työpajaan, joka järjestetään torstaina 5. kesäkuuta klo 13.30–16.00.
Uutinen
25.4.2025
Toimivat liikenneyhteydet Eurooppaan ovat elintärkeitä Uudellemaalle ja Suomelle
Tulevaisuuden kansainväliset liikenneyhteydet olivat aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa 24. huhtikuuta. Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Tiina Haapasalo kertoi helmikuussa julkaistusta selvityksestä, jossa on arvioitu Suomen uusia liikenneyhteyksiä maailmalle erityisesti yrityksien näkökulmasta.