Energiakriisissä tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin suunnitelmia
Käsillä olevan energiakriisin haasteet, ratkaisut ja näkymät Uudellamaalla olivat aiheena keskiviikkona 28.9. järjestetyssä Tulevaisuustutka-webinaarissa. Vaikutuksista osa näkyy jo nyt ja erityisesti tulevana talvena, mutta myös pidemmän aikavälin vaikutukset on tärkeä huomioida.
– Niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä ratkaisu tulevaisuuteen on sama: vihreä siirtymä tulee toteuttaa, kuvasi puheenvuorossaan emeritusprofessori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Puheenvuorossaan Lovio muistutti, että Suomessa teollisuus käyttää 44 prosenttia sähköstä, joten merkittävä osa sähkön säästöstä riippuu teollisuudesta. Teollisuudessa osalla toimialoista on suuret mahdollisuudet joustaa huippukulutuksessa.
– Pidemmällä aikavälillä hinnat pysyvät kohtuullisena vain lisäämällä kohtuuhintaisen päästöttömän energian tarjontaa, Lovio totesi.
Päälämmönlähteen vaihtamista on tehty myös menneisyydessä
– Monipuoliset energianjakeluverkot, suhteellisen vahva kantaverkko, kaukolämpö ja erilaisen teknologian käyttö ovat Suomen vahvuuksia, Hyvinkään Lämpövoima Oy:n yvinHasiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen toi esiin.
1970-luvun lopun jälkeen Hyvinkäällä on vaihdettu päälämmönlähdettä neljästi. Koko ajan myös tehdään pohdintaa tulevaisuuden lämmönlähteistä. Hyvinkään Lämpövoimalla on myös käynnissä lämmön kausivaraston suunnittelu.
Energianeuvonnalle on iso tarve
Energiaviraston yli-insinööri Tiina Sekki kertoi energianeuvonnan saaneen paljon yhteydenottoja viime aikoina. Kaikilla on tarve varautua energiakustannusten kasvuun ja saatavuuden heikkenemiseen.
– Esimerkiksi yritykset kaipaavat selkeää, helposti lähestyttävää tukea ja tietoa rahoitusratkaisuista. Tiedon on oltava mahdollisimman nopeasti saatavilla ja helposti omaksuttavaa, Sekki kertoo.
Yritysten ja kuntien tiedonsaantia ollaan tukemassa Kestävän rahoituksen hankkeessa.
Energian merkitys kasvaa kuntien budjeteissa
Kuntaliiton selvityksen mukaan lähes kaikki Suomen kunnista ovat vähintään harkitsemassa energiasäästön lisätoimenpiteitä.
– Aikaisemmin kuntien toimintakuluista on mennyt 1,5 prosenttia energiaan, mutta jatkossa hyvinvointialueiden aloituksen ja hintatason nousun vaikutuksesta energian merkitys budjetissa kasvaa, kertoo erityisasiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta.
Katso tallenne tilaisuudesta:
Tulevaisuustutka-webinaarit keskittyvät ennakointiin
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa ennakoidaan globaaleja muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämän Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Lisätietoja:
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset, Uudenmaan yrityspalkinto
Tutustu myös näihin
Uutinen
23.5.2025
Uudenmaan TKI-panostukset kasvussa
Uudenmaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan investoinnit ovat kasvaneet vauhdilla kohti kunnianhimoista viiden prosentin BKT-tavoitetta. Uudenmaan TKI-toimintaa ohjaavan älykkään erikoistumisen strategian toimeenpanoa ja TKI-toiminnan tilannekuvaa on arvioitu juuri julkaistussa seurantaraportissa.
Uutinen
22.5.2025
Uudenmaan liitto kehittää alueellista ennakointia yhdessä eurooppalaisten partnereiden kanssa
Strategic Foresight Partnership (SFP) -hankkeen tavoitteena on alueellisen strategisen ennakointikyvykkyyden vahvistaminen sekä alueiden välisen ennakointitiedon vaihtaminen sekä parhaiden käytäntöjen jakaminen.
Uutinen
16.5.2025
Uusimaa-päivä huipentui Juha Tapion konserttiin – Ensi vuonna juhlitaan Loviisassa
Keväinen Uusimaa-päivä tarjosi yhteisiä kohtaamisia, luontohetkiä ja kulttuuria 15. toukokuuta. Eri puolilla Uuttamaata järjestettiin päivän aikana lukuisia tapahtumia muun muassa päiväkodeissa, kouluissa, yhdistyksissä, kirjastoissa ja työpaikoilla. Päivä huipentui yhteiseen kevätjuhlaan Vantaalla.
Artikkeli
13.5.2025
Kirjastot ovat jakamistalouden edelläkävijöitä
Kirjastot toimivat matalan kynnyksen koealustoina, joissa voi testata ja luoda tehokkaita jakamistalouden toimintamalleja. Kirjastoista hyväksi havaitut käytännöt voivat levitä muualle yhteiskuntaan ja vauhdittaa ekologista kestävyysmurrosta.