Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajat veivät vahvan viestin Brysseliin – alueilla on tärkeä rooli EU:n kilpailukyvyn vahvistamisessa
Kuvassa Etelä- ja Länsi-Suomen delegaatioon osallistuneet maakuntajohtajat Jyri Arponen (Varsinais-Suomen liitto), Mats Brandt (Pohjanmaan liitto), Niina Pautola-Mol (Päijät-Hämeen liitto), Satu Sikanen (Etelä-Karjalan liitto), Tuija Telén (Uudenmaan liitto) ja aluekehitysjohtaja Matti Lipsanen (Pirkanmaan liitto) sekä aluekehityksestä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitto.
Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajien delegaatio teki vaikuttamismatkan Brysseliin 4.–5. helmikuuta 2025. Aktiivinen EU-vaikuttaminen on tällä hetkellä tärkeää, sillä Euroopan unionin koheesiopolitiikan tulevaisuuteen ja sen rahoitukseen liittyviä ehdotuksia ja linjauksia valmistellaan parhaillaan Euroopan komissiossa.
Maakuntajohtajat painottivat, että koheesiopolitiikan kehittämisrahoituksen tulee jakautua tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti koko Suomessa ja Euroopassa. Painopisteen tulee olla tuloksellisuudessa sekä kasvu- ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Koheesiopolitiikan uudistuksessa on lisäksi tärkeää varmistaa, että alueet voivat hyödyntää rahoitusta joustavasti ja tehokkaasti omien vahvuuksiensa mukaisesti.
Alueet on otettava vahvasti mukaan koheesiopolitiikan kansallisten ohjelmien suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen. Tulevan koheesiopolitiikan valmistelussa esillä ollut yhden kansallisen suunnitelman malli sopii etelä- ja länsisuomalaiseen ajattelutapaan sillä edellytyksellä, että alueilla on vahva rooli sen valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa.
– Suomi on tähän asti pystynyt hyödyntämään EU:n aluerahoituksen täysimääräisesti, hyvin tuloksin. Edelliskauden ohjelmarahoituksen tuella on luotu yli 10 000 uutta työpaikkaa ympäri Suomea. Tuloksellisuus on erityisen hyvää Etelä- ja Länsi-Suomen alueella, erityisesti työllisyysvaikutusten ja alueellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta. Odotan, että EU myös seuraavalla kaudella tukee maakuntien kehittämisen kärkiä strategisesti ja pitkäjänteisesti, sanoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt.
Tuloksellisuus on erityisen hyvää Etelä- ja Länsi-Suomen alueella.
Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt
Aluekehityksestä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitto vakuutti tapaamisessaan Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajien delegaation kanssa, että alueilla on keskeinen rooli myös tulevassa koheesiopolitiikassa. Eteläisestä Italiasta kotoisin oleva Fitto kertoi myös ymmärtävänsä hyvin Euroopan maantieteellisten reunojen erityisiä kehitystarpeita.
Varapuheenjohtaja Fitton lisäksi delegaatio kävi keskusteluja Euroopan parlamentin suomalaisjäsenten, Euroopan komission budjetti- sekä työllisyysosaston, Suomen pysyvän EU-edustuston sekä komission varapuheenjohtaja Henna Virkkusen kabinetin kanssa. Vierailun ohjelman ja käytännön järjestelyt toteutettiin yhteistyössä maakuntien Brysselissä toimivien EU-toimistojen kanssa.
EU:n kehittämisrahoituksella on suuri merkitys alueille
Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien viesti EU:n vuoden 2027 jälkeiselle koheesiopolitiikalle on selkeä: EU:n kehittämisrahoitusta tarvitaan tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti koko Suomessa ja Euroopassa myös tulevalla EU-rahoituskaudella. Euroopan unionin aluekehitysvaroilla on ollut merkittävä vaikuttavuus Etelä- ja Länsi-Suomessa, jossa niiden ansiosta on syntynyt runsaasti uusia työpaikkoja ja yrityksiä.
Pk-yritykset ovat myös osallistuneet aktiivisesti tutkimus- ja kehitysprojekteihin yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa. EU:n kehittämisvaroilla on toteutettu laajapohjaisia yhteiskehittämisen hankkeita, joissa on mukana kaupunkeja, kuntia, yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita sekä koulutus- ja tutkimustahoja. Hankkeilla on vahvistettu myös erilaisia innovaatioyhteistyöhön perustuvia ekosysteemeitä.
– Koheesiovarojen avulla Uudellamaalla edistetään koko Suomen ja Euroopan kilpailukykyä, ja täällä onkin saatu rahoituksella hyviä tuloksia aikaiseksi. Valitettavasti tällä hetkellä Uudellemaalle saatavilla oleva rahoitus ei riitä vastaamaan tarpeeseen, ja merkittävä osa kasvupotentiaalista jää hyödyntämättä, toteaa Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén.
– Esimerkiksi vuonna 2024 alueemme yritysten EAKR-hakemuksista peräti noin 60 prosenttia jäi ilman rahoitusta. Yhdessä Etelä- ja Länsi-Suomen muiden maakuntien kanssa haluamme varmistaa, että EU:n seuraavalla rahoituskaudella tukea kohdennetaan aiempaa enemmän tulos- ja vaikuttavuusperusteisesti, Telén jatkaa.
Haluamme varmistaa, että EU:n seuraavalla rahoituskaudella tukea kohdennetaan aiempaa enemmän tulos- ja vaikuttavuusperusteisesti.
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén
Lisätietoja:
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, Varsinais-Suomen liitto, p. 040 766 2906
Mats Brandt, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto, p. 044 493 4576
Niina Pautola-Mol, maakuntajohtaja, Päijät-Hämeen liitto, p. 044 077 3010
Satu Sikanen, maakuntajohtaja, Etelä-Karjalan liitto, p. 0400 661 318
Tuija Telén, maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto, p. 040 801 6009
Matti Lipsanen, aluekehitysjohtaja, Pirkanmaan liitto, p. 050 506 0697
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
6.2.2025
Haemme Information Officeria
Haluatko olla mukana edistämässä EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa, tukea suomalaisia hanketoimijoita sekä toteuttaa aktiivista innovaatioviestintää? Etsimme joukkoomme uutta Interreg Central Baltic -ohjelman kansallista Information Officeria.
Uutinen
5.2.2025
Lunastuslakiin voidaan vielä tehdä pieni muutos, jolla on suuri merkitys
Eduskunta käsittelee helmikuussa lunastuslain korvausperusteiden uudistamista. Hallituksen esityksessä lunastettavasta maasta maksettaisiin markkinahinnan päälle vielä 25 prosentin korotus. Tämä herättää huolta kunnissa, joiden maanhankinta perustuu lähes täysin vapaaehtoisiin kauppoihin.
Artikkeli
4.2.2025
Hanko, Inkoo, Raasepori ja Siuntio loivat yhdessä strategian yhteistyölle
Jytta Poijärvi-Miikkulainen työskentelee Siuntion kuntakehitysjohtajana. Hän kuvailee itseään todelliseksi seutuyhteistyöihmiseksi. Siuntio on naapurikuntiensa Hangon, Inkoon ja Raaseporin kanssa yhdistänyt voimansa ja ne ovat rakentaneet yhteisen HIRS-kuntien strategian.
Uutinen
30.1.2025
Uusimaa painottaa koheesiopolitiikan uudistamisen tärkeyttä EU:n keskeisenä pilarina tulevalla ohjelmakaudella
EU:n komissio valmistelee parhaillaan rahoituskehystä vuonna 2028 alkavalle ohjelmakaudelle. Uudenmaan liitto osallistuu aktiivisesti keskusteluun seuraavasta rahoituskehyksestä ja koheesiopolitiikan periaatteista.