Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Uutinen

Hiilensidonnan paikkatietoaineistoista apua kuntien maankäytön suunnitteluun

Kuva tarkennettuna puun kuoreen, taustalla havumetsää.

Uudenmaan maakunnalla sekä usealla sen kunnalla on kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Päästöjä vähennetään mistä pystytään, mutta myös hiilensidontaa tarvitaan. Hiilinieluista huolehtiminen voi olla myös helpompi ja edullisempi tie hiilineutraaliuteen kuin päästövähennystavoitteiden tiukentaminen muilla sektoreilla.

Uudenmaan merkittävimpiä hiilivarastoja ja -nieluja ovat metsät. Viime vuosina Uudenmaan metsien hiilinielu on jäänyt pieneksi, koska metsänhakkuiden, luonnonpoistuman ja metsäkadon vuoksi puustoa poistuu metsistä lähes kasvun verran.

Uudellamaalla maankäytön muutokset aiheuttavat vuosittain noin tuhat hehtaaria metsäkatoa. Maankäytön aiheuttamaa metsäkatoa minimoimalla pienennetään suoria ilmastopäästöjä sekä turvataan tulevaisuuden hiilensidontaa. Tätä varten tarvitaan tietoa, jonka pohjalta erilaisten vaihtoehtoisten maankäyttösuunnitelmien vaikutuksia voidaan arvioida.

Hiilensidonnan paikkatietoaineistoja kuntien käyttöön

Aiemmin kaikilla kunnilla ei ole ollut helposti saatavilla paikkatietoa hiilensidonnan kannalta merkittävimmistä metsäalueista. Tarvetta maankäytön suunnitelmien aiheuttamien hiilivarasto- ja -nieluvaikutusten arvioinnin mahdollistavalle aineistolle on kuitenkin ollut. Uudenmaan liitto on vastannut tarpeeseen tuottamalla metsien hiilensidonnan paikkatietoaineistoja kuntien käyttöön ja tarjoamalla asiantuntijoidensa tukea aineistojen hyödyntämiseen.

– Moni Uudenmaan kunta on ollut kiinnostunut Uudenmaan liiton tuottamasta puuston hiilivarastoja esittävästä paikkatietoaineistosta ja sen käytön mahdollisuuksista osana maankäytön suunnittelua, kertoo projektiasiantuntija Maria Sirviö. – Viidessä kunnassa aineisto on jo otettu kunnolla käyttöön.

Uudenmaan kattava metsämaan puuston hiilivaraston paikkatieto kertoo, missä vuonna 2019 on ollut eniten puubiomassaan sitoutunutta hiiltä. Mukaan on laskettu runkojen, oksien, kantojen, havujen, lehtien ja yli senttimetrin paksuisten juurien sitoma hiili. Rasteriaineistossa jokainen solu sisältää kyseisen alueen hiilivaraston määrän hiilidioksiditonneina.

Paikkatieto-ohjelmassa alueita rajaamalla voidaan saada arvio kuinka paljon päästöjä aiheutuisi, jos puustoa poistettaisiin suunnitellun maankäytön tieltä. Uudenmaan liitto päivittää aineiston vuoden 2023 aikana, kun tuoreet Luonnonvarakeskuksen tuottamat puuston biomassa-aineistot julkaistaan.

Uudenmaan puuston hiilivarastojen määrää ja sijoittumista on mahdollista tarkastella niin seudullisella kuin tarkemmallakin tasolla.

Harkitulla maankäytön sijoittamisella voi pienentää hiilipäästöjä ja säilyttää hiilinieluja

Hiilivarastojen paikkatietoaineistoa hyödyntämällä voi havaita, että uusien toimintojen harkitulla sijoittamisella on mahdollista vähentää vaikutuksia metsien hiilensidontaan.

– Uuden maankäytön sijoittelu reheville, nopeakasvuisille ja runsaspuustoisille kohteille aiheuttaa väistämättä suuremmat päästöt ja tulevaisuuden hiilinielumenetykset kuin karummille, hidaskasvuisille ja vähäpuustoisille kohteille sijoittelu, Sirviö kertoo.

Uuden maankäytön sijoittelu reheville, nopeakasvuisille ja runsaspuustoisille kohteille aiheuttaa väistämättä suuremmat päästöt ja tulevaisuuden hiilinielumenetykset kuin karummille, hidaskasvuisille ja vähäpuustoisille kohteille sijoittelu.

Maankäytön hiilensidontavaikutusten tunnistaminen voi myös ohjata kuntia harkitsemaan nykyisten rakennettujen alueidensa tiivistämistä, jolloin metsäalaa ylipäänsä menetettäisiin mahdollisimman vähän.

– Maankäyttöä suunniteltaessa on hyvä myös pysähtyä miettimään, voisiko olemassa olevaa puuston hiilivarastoa osittain säästää ja päästöjä näin pienentää, Sirviö sanoo.

Myös metsän maaperällä merkitystä hiilivarastona

Puuston hiilivarasto ei kuitenkaan kerro kaikkea metsäalueiden sitomasta hiilestä. Metsän maaperä voi olla jopa puustoa suurempi hiilivarasto. Käynnissä on maaperähiileen liittyviä, valtion rahoittamia tutkimushankkeita ja paikkatietopohjaisten työkalujen kehitystyötä.

– Tieto on kuitenkin vielä sen verran vähäistä ja hajanaista, että olemassa olevaa maaperähiiltä ei ole mahdollista saada maakunnan laajuiseksi paikkatiedoksi, Sirviö toteaa.

Uudenmaan liitto on kuitenkin tuottanut aineiston, joka osoittaa metsän kasvupaikkatyypin mukaisen maaperän potentiaalisen hiilivaraston. Aineistoa voi käyttää tunnistamaan kohteita, joilla on potentiaalia olla niin puuston kuin maaperän hiilensidonnan kannalta merkittäviä.

– Pelkän puuston hiilivaraston perusteella näitä kohteita voi olla vaikea tunnistaa, jos olemassa oleva hiilivarasto on pieni esimerkiksi metsänhakkuiden takia.

Hiilivaraston muutoksilla voidaan ennustaa hiilinieluja

Hiilensidonnan roolin ymmärtämiseksi osana kuntien ilmastotyötä on tunnistettava myös hiilinielujen tilanne. Kuntakohtaisia hiilinieluja voidaan ennustaa mallintamalla olemassa olevan metsävaratiedon perusteella, mutta myös katsomalla taaksepäin toteutuneita hiilivarastojen muutoksia.

Luonnonvarakeskuksen kahden vuoden välein tuottamia puuston biomassa-aineistoja hiilivarastoiksi muuttamalla ja eri vuosien välistä tilannetta vertailemalla voi selvittää, ovatko hiilivarastot kasvaneet vai pienentyneet tarkastellulla aikavälillä.

– Tarkastelussa on omat epävarmuutensa, mutta menetelmällä on kuitenkin mahdollista saada muutoksen suunta ja suuruusluokka näkyviin, Sirviö sanoo. – On kuitenkin muistettava, että kuntien alueella tapahtuva hiilensidonta on vain osittain kuntien käsissä, koska kunnat eivät voi suoraan vaikuttaa yksityismetsien käyttöön.

Kuntien alueella tapahtuva hiilensidonta on vain osittain kuntien käsissä, koska kunnat eivät voi suoraan vaikuttaa yksityismetsien käyttöön.

– Hiilensidonta itsessään on iso uusi aihe kunnille ymmärrettäväksi ja huomioitavaksi, Sirviö sanoo.  – Aihe linkittyy moniin muihin teemoihin, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Harva taho voi sanoa tietävänsä ja osaavansa jo tarpeeksi aiheesta, joten tietoa ja kokemuksia kannattaa jakaa erilaisissa kuntien keskinäisissä ja muiden organisaatioiden välisissä verkostoissa.

Uudenmaan liitto tarjoaa tiedollista tukea aiheesta myös tulevaisuudessa. Kannustamme olemaan rohkeasti yhteydessä erityisesti paikkatietoaineistojen hyödyntämisessä.

Lisätietoja:

Maria Sirviö

Projektiasiantuntija

+358 40 612 7909

Kuntametsien monikäyttö, hiilinielut

Kaikki uutiset