Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Asukaskohtaiset päästöt Uudellamaalla ovat maakunnista alhaisimmat. Asukaskohtaiset päästöt ovat 3,2 tCO2e. Kokonaispäästöt ovat vähentyneet vuodesta 2005 noin 38 prosenttia.
Eniten päästöjä Uudellamaalla syntyi edellisten vuosien tapaan liikenteestä. Liikenteen päästöt laskivat vain 3 prosenttia ja liikenteen energiankulutus 2 prosenttia.
– Ilmastotyöhön tarvitaan nyt vauhtia etenkin liikenteen osalta. Uudenmaan kunnissa ja seuduilla on tehty paljon hyvää työtä kestävän liikkumisen eteen, mutta tarvitsemme jatkossa myös valtiolta entistä tehokkaampia toimenpiteitä, kuten julkisen liikenteen tukemista ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfran parantamista, toteaa johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Helsingin kaukolämmön tuotannon päästövähennykset avainasemassa Uudellamaalla
Uudellamaalla Helsingin ja Espoon kaukolämmön tuotannon päästöt ovat laskeneet huomattavasti. Pelkkä Helsingin kaukolämmön tuotannon päästöjen väheneminen vastaa yli puolta koko Uudenmaan kokonaispäästöjen vähenemästä.
Kivihiilen käytön lopettaminen Helenin Hanasaaren voimalaitoksella on merkittävin tekijä Helsingin päästövähenemässä. Myös Espoossa yli puolet kaukolämmöstä tuotettiin päästöttömillä tuotantomuodoilla. Viime vuoden keskeisiä hankkeita Espoossa olivat Vermon ilma-vesilämpöpumppulaitos ja Suomenojan 100 megavatin sähkökattilalaitoksen käyttöönotto.
Hyvästä päästökehityksestä huolimatta sähkön kulutus kasvoi 5 prosenttia. Muilla sektoreilla muutokset päästöissä olivat muutaman prosentin luokkaa.
– Ilmastotyö Uudellamaalla etenee oikeaan suuntaan, mutta vuoden 2030 päästövähennystavoitteeseen pääseminen edellyttää vielä paljon innovatiivista ilmastotyötä. Siihen tarvitaan mukaan niin julkinen, yksityinen ja TKI-sektori kuin kuntalaisetkin, tiivistää Tynys tulevaisuudennäkymiä.
Vuoden 2023 päästöjen ennakkotiedot Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu päivitetyllä ALas-mallilla.
Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla:
Lisätietoja:
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Tutstu myös
Hiilineutraali Uusimaa 2030
Maakunnan ilmastotyötä linjaa Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta, jossa olemme tunnistaneet ilmastotyön painopisteet ja yhteiset tekemisen paikat. Olemme määritelleet työlle kuusi painopistettä sekä toimintalinjaukset.
Tutustu myös näihin
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.