Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Asukaskohtaiset päästöt Uudellamaalla ovat maakunnista alhaisimmat. Asukaskohtaiset päästöt ovat 3,2 tCO2e. Kokonaispäästöt ovat vähentyneet vuodesta 2005 noin 38 prosenttia.
Eniten päästöjä Uudellamaalla syntyi edellisten vuosien tapaan liikenteestä. Liikenteen päästöt laskivat vain 3 prosenttia ja liikenteen energiankulutus 2 prosenttia.
– Ilmastotyöhön tarvitaan nyt vauhtia etenkin liikenteen osalta. Uudenmaan kunnissa ja seuduilla on tehty paljon hyvää työtä kestävän liikkumisen eteen, mutta tarvitsemme jatkossa myös valtiolta entistä tehokkaampia toimenpiteitä, kuten julkisen liikenteen tukemista ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfran parantamista, toteaa johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Helsingin kaukolämmön tuotannon päästövähennykset avainasemassa Uudellamaalla
Uudellamaalla Helsingin ja Espoon kaukolämmön tuotannon päästöt ovat laskeneet huomattavasti. Pelkkä Helsingin kaukolämmön tuotannon päästöjen väheneminen vastaa yli puolta koko Uudenmaan kokonaispäästöjen vähenemästä.
Kivihiilen käytön lopettaminen Helenin Hanasaaren voimalaitoksella on merkittävin tekijä Helsingin päästövähenemässä. Myös Espoossa yli puolet kaukolämmöstä tuotettiin päästöttömillä tuotantomuodoilla. Viime vuoden keskeisiä hankkeita Espoossa olivat Vermon ilma-vesilämpöpumppulaitos ja Suomenojan 100 megavatin sähkökattilalaitoksen käyttöönotto.
Hyvästä päästökehityksestä huolimatta sähkön kulutus kasvoi 5 prosenttia. Muilla sektoreilla muutokset päästöissä olivat muutaman prosentin luokkaa.
– Ilmastotyö Uudellamaalla etenee oikeaan suuntaan, mutta vuoden 2030 päästövähennystavoitteeseen pääseminen edellyttää vielä paljon innovatiivista ilmastotyötä. Siihen tarvitaan mukaan niin julkinen, yksityinen ja TKI-sektori kuin kuntalaisetkin, tiivistää Tynys tulevaisuudennäkymiä.
Vuoden 2023 päästöjen ennakkotiedot Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu päivitetyllä ALas-mallilla.
Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla:
Lisätietoja:
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Tutstu myös
Hiilineutraali Uusimaa 2030
Maakunnan ilmastotyötä linjaa Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta, jossa olemme tunnistaneet ilmastotyön painopisteet ja yhteiset tekemisen paikat. Olemme määritelleet työlle kuusi painopistettä sekä toimintalinjaukset.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
9.1.2025
Monikriisin ratkaisut vaativat kuvittelun taitoa – sitä voi oppia ja opettaa
Julkista keskustelua leimaavat usein vaihtoehdottomuus, talousnäkökulma ja poliittisen mielikuvituksen puute. Ratkaisujen löytäminen monikriisiin edellyttää kuitenkin kykyä ajatella toisin, kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja erilaisia polkuja kestäviin elämäntapoihin, sanoo taiteen tohtori, tutkija ja esitystaiteilija Pilvi Porkola.
Blogi
8.1.2025
Luonto osana kuntien toimintaa
Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän perusta. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti turvaa ekosysteemipalvelut, kuten puhtaan veden, ilman ja ravinnon, joita suomalaiset tarvitsevat arjessaan, kirjoittaa Minna Pappila Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.