Ilmastokasvo Anna Sjövall: Ilmastotyö vaatii yhteistyötä ja itsensä likoon laittamista
Anna Sjövall työskentelee Kauniaisten kaupungilla ilmasto- ja resurssiviisaustyön koordinaattorina ja ympäristöasiantuntijana. Hän on työskennellyt ilmastoasioiden parissa eri kaupungeissa vuodesta 2010. Sjövall kertoo tässä jutussa työstään ja Kauniaisten ilmastotyöstä.
Millaiset ovat Kauniaisten ilmastotavoitteet?
Kauniaisten tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2035. Alueellisen hiilineutraalisuuden saavuttamisen lisäksi tavoitteena on muun muassa vähentää kulutukseen liittyviä ilmastopäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta globaalisti kestävälle tasolle. Esimerkiksi ruoan suhteen tavoitteena on, että eläinkunnan tuotteiden kulutus on puolittunut vuoteen 2035 mennessä. Ilmasto- ja kestävän kehitystä työtä ohjaa valtuuston vuonna 2020 hyväksymä Resurssiviisauden tiekartta.
Mikä Kauniaisten ilmastotyössä on juuri nyt ajankohtaista?
Kaupunki vaihtoi ostosähkön tuulisähköön vuoden 2021 alusta, mikä vähensi päästöjämme laskennallisesti noin 6 %. Lisäksi kaupungin katu- ja ulkovalaistus vaihdettiin led-valoihin. Olemme laatineet kymmenelle vuodelle ulottuvan pitkän ajan energiatehokkuussuunnitelman, jota toteuttamalla tavoitellaan 25 % energiankulutuksen säästöä kaupungin rakennuksissa vuoteen 2035 mennessä. Kaupungissa on käynnistetty ensimmäisten energiatehokkuushankkeiden toteutus, joihin kuuluu muun muassa jäähalli.
Kauniaisissa ja Järvenpäässä asukaskohtaiset päästöt laskivat ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 alle 3 tCO₂. Mitä ajatuksia tuli, kun kuulit tästä?
Kun kuulin tuoreista päästötiedoista, oli vähän yllättynyt fiilis, mutta positiivinen. Mieleen tuli heti useampia kysymyksiä. Mistä kaikesta tämä johtuu? Miten kokonaiskuva muuttuisi, jos mukana olisi kulutukseen, eli elämäntapoihin liittyvät ilmastopäästöt? Tällä hetkellä kulutuksen päästöt eivät nimittäin sisälly päästölaskentaan.
Kivihiilen polttaminen kaukolämmön tuotannossa oli ennätyksellisen vähäistä vuonna 2020. Kivihiilen käyttöä vähensi Espoon Kivenlahteen 2020 avattu biopolttoainekattila ja maakaasun runsaampi käyttö. Koronapandemia laski erityisesti liikenteen päästöjä. Pohdin myös sitä, millä tavalla jatkossa liikenteen päästöt pystytään pitää samalla tasolla ja vielä vähentämään niitä. Liikenteen osalta Kauniaisissa tarvitaan 90 % päästövähennys matkalla kohti hiilineutraaliutta.
Pieni huoli nousee siitä, että päästötietojen viestinnästä asukkaille ja ihmisille voi tulla liian positiivinen kuva, mitä on tapahtunut ja mitä vielä on tehtävä. On uskallettava kertoa myös siitä, mikä haastaa ilmastotyössä. Toivoisin valtiolta huomattavasti nykyistä järeämpää ohjausta ilmastotyöhön verotuksen, tukipolitiikan ja suunnittelun osalta. Valtion tulisi investoida kestävyyssiirtymän toteuttamiseen ottaen mallia sotien jälkeisestä jälleenrakennuksesta
Kauniainen on tehnyt Resurssiviisauden tiekartan ja siinä yhtenä tavoitteena on, että Kauniainen on globaalisti vastuullisen elämäntavan mallikaupunki. Millainen rooli kaupungilla on siinä?
Haluamme olla esimerkillisiä. Kaupungin pitää toimia puolueettomana esimerkkinä ja vaikuttajana eri tahojen välillä ja palvella heitä. Yhteistyötä tulee tehdä asukkaiden, yritysten ja yhdistysten kanssa.
Meidän tehtävänämme on myös kannustaa ja tukea erityisesti asukkaita kestäviin elämäntapoihin. Siitä yksi esimerkki on Granikiihdyttämö -projekti. Siinä asukkaat ovat saaneet tehdä vuoteen 2030 tähtäävän oman tiekartan kestäviin elämäntapoihin. Palapelin avulla he ovat saaneet valita tekoja, jotka vastaavat eri kokoisia ilmastotekoja. Työpajasta kuukauden päästä asukkaiden päästöt mitataan uudestaan. Erilaiset porkkanat ovat kannustaneet kaupunkilaisia mukaan kokeilemaan kestävämpää elämäntapaa.
Millainen merkityskuntien välisellä yhteistyöllä on ilmastotyössä?
Yhteistyö on minusta kaiken A ja O. Pääkaupunkiseudulla yhteistyöllä on pitkät ja vahvat perinteet. Myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on hyvin keskeisenä tekijänä mukana yhteistyössä. Pienellä kunnalla on rajalliset resurssit, joten olemme tosi kiitollisia yhteistyöstä. Henkinen tuki ja hyöty ovat isoja. Tuntuu, että kollegoja on joka kunnassa.
Kunnilla on hyvin samanlaisia haasteita. Niitä on tärkeä jakaa ja tuoda esiin. Meillä saadaan helpommin vietyä asioita eteenpäin yhteistyön avulla. Pientä kilvoittelua myös on. Esimerkiksi Espoo haastoi meidät Reilun kaupan kaupungiksi ja lähdimme siihen mukaan.
Millaisia asioita olet huomannut ilmastotyössä viimeisen kymmenen vuoden aikana?
Ilmastotyö on kehittynyt valtavasti, koska tietoisuus on lisääntynyt ja tavoitteet ovat kasvaneet. Viimeisen viiden vuoden aikana on saatu aikaisempaa enemmän resursseja tekemään tätä työtä. Nykyään myös ymmärretään jo paremmin, että ilmastotyö ei ole erillinen asia muista asioista. Globaalin ilmastotietoisuuden kasvun myötä myös henkiset puitteet tehdä tätä työtä ovat helpottuneet. Kymmenessä vuodessa on opittu hyvin paljon.
Olen oppinut ilmastotyötä tehdessä, miten isossa roolissa tässä on ihmiset, yksittäiset tekijät ja yhteistyö. On tärkeää, että ihmiset saadaan henkilökohtaisella tasolla kiinnostumaan ja mukaan. Työtä ei voi tehdä sähköpostin välityksellä. Tässä työssä täytyy laittaa itsensä likoon, jotta saa muut mukaan.
Ilmastotyössä tarvitaan myös kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Asiat ei välttämättä mene läpi kolmannella kerralla, vaan joskus niiden läpivieminen saattaa vaatia jopa viisi tai kuusi yritystä! Muutokset eivät ole välttämättä nopeita, mutta ne saattavat mennä läpi, jos on kärsivällinen.
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.