Ilmastokasvo Ekaterina Ikonen kehittää Keski-Uudenmaan ilmastotyötä niin verkostoissa kuin pellonpientareellakin
Vuoden 2025 alussa ympäristöpäällikkönä aloittanut Ekaterina Ikonen vetää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelutiimiä. Kasvavalla ja monimuotoisella Keski-Uudellamaalla tehdään ilmastotyötä metsien, vesien, maatalouden, taajamien sekä rakentamisen ja rakennuksien parissa.
Millaista työtä teet ilmaston hyväksi?
Olen päässyt uutena mukaan alueen moniin ilmastotyön verkostoihin ja hankkeiden ohjausryhmiin, mikä on ollut tosi mielenkiintoista. Esimerkiksi VILKKU-hankkeen ohjausryhmä sekä KUUMA-kuntien ja Uudenmaan liiton koordinoimat ilmastoryhmät ovat tarjonneet mahdollisuuden tiedon ja kokemusten jakamiseen.
Työhön mahtuu myös konkretiaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoimassa Hiiliviljely Keski-Uudenmaan kuntien vuokrapelloilla -hankkeessa, jossa pyritään lisäämään hiilensidontaa ilmakehästä maaperään kuntien vuokrapelloilla yhteistyössä viljelijöiden kanssa.
Millainen on taustasi?
Olen aiemmin urallani työskennellyt järvien kunnostushankkeissa, joissa parannetaan vesistöjen tilaa EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti. Olen vetänyt hankkeita, joissa rakennettiin vesiensuojelukosteikkoja ja tarjottiin neuvontaa viljelymenetelmistä, jotka vähentävät vesistökuormitusta.
Mitä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelutiimissä tehdään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
Meillä on viisi kuntaa, joihin mahtuu maaseutumaista aluetta ja kaupunkikeskuksia. Tämä tarkoittaa, että seitsemänhenkisellä tiimillämme on laaja paletti erilaisia asioita työpöydillään. Ilmasto on läpileikkaava teema kaikessa.
Koska Keski-Uusimaa on kasvava alue, teemme paljon yhteistyötä kuntien kaavoitusyksikköjen kanssa. Annamme erityisesti lausuntoja siitä, kuinka ympäristö- ja ilmastoasioita tulisi huomioida. Esimerkiksi aurinkovoimalahankkeet ovat lisääntyneet alueellamme, joten olemme olleet niissä mukana pohtimassa ilmastokokonaisuutta monesta eri näkökulmasta.
Lisäksi työpöydällämme vesistökunnostushankkeita, joissa on mielenkiintoista se, että samoilla toimenpiteillä, millä kunnostetaan vesistöjä, voidaan vaikuttaa myös ilmastoon ja päinvastoin.
Meillä on käynnissä myös luonnonsuojelualueiden ennallistamishankkeita. Monimuotoiset ekosysteemit ja monimuotoinen luonto ovat sidoksissa ilmastotyöhön, niin sopeutumiseen kuin ilmastomuutoksen hidastamiseenkin.
Tiimissämme koordinoidaan myös ekotukiverkostoa, jossa koulutetaan kuntien kiinteistöille ekotukivastaavia, jotka seuraavat energiankulutusta, kierrätystä ja muita toimitilojen kestävyyteen liittyviä asioita.
Mikä työssäsi on juuri nyt ajankohtaista?
Toiminnan kehittämisen lisäksi töitä tehdään välillä kädet savessa ja turpeessakin. Hiiliviljelyhankkeessa on tulossa viljelijöiden pellonpiennartilaisuus, jossa pohdimme pellonpientareella siitä, kuinka viljelytapoja muokkaamalla voi saada enemmän arvokasta eloperäistä ainesta peltoon, ja kuinka viljelijät voivat olla mukana ilmastotyössä. Haluamme myös viestiä siitä, miten tärkeää ilmastotyötä viljelijät jo tekevät. Se jää usein piiloon. Esimerkiksi talviaikainen kasvipeitteisyys on lisääntynyt runsaasti.
Toinen ajankohtainen ilmastoon linkittyvä työkokonaisuus on suon ennallistamishanke. Siinä edistämme niin luonnon monimuotoisuutta kuin ilmastonsuojelua. Kyseessä on suoalue, joka on aikoinaan ojitettu ja sen myötä kuivunut. Kun turve alkaa kuivumisen myötä hajota hapellisissa olosuhteissa, vapautuu ilmakehään hiiltä. Nyt, kun ojia padotaan, hiilen vapautuminen hidastuu.
Tavoitteenamme on myös kartoittaa, miten ympäristökeskus voisi vahvemmin tukea kuntia ilmastotyössä.
Mistä olet tullut erityisen iloiseksi uudessa tehtävässäsi?
Minulle on tullut myönteisenä yllätyksenä, että ilmastotyöverkosto on näin laaja ja aktiivinen. Koko ajan tapahtuu paljon ja verkosto ulottuu laajasti monelle eri sektorille: mukana on tutkimusta, kuntia, järjestöjä, kaavoitusta ja teollisuutta.
Mitä haluat sanoa ilmastotyön parissa työskenteleville uusimaalaisille?
Ilmastotyö linkittyy yhteiskunnassamme laajalle. Ilmastotyö vaatii osaamista, sinnikkyyttä ja toiveikkuutta, ja olen kiitollinen saadessani työskennellä alueen rautaisten ilmastoammattilaisten kanssa!
Tutustu myös näihin
Uutinen
16.4.2025
Uusi hanke käynnistyy: Kunnille luvassa tukea ja pilotteja kiertotalouteen Uudellamaalla ja Pirkanmaalla
Uusimaa ja Pirkanmaa keskittyvät tulevina vuosina tukemaan kuntia kiertotaloustavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Kiertotalous on kunnille keino saavuttaa ilmastotavoitteita ja säästää materiaaleissa ja kustannuksissa sekä luoda elinvoimaa ja huoltovarmuutta alueelle.
Uutinen
14.4.2025
Uudenmaan kiertotalouslaakson tarinoita – Tutustu Uudenmaan matkaan kohti kiertotaloutta
Kiertotaloussiirtymä on edistynyt viime vuosina usealla sektorilla. Uudellamaalla tärkeänä yhteistyöalustana kiertotalouden ratkaisuille on toiminut vuonna 2023 perustettu Uudenmaan kiertotalouslaakso. Kiertotalouslaakson ensimmäisten hankevuosien kohokohtia on nyt koottu Kiertotalouslaakson tarinoita -julkaisuun, joka nostaa esiin sekä sektoreiden kuulumisia että alueen kiertotalouden tekijöitä.