Ilmastokasvo Liisa Kallio: Espoossa luonnon monimuotoisuutta on nostettu vahvemmin esiin ilmastotavoitteiden rinnalle
Liisa Kallio työskentelee ympäristöasiantuntijana Espoon kaupungin ympäristösuojelun palvelualueella kaupunkiympäristön toimialalla. Hänen tehtävänsä liittyvät erityisesti kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman toimeenpanoon ja koordinointiin. Tässä haastattelussa hän kertoo omasta työstään ja myös laajemmin Espoon ilmastotyöstä.
Millaiset ovat Espoon ilmastotavoitteet?
Espoo tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Espoon kaupungin uudessa strategiassa eli Espoo-tarinassa linjataan, että laadimme tiekartan luonnon monimuotoisuuden elpymiseksi ja kokonaisheikentymättömyyden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä.
On hienoa nähdä, miten Espoon päättäjät ovat halunneet nostaa luonnon monimuotoisuutta vahvemmin esiin ilmastotavoitteiden rinnalle, sillä nämä kaksi kulkevat käsi kädessä. Luonnon monimuotoisuutta tukevat toimet tukevat yleensä hyvin myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Esimerkiksi kaupunkivihreän säilyttämisellä voidaan vaikuttaa positiivisesti niin hulevesien hallintaan kuin lämpösaarekeilmiöönkin.
Luonnon kokonaisheikentymättömyys liittyy myös siihen, miten 80 prosentin päästövähennyksistä jäljelle jäävä 20 prosentin osuus saadaan joko sidottua hiilinieluihin tai kompensoitua muulla keinoin. Kaupungin hiilinielut ovat tärkeä osa hiilineutraaliuden kokonaisuutta, ja niitä on vaalittava sen mukaisesti.
Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi kaupunki sitoutunut muun muassa Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors for Climate and Energy)Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma on tämän sopimuksen keskeinen toimeenpanon väline.
Millaista työtä teet ilmaston hyväksi?
Kokoan yhteen kaupunkiorganisaation ja sen tytäryhtiöiden uusia ilmastotoimenpiteitä. Niillä pyritään kuromaan umpeen puuttuvat päästövähennykset, jotta voisimme saavuttaa tavoitteemme olla hiilineutraali 2030. Uudet ilmastotoimenpiteet käsitellään kaupunginjohtajan vetämässä ilmastotyön ohjausryhmässä, jossa toimin sihteerinä.
Koordinoin kaupunkiympäristön toimialan ilmastotyön asiantuntijaverkostoa. Toimintamalli on uusi kokeilu, jonka avulla pyrimme siihen, että ilmastotavoitteet huomioidaan aina uusia tavoitteita asetettaessa ja ilmastovaikuttavuutemme kasvaa. Yhteistyön avulla varmistamme, ettei ilmastotyö jää irralliseksi, vaan se nivoutuu tiiviisti osaksi kaikkea tekemistä.
Idea verkostoon lähti siitä, että monet toimialan ilmastotyötä tekevät ihmiset halusivat hahmottaa ilmastotyön kokonaiskuvan paremmin, pilkkoa yhdessä suurempia tavoitteita operatiivisemmalle tasolle, sekä tunnistaa yhteistyön ja päällekkäisen työn välttämisen mahdollisuuksia. Jos jollain on käytännön haaste, pyrimme ratkomaan sen yhdessä. Kutsumme mukaan parhaat puhujat ja asiantuntijat myös talon ulkopuolelta avartamaan näkökulmia.
Tämän lisäksi vastaan kaupungin kansainvälisistä ilmastoraportoinneista. Kehitän myös Espoon ilmastotyötä yhteistyössä muiden kaupunkien, tutkimuslaitosten ja kaupunkilaisten kanssa erilaisissa yhteistyöprojekteissa ja verkostoissa.
Yhtenä esimerkkinä tällaisesta hankkeesta on Taloyhtiöklubihanke, jossa kehitimme yhdessä Helsingin ja Vantaan kanssa uudenlaisen taloyhtiöiden alueellisen yhteistyömallin, joka mahdollistaa vuoropuhelun kiinteistön omistajien ja kaupungin välillä. Tällainen suora yhteys on edellytys sille, että kaupunki voi ohjata asunto-osakeyhtiöitä muun muassa toteuttamaan energiaremontteja.
Mikä Espoon ilmastotyössä on juuri nyt ajankohtaista?
Espoo-tarinan yksi seitsemästä kaupunkitasoista tavoitteesta on, että Espoo saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. Sen mukaisesti tällä valtuustokaudella laaditaan ilmastomuutoksen torjunnan tiekartta, joka kuvaa kaupungin, kumppaneiden ja asukkaiden kanssa tehtävän yhteistyön hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.
Tiekartta pohjautuu Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmaan (Sustainable Energy & Climate Action Plan, SECAP) ja Kestävä Espoo-ohjelmaan. Lisäksi Espoossa tullaan ottamaan käyttöön ilmastovahti-seurantatyökalu.
Tiekartan pääperiaatteet tuodaan valtuuston päätettäväksi vuoden 2022 aikana. Jatkossa tiekartan toteutumista tarkastellaan ja arvioidaan sen toimenpiteiden riittävyyttä suhteessa hiilineutraaliustavoitteeseen sekä asetetaan puuttuvat toimet tavoitteen saavuttamiseksi.
Myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä on tarkennettu ja sopeutumisen tiekartta tullaan viemään valtuustoon käsiteltäväksi 2022 aikana.
Mitä muuta haluat sanoa uusimaalaisesta ilmastotyöstä kiinnostuneille?
Olen nyt työskennellyt kaupungilla noin puolentoista vuoden ajan ja yksi keskeisimmistä asioista, joita olen tänä aikana oppinut, on se, miten valtavan tärkeää laaja yhteistyö on ilmastotyön edistämisessä.
Tavoitteiden asettamistakin haastavampaa on se, miten asiat viedään käytäntöön. Se, miten jokainen ihminen saadaan ymmärtämään, mitä oman työn kannalta hiilineutraalisuus käytännössä voisi tarkoittaa.
Jos ilmastotyö tuntuu irralliselta tai päälle liimatulta, se ei toimi. Niin ilmastoasiat kuin muutkin kestävän kehityksen kysymykset tulee sulauttaa osaksi kaupungin keskeisimpiä tehtäviä, kuten maankäytön suunnittelua ja alueiden kehittämistä.
Lue myös
Espoon kaupungin kehittämispäällikkö Sanna Rönkkönen kertoo ilmastotyön ja kestävyyden toteutumisesta eri toimialoilla ja parhaillaan työn alla olevasta Kestävä Espoo -kehitysohjelmasta.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
9.1.2025
Monikriisin ratkaisut vaativat kuvittelun taitoa – sitä voi oppia ja opettaa
Julkista keskustelua leimaavat usein vaihtoehdottomuus, talousnäkökulma ja poliittisen mielikuvituksen puute. Ratkaisujen löytäminen monikriisiin edellyttää kuitenkin kykyä ajatella toisin, kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja erilaisia polkuja kestäviin elämäntapoihin, sanoo taiteen tohtori, tutkija ja esitystaiteilija Pilvi Porkola.
Blogi
8.1.2025
Luonto osana kuntien toimintaa
Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän perusta. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti turvaa ekosysteemipalvelut, kuten puhtaan veden, ilman ja ravinnon, joita suomalaiset tarvitsevat arjessaan, kirjoittaa Minna Pappila Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Blogi
19.12.2024
Ilmastonmuutos haastaa jokapäiväistä arkeamme ja yhteiskunnan toimivuutta – ilmastoriskitilaisuudessa tarkasteltiin Uudenmaan merkittävimpiä ilmastoriskejä
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt – ja tulee vaikuttamaan lähitulevaisuudessa yhä merkittävämmin – arjen toimivuuteen. Uudellamaalla on nyt tarkasteltu millaisia ilmastoriskejä alueelle ja sen toimijoihin kohdistuu sekä miten erilaiset alueelliset erityispiirteet näihin vaikuttavat.
Artikkeli
19.12.2024
Ilmastokasvo Simo Karetie on mukana luomassa kiertotalouden kotipesää Uudellemaalle
Simo Karetie työskentelee Uudenmaan kiertotalouslaakso -hankkeessa, jonka tavoitteena on viedä Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä yhdessä eri alojen asiantuntijoiden, yritysten, kuntien ja organisaatioiden kanssa.