Ilmastokasvo Liisa Kallio: Espoossa luonnon monimuotoisuutta on nostettu vahvemmin esiin ilmastotavoitteiden rinnalle
Liisa Kallio työskentelee ympäristöasiantuntijana Espoon kaupungin ympäristösuojelun palvelualueella kaupunkiympäristön toimialalla. Hänen tehtävänsä liittyvät erityisesti kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman toimeenpanoon ja koordinointiin. Tässä haastattelussa hän kertoo omasta työstään ja myös laajemmin Espoon ilmastotyöstä.
Millaiset ovat Espoon ilmastotavoitteet?
Espoo tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Espoon kaupungin uudessa strategiassa eli Espoo-tarinassa linjataan, että laadimme tiekartan luonnon monimuotoisuuden elpymiseksi ja kokonaisheikentymättömyyden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä.
On hienoa nähdä, miten Espoon päättäjät ovat halunneet nostaa luonnon monimuotoisuutta vahvemmin esiin ilmastotavoitteiden rinnalle, sillä nämä kaksi kulkevat käsi kädessä. Luonnon monimuotoisuutta tukevat toimet tukevat yleensä hyvin myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Esimerkiksi kaupunkivihreän säilyttämisellä voidaan vaikuttaa positiivisesti niin hulevesien hallintaan kuin lämpösaarekeilmiöönkin.
Luonnon kokonaisheikentymättömyys liittyy myös siihen, miten 80 prosentin päästövähennyksistä jäljelle jäävä 20 prosentin osuus saadaan joko sidottua hiilinieluihin tai kompensoitua muulla keinoin. Kaupungin hiilinielut ovat tärkeä osa hiilineutraaliuden kokonaisuutta, ja niitä on vaalittava sen mukaisesti.
Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi kaupunki sitoutunut muun muassa Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors for Climate and Energy)Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma on tämän sopimuksen keskeinen toimeenpanon väline.
Millaista työtä teet ilmaston hyväksi?
Kokoan yhteen kaupunkiorganisaation ja sen tytäryhtiöiden uusia ilmastotoimenpiteitä. Niillä pyritään kuromaan umpeen puuttuvat päästövähennykset, jotta voisimme saavuttaa tavoitteemme olla hiilineutraali 2030. Uudet ilmastotoimenpiteet käsitellään kaupunginjohtajan vetämässä ilmastotyön ohjausryhmässä, jossa toimin sihteerinä.
Koordinoin kaupunkiympäristön toimialan ilmastotyön asiantuntijaverkostoa. Toimintamalli on uusi kokeilu, jonka avulla pyrimme siihen, että ilmastotavoitteet huomioidaan aina uusia tavoitteita asetettaessa ja ilmastovaikuttavuutemme kasvaa. Yhteistyön avulla varmistamme, ettei ilmastotyö jää irralliseksi, vaan se nivoutuu tiiviisti osaksi kaikkea tekemistä.
Idea verkostoon lähti siitä, että monet toimialan ilmastotyötä tekevät ihmiset halusivat hahmottaa ilmastotyön kokonaiskuvan paremmin, pilkkoa yhdessä suurempia tavoitteita operatiivisemmalle tasolle, sekä tunnistaa yhteistyön ja päällekkäisen työn välttämisen mahdollisuuksia. Jos jollain on käytännön haaste, pyrimme ratkomaan sen yhdessä. Kutsumme mukaan parhaat puhujat ja asiantuntijat myös talon ulkopuolelta avartamaan näkökulmia.
Tämän lisäksi vastaan kaupungin kansainvälisistä ilmastoraportoinneista. Kehitän myös Espoon ilmastotyötä yhteistyössä muiden kaupunkien, tutkimuslaitosten ja kaupunkilaisten kanssa erilaisissa yhteistyöprojekteissa ja verkostoissa.
Yhtenä esimerkkinä tällaisesta hankkeesta on Taloyhtiöklubihanke, jossa kehitimme yhdessä Helsingin ja Vantaan kanssa uudenlaisen taloyhtiöiden alueellisen yhteistyömallin, joka mahdollistaa vuoropuhelun kiinteistön omistajien ja kaupungin välillä. Tällainen suora yhteys on edellytys sille, että kaupunki voi ohjata asunto-osakeyhtiöitä muun muassa toteuttamaan energiaremontteja.
Mikä Espoon ilmastotyössä on juuri nyt ajankohtaista?
Espoo-tarinan yksi seitsemästä kaupunkitasoista tavoitteesta on, että Espoo saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. Sen mukaisesti tällä valtuustokaudella laaditaan ilmastomuutoksen torjunnan tiekartta, joka kuvaa kaupungin, kumppaneiden ja asukkaiden kanssa tehtävän yhteistyön hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.
Tiekartta pohjautuu Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmaan (Sustainable Energy & Climate Action Plan, SECAP) ja Kestävä Espoo-ohjelmaan. Lisäksi Espoossa tullaan ottamaan käyttöön ilmastovahti-seurantatyökalu.
Tiekartan pääperiaatteet tuodaan valtuuston päätettäväksi vuoden 2022 aikana. Jatkossa tiekartan toteutumista tarkastellaan ja arvioidaan sen toimenpiteiden riittävyyttä suhteessa hiilineutraaliustavoitteeseen sekä asetetaan puuttuvat toimet tavoitteen saavuttamiseksi.
Myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä on tarkennettu ja sopeutumisen tiekartta tullaan viemään valtuustoon käsiteltäväksi 2022 aikana.
Mitä muuta haluat sanoa uusimaalaisesta ilmastotyöstä kiinnostuneille?
Olen nyt työskennellyt kaupungilla noin puolentoista vuoden ajan ja yksi keskeisimmistä asioista, joita olen tänä aikana oppinut, on se, miten valtavan tärkeää laaja yhteistyö on ilmastotyön edistämisessä.
Tavoitteiden asettamistakin haastavampaa on se, miten asiat viedään käytäntöön. Se, miten jokainen ihminen saadaan ymmärtämään, mitä oman työn kannalta hiilineutraalisuus käytännössä voisi tarkoittaa.
Jos ilmastotyö tuntuu irralliselta tai päälle liimatulta, se ei toimi. Niin ilmastoasiat kuin muutkin kestävän kehityksen kysymykset tulee sulauttaa osaksi kaupungin keskeisimpiä tehtäviä, kuten maankäytön suunnittelua ja alueiden kehittämistä.
Lue myös
Espoon kaupungin kehittämispäällikkö Sanna Rönkkönen kertoo ilmastotyön ja kestävyyden toteutumisesta eri toimialoilla ja parhaillaan työn alla olevasta Kestävä Espoo -kehitysohjelmasta.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
29.11.2023
Eurooppalainen yhteistyö on vahva mahdollisuus kiertotalouden edelläkävijöille
Kiertotalous on koko Eurooppaa puhuttava muutos. Uudenmaan kiertotalouslaakso on hakenut näkökulmia ja ideoita kiertotalouden edistämiseen Euroopasta ja muista Pohjoismaista.
Uutinen
22.11.2023
Energiasektorin päästöt ottivat Uudellamaalla takapakkia vuonna 2022
Vuonna 2022 Uudenmaan kuntien yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 28 prosenttia vuodesta 2005, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tulos on hieman heikentynyt vuodesta 2021, jolloin päästöt olivat vähentyneet 29 prosenttia. Tähän on vaikuttanut odotetusti erityisesti kaukolämmön päästöjen lisääntyminen.
Artikkeli
16.11.2023
Eläkkeelle siirtyvä Juha Eskelinen: Muodollisuuksien täyttämisestä toimintaan ja vaikuttavuuteen
Aluekehittämisjohtaja Juha Eskelinen jää eläkkeelle 1.2.2024 alkaen, mutta hän laskeutuu lomille jo marraskuussa. Uudenmaan liitossa vuodesta 2011 työskennellyt Eskelinen avaa ajatuksiaan aluekehittämisestä, maakunnan tulevaisuuden haasteista ja työurastaan.
Uutinen
1.11.2023
Paikallista, puhdasta ja kestävää – Tule keskustelemaan Uudenmaan yhteisestä ruokastrategiasta 13.12.
Tervetuloa yhteiseen ruokatyöpajaan ottamaan ensimmäiset askelmerkit kohti kestävää Uudenmaan ruokajärjestelmää. Uudenmaan liitto, Helsingin yliopisto ja European Institute of Innovation & Technology (EIT) FOOD kutsuvat keskustelemaan yhteisestä ruokastrategiasta Helsingissä keskiviikkona 13.12. klo 11.00–15.45.