Ilmastokasvo Simo Karetie on mukana luomassa kiertotalouden kotipesää Uudellemaalle
Simo Karetie työskentelee Uudenmaan kiertotalouslaakso -hankkeessa, jonka tavoitteena on viedä Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä yhdessä eri alojen asiantuntijoiden, yritysten, kuntien ja organisaatioiden kanssa.
Millaista työtä teet ilmaston hyväksi?
Työskentelen Uudenmaan kiertotalouslaakson projektipäällikkönä. Ennen Uudenmaan liittoa tein töitä kauppa- ja kehityspolitiikan, yrittäjyyden, yritysten kansainvälistymisen ja kansainvälisten suhteiden parissa. Tärkeänä osana kaikkia tehtäviäni ovat olleet ympäristöteknologiat ja -ratkaisut sekä niiden edistäminen.
Mitä Uudenmaan kiertotalouslaakso -hanke tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
Luonnonvarojen otto ja jalostus aiheuttaa merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä. Kiertotalous on ilmastonmuutoksen näkökulmasta katsoen yksi tapa vähentää päästöjä vähentämällä luonnonvarojen käyttöä ja linkittyy myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Tuotannon ja kulutuksen päästöt vähenevät, kun tuotannossa kulutetaan vähemmän luonnonvaroja ja vähennetään tai korvataan kulutusta kestävämmillä, vähäpäästöisillä tuotteilla. Kun tuotteet aina rakennuksista vaatekappaleisiin ovat pidempään käytössä, niiden elinkaaren aikaiset kulutuksen päästöt pienenevät.
Kiertotalouslaakson tehtävä on tuoda toimijoita yhteen. Rakennettu ympäristö on tästä hyvä esimerkki. Se on luonnonvarojen kannalta keskeinen sektori, jossa luonnonvarojen pienempään ja tehokkaampaan käyttöön päästään muun muassa hyödyntämällä olemassa olevaa rakennuskantaa purkamisen sijaan tai pitämällä kierrossa jo luonnosta otetut raaka-aineet uusien ottamisen sijaan. Kaikkeen tähän tarvitaan mukaan lukuisia toimijoita, kuten kuntia, uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kehittäjiä sekä muita rakennusalan toimijoita.
Toimijoiden lisäksi kiertotaloudessa yhdistyy myös moni tavoite, sillä se kokoaa saman strategian alle niin elinkeino-, talous-, ympäristö-, ilmasto-, luonto-, innovaatio- ja työllisyystavoitteitakin. Samalla tukee kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Mikä Kiertotalouslaaksossa on juuri nyt ajankohtaista?
Haluamme olla Uudenmaan liitossa kiertotalouden kotipesänä, joka voi kannustaa, edistää, koota yhteen ja sparrata muita toimijoita samojen tavoitteiden taakse omilla toimenpiteillään. Tulevana keväänä uusi tapa tehdä tätä on kiertotalouden green deal -sitoumukset, joihin olemme saaneet jo ilahduttavan paljon toimijoita mukaan. Meidän työmme on erityisesti kuntakentän sitoutuminen. Edistämme yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa rakentamiseen liittyviä toimia, joista mittavimpiin kuuluvat maamassojen koordinaatioon sekä rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyvä yhteistyö ja suunnittelu. Niiden avulla pystytään ennakoimaan hankkeita ja optimoimaan toimintoja. Esimerkiksi Helsingissä on saavutettu merkittäviä säästöjä ja päästövähennyksiä tehokkaalla massakoordinaatiolla.
Toinen aihealue, mihin green deal -sitoumuksia kehitetään, on uudistava ruokajärjestelmä, jossa on kunnille paljon mahdollisuuksia. Meillä Uudellamaalla on erityisesti vahvaa osaamista innovaatioista.
Kiertotalouden green deal -työn lisäksi käynnissä on runsaasti erilaisia hankkeita. Uudellemaalle on noussut useita kiertotalousalueita, kuten Arabia Helsingissä, Kiviruukki Espoossa sekä Tuusulan ja Vantaan rajalta löytyvä Kiilan alue. Myös tekstiili-, elektroniikka- ja muoviteemoissa tapahtuu koko ajan paljon kehitystä.
Millaista yhteistyötä olette toteuttaneet?
Circular Cities and Regions Initiative eli CCRI-pilottistatus ja sen myötä CCRI-verkoston tilaisuudet ja muut kansainväliset tapahtumatovat olleet erityisen antoisia eurooppalaisen yhteistyön ja kiertotalouden kädenjäljen näkökulmasta.
Kiertotalouslaakso on myös ollut näköalapaikka tutustua Uudenmaan toimijoihin, koska olemme tehneet laajoja hankekartoituksia, sidosryhmätoimijakartoituksia, materiaalivirtakartoituksia sekä runsaasti hankevalmistelua.
Mikä on ilahduttanut erityisesti tämän hankkeen aikana?
Erityisesti minua ilahduttaa se, miten myönteisessä valossa suomalaiset kiertotalouden toimijat näyttäytyvät maailmalla. Teemme hyvää yhteistyötä ja olemme saaneet näkyvyyttä kansainvälisillä kentillä. Esimerkiksi juuri julkaistun selvityksen mukaan suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta Pohjoismaissa. Sama fiilis tuli myös startupien suhteen Slushissa. Suomalaisten startupien ratkaisut kiinnostavat ja niitä osataan esitellä konkreettisella tavalla. Siellä on tosi hienoja juttuja tekeillä ja toivon, että niiden skaalaaminen onnistuu.
Kiertotalouden tulevaisuus näytti tuoreen selvityksen mukaan lupaavalta ja vaikuttaa siltä, että se vaan vauhdittuu markkinoiden kehityksen kautta. Yllätyksiäkin selvityksestä löytyi, sillä esimerkiksi aika harva yritys miettii raaka-aineiden saatavuuden turvaamista, vaikka sitä korostetaan nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Kiertotalouden näkökulmasta tämä pistää miettimään mahdollisuuksia jalostaa enemmän elektroniikkajätteitä ja metalleja lähialueella. Sääntelyä moititaan usein ja tässä kyselyssä se nousi esiin lähinnä uudelleenkäytön, -valmistuksen ja kierrätyksen haasteena.
Lisäksi ilahdun työssäni vähän väliä siitä, kun on innostuneita ja taitavia kollegoita työssään, joiden kanssa työtä viedään eteenpäin.
Mitä haluat sanoa ilmastotyön parissa työskenteleville uusimaalaisille?
Meillä on periaatteessa hirveän hyvät eväät vahvistaa Uudenmaan ja koko Suomen etenemistä ja tekemistä kiertotaloudessa ja olisi tärkeätä vahvistaa tämän yhteistyön rahoitusmahdollisuuksia sekä turvata jatkuvuus ja kehittäminen maakunnan strategiassa. Yritykset ovat vauhdissa ja kansainvälisestä näkökulmasta edelläkävijöitä. Kiertotalousohjelma on ollut todella hyvä pohja tekemiselle jo monta vuotta ja nyt meillä on uutena työkaluna green deal -sitoumukset. Hienoja uusia innovaatioita ja ratkaisuja on jo olemassa ja tekeillä eli nyt tarvitaan markkinamuutos käytännössä.
Toivoisin, että kaikki tahoillaan tarttuisivat niihin mahdollisuuksiin, mitä kiertotalouteen liittyy. Se voi olla kunnan tavoitteiden saavuttamista, PK-yrityksen liiketoiminnan kehittämistä, hankintakriteerien kehittämistä tai raaka-aineiden saatavuuden miettimistä. Jokainen löytää itselleen luontevan ja vaikuttavan tavan, ja jos Kiertotalouslaakso voi tässä tukea, niin mielellään autamme ja kytkemme toimijoita yhteen.
Uudenmaan kiertotalouslaakso on Uudenmaan liiton ja CLIC Innovationin yhteishanke, joka saa alueellista kestävän kasvun ja elinvoiman (AKKE) rahoitusta.
Lisätietoja:
Simo Karetie
Projektipäällikkö
simo.karetie@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan kiertotalouslaakso, KOPPI-hanke
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2025
Uusi katsaus avaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän seurannan käytäntöjä ja kehittämistarpeita kunnissa ja maakunnissa
Tehoava: Tehoa ja vaikuttavuutta maakuntien ja kuntien ilmastotyöhön -hankkeen tuore katsaus kokoaa ensimmäistä kertaa laajasti yhteen, millaista ilmastotyön ja vihreän siirtymän seuranta on tällä hetkellä Suomen kunnissa ja maakunnissa.
Uutinen
4.12.2025
Tulevaisuustutka-webinaarissa syvennytään rakennussektorin kestävyysloikkaan 4.12.
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 4. joulukuuta keskusteltiin rakennussektorin kestävyysloikasta niin resurssien kuin päästöjenkin näkökulmasta. Lisäksi webinaarissa avattiin Uudellamaalla käynnissä olevia toimenpiteitä, joihin yritykset ja kunnat voivat osallistua, kuten rakennusosien uudelleenkäyttömarkkinapaikka ja maamassafoorumi.
Uutinen
27.11.2025
EU:n uusi biotalousstrategia lupaa hyvää Uudellemaalle
Euroopan komissio julkaisi tänään uuden biotalousstrategiansa, joka linjaa kehityksen suunnan yhdelle Euroopan nopeimmin kasvaneista aloista. Biotaloudessa piilee yhä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, jonka avulla komissio tähtää nyt kestävään talouskasvuun, innovaatioiden vauhdittamiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Strategia kytkeytyy suoraan myös Uudenmaan tavoitteisiin hiilineutraaliudesta, kiertotaloudesta, luonnon monimuotoisuudesta sekä kestävistä ruokajärjestelmistä.
Artikkeli
20.11.2025
Kestävä kehitys tulee kylään
Anu Nilsson työskentelee kahdessa roolissa: Vihtijärven kylän kyläkoordinaattorina sekä Uudenmaan kylät ry:n toiminnanjohtajana. Hän liputtaa kylien merkityksen puolesta kestävyystyön edelläkävijöinä ja paikallisen resilienssin vahvistajina.