Ilmastokasvo Veera Lyytikäinen: ELY-keskuksessa panostetaan ilmastovaikutusten arviointiin kaavoituksessa ja YVA-menettelyssä
Veera Lyytikäinen edistää työssään ilmastovaikutuksien arviointia. Hän työskentelee ylitarkastajana Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristöpuolella ympäristövaikutuksien ja alueiden käytön yksikössä. Hän on opiskellut kestävyystiedettä Helsingin yliopistossa. Kysyimme Lyytikäiseltä hänen työstään ja Uudenmaan ELY-keskuksen ilmastotyöstä.
Millaista työtä teet ilmaston hyväksi?
Työskentelen ympäristöministeriön rahoittamassa ILTSU-projektissa, jossa kehitetään ilmastovaikutusten arviointia ja niiden huomioon ottamista esimerkiksi alueiden käytössä, kaavoituksessa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA).
Kaavoituksessa ja YVA-menettelyissä otetaan tällä hetkellä huomioon ympäristövaikutukset.
Ilmastovaikutukset ovat melko uusi asia ja vasta herätty siihen, että myös ne tulisi huomioida ympäristövaikutuksissa, kuten esimerkiksi tutut pohjavesivaikutukset. Minun tehtävänäni on kehittää sitä, miten ilmastovaikutuksia tulisi arvioida ja tuoda esiin ELY-keskuksen YVA- ja kaavalausunnoissa.
Kunnille ja hakkeista vastaaville arviointi on suunnittelun työkalu, jonka avulla haitallisia vaikutuksia voidaan pienentää ja positiivisia vaikutuksia vahvistaa. Merkittävät ilmastovaikutukset liittyvät hankkeissa usein itse rakentamiseen sekä käytön ajalta liikkumiseen.
On tärkeää esimerkiksi vertailla, rakennetaanko energialaitos paikkaan, minne pitää rakentaa kilometrikaupalla voimajohtoja metsään vai paikkaan, jossa on jo olemassa voimajohto. Tai jos rakennettaisiin asuinalue hieman tiiviimmin, saataisiinko paikalle toimiva julkisen liikenteen yhteys. Mitä yleisemmällä tasolla suunnittelu on, sitä suuremmat vaikutukset eri valinnolla on. Kuitenkin myös sillä on väliä, onko esimerkiksi pyöräparkki ulko-oven välittömässä läheisyydessä vai ei. Näihin kaikkiin pohdintoihin tarjoan ilmastoasiantuntijan apua.
Käytännössä, kun kaava tulee ELY-keskukseen lausunnoille, niin katson ilmastovaikutuksia lausunnosta vastaavan henkilön kanssa. Meillä ei ole muita päätoimisia ilmastoasiantuntijoita Uudenmaan ELY-keskuksessa. Muitakin juttuja tulee työpöydälleni, kuten vihreään siirtymään ja sen ilmastovaikutuksiin liittyviä. Hankkeessa myös nostan henkilöstömme tietotasoa yleisesti ilmastovaikutuksista.
Mitä Uudenmaan ELY-keskus tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
Teemme ilmastotyötä virkatyön kautta ja valtion viranomaisena edistämme ympäristön hyvää tilaa. Ilmastoasioiden pitäisi olla mukana kaikkien työssä. ELY-keskuksessa on kolme vastuualuetta, kun teemme töitä elinkeino-, liikenne ja ympäristöasioiden parissa. Uuden ilmastolain myötä jokaisen pitäisi mahdollisuuksien mukaan edistää ilmastotavoitteiden toteutumista.
Toivoisin, että ilmastotyö tulisi huomioitua jokaisen virkatyön kautta.
Uudenmaan ELY-keskuksessa toimiikin vastuualueiden yhteinen ilmastotiimi, joka koordinoi yhteisiä ilmastoasioita ja mahdollistaa ELY-keskuksen laajan näkökulman huomioimisen. Lisäksi organisaation omaa hiilijalanjälkeä pienennetään Etevästi ELYssä -tiimissä.
Mikä ELY-keskuksen ilmastotyössä on juuri nyt ajankohtaista?
Vihreä siirtymä on iso teema. Saamme pian uusia työntekijöitä vauhdittamaan sitä virkatehtävissämme. Tarkoitus olisi, että fossiilisesta energiasta päästäisiin eroon ja lisäresurssien avulla vauhditamme näiden hankkeiden ympäristölupaprosesseja.
Toinen iso teema on aurinkoenergia, sillä eri kokoisia hankkeita suunnitellaan nyt kovaa vauhtia ympäri Uuttamaata. Haasteena on, että vaikka kyseessä on uusiutuva energia, aiheutuu sen rakentamisesta päästöjä. Etenkin kun aurinkopaneelit vievät paljon tilaa, jolle olisi Uudellamaalla paljon muutakin käyttöä. Ilmastonäkökulmasta on tärkeä pohtia, voidaanko paneeleita sijoittaa esimerkiksi metsään tai etenkään turvemaille.
Kenen kanssa teette ilmastotyötä Uudenmaan ELY-keskuksessa?
Teemme ilmastotyötä kuntien kanssa kaavalausuntojen kautta. Kunnat muutenkin ovat tärkeä kumppanimme: teemme myös yleisohjaava työtä ja ympäristötietoisuuden lisäämistä. Teemme ilmastotyötä Uudenmaan liiton kanssa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on myös vahva toimija alueella.
Valtakunnallista yhteistyötä teemme ELY-keskusten ilmastoverkoston sekä vetämäni ILTSU-hankkeen kautta. Työni on valtakunnallinen, vaikka teen sitä pitkälti Uudeltamaalta käsin ja Uudenmaan kautta.
Tärkeää on luoda valtakunnallisesti yhtenäisiä linjauksia siitä, millä tavalla ilmastovaikutuksia tullaan ottamaan huomioon.
Mitä muuta haluat sanoa ilmastotyön parissa työskenteleville uusimaalaisille?
Kunnissa työntekijöillä on minusta hyvät valmiudet ottaa koppia ilmastotyöstä. Ilmastovaikutusten arviointia ei pitäisi pelätä tai sivuuttaa. Monet jutut ovat melko perusasioita, esimerkiksi hyvä rakentaminen on myös ilmastokestävää.
ILTSU-hankkeen aikana ilmastotavoitteet ovat kasvaneet ja tulee koko ajan uusia kuntia, jotka asettavat ilmastotavoitteita. Ilmastotavoitteiden pitäisi näkyä esimerkiksi kaavoissa ja kaikkialla muuallakin, mitä kunta tekee. Tavoitteet pitäisi siis saada vahvemmin käytännön tasolle.
Hankkeen kautta voi saada tukea ilmastonäkökulman huomioimiseen alueiden käytössä ja kaavoituksessa sekä YVA-menettelyissä. Jos teillä on tulossa isoja YVA-hankkeita tai haluatte muuten ilmastoasioihin tukea alueiden käytössä, niin minuun voi olla yhteydessä (veera.lyytikainen@ely-keskus.fi).
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana. Uutiskirje ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.
Tutustu myös näihin
24.10.2024
Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.
22.10.2024
Ilmasto ei katso hallinnollisia rajoja
Aluesuunnittelijat Euroopan eri metropoliseuduilta ratkovat yhdessä ilmastohaasteita Metrex-verkoston kautta. Laajempi ymmärrys ja yhteistyö auttavat tarttumaan yhä akuutimmiksi käyviin haasteisiin, kirjoittaa Mariikka Manninen.