Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan jalkautus käynnistyi
Uudenmaan ensimmäisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman eli Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan toimeenpano käynnistyi keväällä 2026 seutukohtaisilla neuvotteluilla. Ensimmäiset neuvottelut keskittyivät logistiikkaketjujen ilmastokestävyyteen ja huoltovarmuuteen sekä Uudenmaan ruokaturvaan muuttuvassa ilmastossa. Neuvotteluissa korostui aiempaa laajemman yhteistyön tarve ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja huoltovarmuuden vahvistamisessa.
– Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Uudellamaalla esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä, ja ne koskettavat meitä kaikkia, niin kuntia, yrityksiä kuin asukkaitakin. Siksi meidän on varauduttava muutoksiin yhdessä. Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartta kokoaa yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla voimme vahvistaa maakunnan kykyä ennakoida ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sopeutua niihin ja rakentaa ilmastokestävämpää Uuttamaata, sanoo Uudenmaan liiton kestävyyspäällikkö Pia Tynys.
Tiekartan jalkautus rakentuu yhteistyölle
Keväällä 2026 käynnistyneet seutuneuvottelut kokosivat yhteen asiantuntijoita muodostamaan yhteistä tilannekuvaa sekä tunnistamaan yhteistyömahdollisuuksia ja konkreettisia jatkotoimia kahdessa teemassa.
– Yhteinen tilannekuva, tiedonvaihto sekä eri toimijoiden välinen vuoropuhelu ovat keskeisiä edellytyksiä sille, että ilmastoriskeihin voidaan varautua ennakoivasti ja alueen resilienssiä vahvistaa pitkäjänteisesti. Neuvotteluiden tavoitteena on konkretisoida tiekartan toimintalinjauksia yhdessä alueen toimijoiden kanssa sekä tunnistaa prosesseja, joissa tarvitaan yhteisiä kehittämistoimia tai uusia yhteistyömalleja. Neuvottelujen pohjalta syntyneitä tilannekuvia ja havaintoja työstetään yhdessä verkostojen kanssa, kertoo Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeen projektipäällikkö Salla Siivonen.
Tarkoituksena on jatkaa teemakohtaisia keskusteluja myös tulevaisuudessa sekä vahvistaa eri toimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.
Logistiikkaketjujen ilmastokestävyyttä tarkasteltiin järjestelmätasolla
Logistiikkaketjujen ilmastokestävyyttä ja huoltovarmuutta käsittelevä seutuneuvottelu kokosi saman pöydän ääreen viranomaisia, väylien hallinnoijia, yrityksiä, tutkimusorganisaatioita sekä huoltovarmuuden asiantuntijoita logistiikan saralta.
Keskusteluissa nousi esiin erityisesti liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kasvava riippuvuus energiainfrastruktuurista sekä tarve huomioida raskaan liikenteen sähköistyminen nykyistä vahvemmin alueidenkäytön suunnittelussa. Käyttövoiman jakelu, raskaan liikenteen latausverkosto sekä logististen solmukohtien tulevaisuuden tarpeet tunnistettiin keskeisiksi kysymyksiksi alueen toimintavarmuuden näkökulmasta.
Ruokaturva rakentuu monien järjestelmien yhteisvaikutuksesta
Toinen pyöreän pöydän seutuneuvottelu käsitteli Uudenmaan ruokaturvaa ilmastonmuutoksen edetessä. Keskusteluun osallistui maatalouden toimijoita, kuntien edustajia, viranomaisia, tutkijoita sekä ruokajärjestelmän asiantuntijoita.
Keskusteluissa korostui näkemys siitä, että ruokaturva rakentuu useiden keskinäisriippuvaisten järjestelmien varaan. Maatalous, vesitalous, energia, logistiikka, maankäyttö, tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä kansainväliset toimitusketjut muodostavat kokonaisuuden, jonka toimintakyky ratkaisee myös alueellisen ruokaturvan kestävyyden ilmastonmuutoksen edetessä. Sään ääri-ilmiöiden lisäksi keskustelua käytiin myös tuotantopanosten saatavuudesta, kansainvälisten toimitusketjujen häiriöistä sekä geopoliittisten muutosten vaikutuksista ruokajärjestelmän toimintaedellytyksiin.
Tarkistuslista tukee kuntien sopeutumistyötä
Tiekartan jalkautuksen tueksi on laadittu ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarkistuslista. Työkalun avulla voi arvioida sopeutumistyön nykytilaa, tunnistaa kehittämistarpeita sekä se voi toimia keskusteluapuna eri toimialojen välillä siitä, miten ilmastonmuutokseen varautuminen näkyy kunnan toiminnassa. Tarkistuslista perustuu Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan sisältöihin.
julkaisu
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartta
Uudenmaan liiton julkaisuja B 66
2025
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekarttaUudestamaasta tehdään ilmastokestävä 2030 mennessä
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartta eli alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on laadittu osana Uudenmaan liiton Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Visiona ilmastokestävä Uusimaa -hanketta (VILKKU). Lisäksi hankkeessa on kehitetty yrityssektorin sopeutumiskykyä.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana Uudenmaan liitto ja Helsingin yliopisto.
Uudenmaan liitto on mukana EU:n sopeutumisen missiossa, jonka myötä Uudenmaan tavoitteena on olla ilmastokestävä 2030 mennessä.
Lisätietoja:
Salla Siivonen
Projektiasiantuntija
salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
Regions4Climate-hanke, ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Lue lisää
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset tulevat aiheuttamaan merkittäviä muutoksia toimintaympäristössämme. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa varautumista muutoksiin ja toimintaa kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi.
Tutustu myös näihin
Uutinen
15.9.2026
Syksyn EAKR-haussa tarjolla rahoitusta energiatehokkuuteen, päästövähennyksiin ja kiertotalouteen
Uudenmaan liitto avaa 5.10. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitushaun hankkeille, jotka edistävät energiatehokkuutta, vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja vauhdittavat kiertotaloutta Uudellamaalla. Haussa on jaettavana enintään 2,8 miljoonaa euroa.
Uutinen
8.9.2026
Uudellemaalle jo yli miljardi euroa Horisontti Eurooppa -rahoitusta
Uusimaalaiset toimijat ovat saaneet Euroopan unionin Horisontti Eurooppa -ohjelmasta jo noin 1,07 miljardia euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Summa on yli 60 prosenttia koko Suomen saamasta rahoituksesta EU:n nykyisellä ohjelmakaudella 2021–2027.
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.