Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan jalkautus käynnistyi
Uudenmaan ensimmäisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman eli Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan toimeenpano käynnistyi keväällä 2026 seutukohtaisilla neuvotteluilla. Ensimmäiset neuvottelut keskittyivät logistiikkaketjujen ilmastokestävyyteen ja huoltovarmuuteen sekä Uudenmaan ruokaturvaan muuttuvassa ilmastossa. Neuvotteluissa korostui aiempaa laajemman yhteistyön tarve ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja huoltovarmuuden vahvistamisessa.
– Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Uudellamaalla esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä, ja ne koskettavat meitä kaikkia, niin kuntia, yrityksiä kuin asukkaitakin. Siksi meidän on varauduttava muutoksiin yhdessä. Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartta kokoaa yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla voimme vahvistaa maakunnan kykyä ennakoida ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sopeutua niihin ja rakentaa ilmastokestävämpää Uuttamaata, sanoo Uudenmaan liiton kestävyyspäällikkö Pia Tynys.
Tiekartan jalkautus rakentuu yhteistyölle
Keväällä 2026 käynnistyneet seutuneuvottelut kokosivat yhteen asiantuntijoita muodostamaan yhteistä tilannekuvaa sekä tunnistamaan yhteistyömahdollisuuksia ja konkreettisia jatkotoimia kahdessa teemassa.
– Yhteinen tilannekuva, tiedonvaihto sekä eri toimijoiden välinen vuoropuhelu ovat keskeisiä edellytyksiä sille, että ilmastoriskeihin voidaan varautua ennakoivasti ja alueen resilienssiä vahvistaa pitkäjänteisesti. Neuvotteluiden tavoitteena on konkretisoida tiekartan toimintalinjauksia yhdessä alueen toimijoiden kanssa sekä tunnistaa prosesseja, joissa tarvitaan yhteisiä kehittämistoimia tai uusia yhteistyömalleja. Neuvottelujen pohjalta syntyneitä tilannekuvia ja havaintoja työstetään yhdessä verkostojen kanssa, kertoo Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeen projektipäällikkö Salla Siivonen.
Tarkoituksena on jatkaa teemakohtaisia keskusteluja myös tulevaisuudessa sekä vahvistaa eri toimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.
Logistiikkaketjujen ilmastokestävyyttä tarkasteltiin järjestelmätasolla
Logistiikkaketjujen ilmastokestävyyttä ja huoltovarmuutta käsittelevä seutuneuvottelu kokosi saman pöydän ääreen viranomaisia, väylien hallinnoijia, yrityksiä, tutkimusorganisaatioita sekä huoltovarmuuden asiantuntijoita logistiikan saralta.
Keskusteluissa nousi esiin erityisesti liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kasvava riippuvuus energiainfrastruktuurista sekä tarve huomioida raskaan liikenteen sähköistyminen nykyistä vahvemmin alueidenkäytön suunnittelussa. Käyttövoiman jakelu, raskaan liikenteen latausverkosto sekä logististen solmukohtien tulevaisuuden tarpeet tunnistettiin keskeisiksi kysymyksiksi alueen toimintavarmuuden näkökulmasta.
Ruokaturva rakentuu monien järjestelmien yhteisvaikutuksesta
Toinen pyöreän pöydän seutuneuvottelu käsitteli Uudenmaan ruokaturvaa ilmastonmuutoksen edetessä. Keskusteluun osallistui maatalouden toimijoita, kuntien edustajia, viranomaisia, tutkijoita sekä ruokajärjestelmän asiantuntijoita.
Keskusteluissa korostui näkemys siitä, että ruokaturva rakentuu useiden keskinäisriippuvaisten järjestelmien varaan. Maatalous, vesitalous, energia, logistiikka, maankäyttö, tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä kansainväliset toimitusketjut muodostavat kokonaisuuden, jonka toimintakyky ratkaisee myös alueellisen ruokaturvan kestävyyden ilmastonmuutoksen edetessä. Sään ääri-ilmiöiden lisäksi keskustelua käytiin myös tuotantopanosten saatavuudesta, kansainvälisten toimitusketjujen häiriöistä sekä geopoliittisten muutosten vaikutuksista ruokajärjestelmän toimintaedellytyksiin.
Tarkistuslista tukee kuntien sopeutumistyötä
Tiekartan jalkautuksen tueksi on laadittu ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarkistuslista. Työkalun avulla voi arvioida sopeutumistyön nykytilaa, tunnistaa kehittämistarpeita sekä se voi toimia keskusteluapuna eri toimialojen välillä siitä, miten ilmastonmuutokseen varautuminen näkyy kunnan toiminnassa. Tarkistuslista perustuu Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan sisältöihin.
julkaisu
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartta
Uudenmaan liiton julkaisuja B 66
2025
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekarttaUudestamaasta tehdään ilmastokestävä 2030 mennessä
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartta eli alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on laadittu osana Uudenmaan liiton Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Visiona ilmastokestävä Uusimaa -hanketta (VILKKU). Lisäksi hankkeessa on kehitetty yrityssektorin sopeutumiskykyä.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana Uudenmaan liitto ja Helsingin yliopisto.
Uudenmaan liitto on mukana EU:n sopeutumisen missiossa, jonka myötä Uudenmaan tavoitteena on olla ilmastokestävä 2030 mennessä.
Lisätietoja:
Salla Siivonen
Projektipäällikkö
salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
VILKKU-hanke, ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Lue lisää
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset tulevat aiheuttamaan merkittäviä muutoksia toimintaympäristössämme. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa varautumista muutoksiin ja toimintaa kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi.
Tutustu myös näihin
Uutinen
26.6.2026
CIRCULANDIA-hanke edistää kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä, uudistavaa maataloutta ja pakkausten uudelleenkäyttöä
Uudenmaan liitto on mukana juuri käynnistyneessä kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä kehittävässä CIRCULANDIA-hankkeessa yhdessä 35 eurooppalaisen organisaation kanssa.
Uutinen
23.6.2026
Seitsemän EAKR-hanketta vauhdittamaan tuoreen maakuntaohjelman tavoitteita
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Etelä-Suomen rahoitushakuun saatiin 36 hakemusta, joissa oli sekä yhden toteuttajan hankkeita että ryhmähankkeita. Näistä Uudenmaan maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö esittivät rahoitettavaksi seitsemää hanketta.
Uutinen
17.6.2026
VISIO-kaavan luonnoksesta saatiin yli 200 palautetta
Uusi maakuntakaava keräsi kevään nähtävilläolon aikana yhteensä 206 palautetta ja lausuntoa. Palautteissa korostuivat luonto-, energia- ja liikenneteemat. Aiheista eniten mainintoja saivat viheryhteydet, teollisuuskeskittymät, aurinkovoima, kulttuuriympäristöt ja suojelualueet.
Blogi
12.6.2026
Ilmastoviisas kaupunki on sekä tiivis että vehreä
Suunnittelun ja rakentamisen ratkaisut määrittävät, miten kaupunki ja sen asukkaat selviävät helleaalloista, rankkasateista ja tulvista, ja millainen ympäristö asukkaille lopulta syntyy. Kyse ei ole vain ilmastokestävyydestä vaan myös asumisen viihtyisyydestä ja terveellisyydestä, kirjoittavat Eija Hasu ja Simo Haanpää.