Ilmastonmuutos haastaa jokapäiväistä arkeamme ja yhteiskunnan toimivuutta – ilmastoriskitilaisuudessa tarkasteltiin Uudenmaan merkittävimpiä ilmastoriskejä
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt – ja tulee vaikuttamaan lähitulevaisuudessa yhä merkittävämmin – arjen toimivuuteen. Uudellamaalla on nyt tarkasteltu, millaisia ilmastoriskejä alueelle ja sen toimijoihin kohdistuu sekä miten erilaiset alueelliset erityispiirteet näihin vaikuttavat, kirjoittaa VILKKU-hankkeen projektipäällikkö Salla Siivonen.
Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hanke kokosi 6.11.2024 yhteen liki 80 aiheesta kiinnostunutta Helsingin Veturitalleille keskustelemaan ilmastoriskeistä tilaisuuteen, jossa syvennyttiin aiheeseen monipuolisesti yli sektorirajojen.
Tapahtuma tarjosi arvokkaita näkökulmia ja konkreettisia esimerkkejä ilmastoriskeistä. Tilaisuudessa nousi hyvin esille ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten ja eri sektorien kytkeytyneisyys sekä vaikutusten ketjuuntuminen.
Aamupäivä oli hyvin antoisa – alun ohjelma oli täynnä mielenkiintoisia ja tärkeitä puheenvuoroja siitä, miten ilmastonmuutos näkyy jo nyt pelastustoimen, elinkeinoelämän sekä luontoon ja luonnonvaratalouden toimintaympäristössä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Minna Halén Riskianalyysin kehittäminen tiedolla johtamisen tueksi -hankkeen projektipäällikkö kertoi riskien arvioinnista pelastustoimessa sekä minkälaisia onnettomuuksia ja häiriötilanteita ilmastonmuutos aiheuttaa sekä millaisia vaikutuksia niillä on pelastustoimen palveluihin. Elinkeinoelämän keskusliitosta johtava asiantuntija Janne Peljo avasi elinkeinoelämän näkökulmaa sopeutumiseen ja erityisesti ilmastonmuutoksen heijastevaikutuksia ja niiden vaikutuksia yritysten toimintaan. Luonnonvarakeskuksen tutkija ja tutkimuspäällikkö Markus Melin esitteli ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia luontoon ja luonnonvaratalouteen sekä kertoi näiden varautumistarpeista ja ihmisen roolista tässä kaikessa. Kuten puheenvuorossakin todettiin, tämä, jos mikä, on yhteinen asia.
Ilmastoriskit haastavat koko Uudenmaan toimintakentän
Itse työpajassa tarkasteltiin ilmastoriskien merkittävyyttä Uudenmaan eri toimialoille. Ilmastoriskit luokiteltiin sen perusteella, miten tärkeiksi tai kiireellisiksi ne koettiin eri toimialojen toiminnan jatkuvuuden kannalta. Näitä merkittävimmiksi alueellisiksi ilmastoriskeiksi tunnistettuja riskejä priorisoidaan Uudenmaan alueellisessa sopeutumissuunnitelman valmistelutyössä.
Tapahtuma tarjosi arvokkaita näkökulmia ja konkreettisia esimerkkejä ilmastoriskeistä. Tilaisuudessa nousi hyvin esille ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten ja eri sektorien kytkeytyneisyys sekä vaikutusten ketjuuntuminen. Vaikka kullakin toimialalla on omat erityiset haasteensa, koskettavat ilmastoriskit koko toimijakenttää. Yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat avainasemassa tässäkin asiassa. Tällaiset tapahtumat ovat myös erinomainen tilaisuus välittää uusinta tietoa, syventää osaamista ja rakentaa ilmastokestävämpää tulevaisuutta Uudellemaalle.
Vaikka kullakin toimialalla on omat erityiset haasteensa, koskettavat ilmastoriskit koko toimijakenttää. Yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat avainasemassa tässäkin asiassa.
Uudenmaan alueellista ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelua on tämän syksyn aikana tarkennettu myös syventämällä ymmärrystä riskeistä ja niiden vaikutuksista yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijatyönä tehdyn alueellisen ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelun tavoitteena oli kartoittaa Uudenmaan eri toimialojen näkökulmasta keskeisiä ilmastoriskejä. Kirjallisuuteen pohjautuen tunnistettiin sata ilmastoriskiä. Tarkastelun näkökulma on riskiperusteinen, jonka tarkoituksena oli päästä kiinni riskin ilmentymisen juurisyihin. Asiantuntijoiden arviot ilmastoriskien toteutumisen todennäköisyydestä vuoteen 2050 mennessä ja ilmastoriskin toteutumisesta mahdollisesti aiheutuvien vaikutusten vakavuuden arviointi toimivat pohjana riskien priorisoinnille marraskuun työpajassa.
Kohti ilmastokestävämpää Uuttamaata
Työpajan myötä tarkentuneeseen riskitarkasteluun pohjaten ryhdytään ensi vuonna valmistelemaan Uudenmaan ensimmäistä alueellista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa. Suunnitelma tehdään tarvelähtöisesti, eli tavoitteena on koota toimivia ja oikea-aikaisia keinoja sopeutua ennen kaikkea keskeisiksi tunnistettuihin riskeihin. muuttuviin ilmasto-oloihin ja voimistuviin sään ääri-ilmiöihin. Vuonna 2025 järjestetään tapahtumasarja, jossa tarkastellaan mitä varautumis- ja sopeutumistoimia tarvitaan yhdessä tunnistettujen ilmastoriskien vaikutusten minimoimiseksi tai välttämiseksi.
Mitä ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ovat?
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan ilmastonmuutokseen liittyvä riski muodostuu kolmesta tekijästä: ilmastonmuutokseen liittyvästä vaaratekijästä, altistumisesta ja haavoittuvuudesta. Sää- ja ilmastoriskillä tarkoitetaan sään ja ilmaston ilmiöiden ja niiden muuttumisen aiheuttamia mahdollisia seurauksia tarkasteltavalle kohteelle kuten yhteiskunnalle ja luonnolle.
Toteutuessaan ilmastoriskeihin liittyy vaikutuksia, jotka voivat olla suoria, esimerkiksi omaisuusvahingot, tai epäsuoria, esimerkiksi hankintaketjujen kautta aiheutuvat seisokit tuotannossa. Ilmastoriskit liittyvät sekä lyhyen aikavälin sääilmiöihin että pidemmän aikavälin ilmastollisiin muutoksiin.
Suorien ja epäsuorien vaikutusten lisäksi ilmastonmuutoksella voi olla erilaisia heijastevaikutuksia. Heijastevaikutukset ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutusketjuja, jotka saavat alkunsa Suomen rajojen ulkopuolella, mutta joiden vaikutukset ulottuvat Uuteenmaahan asti. Ilmastoriskien aiheuttamat vaikutukset voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai ekologisia.
VILKKU-hanke vahvistaa Uudenmaan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen
Hankkeessa tuotetaan Uudenmaan ensimmäinen alueellinen ilmastoriskitarkastelu ja sopeutumissuunnitelma. Uudenmaan liiton ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa tarkastellaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä alueen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana Uudenmaan liitto ja Helsingin yliopisto.
Salla Siivonen
Kirjoittaja työskentelee Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeessa projektipäällikkönä.
Yhteystiedot:
puh. +358 40 156 3793, salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
2.9.2026
Etsimme projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen
Haluatko olla rakentamassa Suomeen uudenlaista tapaa kanavoida rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja vauhdittaa luonnonarvomarkkinoiden syntymistä? Etsimme innostunutta ja osaavaa projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen.
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.
Uutinen
27.8.2026
Alueellisen ja kunnallisen massakoordinaation tiedonhallintaan uusi työkalu
Alueellinen massakoordinaatio tarvitsee yhteistä tilannekuvaa, yhteisiä rakenteita, yhtenäisiä toimintamalleja ja jaettua tietopohjaa niin suunnittelun ja toteutuksen kuin tavoitteiden seurannan ja vaikuttavuuden arvioinninkin tueksi. Helsingin kaupungin kehittämä paikkatietopohjainen massatyökalu kokoaa infrarakentamisen massatiedot yhteiseen näkymään.