Ilmastotyöpajat Loviisan ilmastotyön organisoitumisen tukena
Ensimmäisessä työpajassa kartoitettiin Loviisan kaupungin ilmastotoimenpiteiden nykytilaa.
Loviisan kaupunki on sitoutunut ilmastotyöhön ja tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Syksyllä 2023 Loviisassa järjestettiin kolme työpajaa, joissa hahmotettiin ilmastotyötä eri toimialoilla.
Työpajoissa muodostettiin yhteinen käsitys ilmastotyön tilasta ja tavoitteista sekä vahvistettiin ilmastotyön vuoropuhelua eri toimialoilla ja toimialojen välillä. Niihin osallistui yli 30 henkilöä.
Työpajoissa myös suunniteltiin konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla Loviisassa saavutetaan hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi käsiteltiin kiertotaloutta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista.
Jatkona aikaisemmin tehdylle ilmastotyölle Loviisa liittyi osaksi HINKU-verkostoa vuonna 2023. Verkostoon liittymisen yhteydessä kaupunki irtaantui Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksesta (Global Covenant of Mayors for Climate and Energy), jonka puitteissa kaupungille tehtiin SECAP-Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma (SECAP, 2022).
Pohjaa ilmastosuunnitelman työstämiselle
Työpajoissa pohdittiin Loviisan ilmastotyön tavoitteita, nykyisiä ilmastotoimia sekä ideoita uusiksi ilmastotoimenpiteiksi. Lisäksi mietinnässä oli vat teemat, joista kaupunki haluaa olla ilmastotyössään tunnettu tulevaisuudessa. Lopulta kolmannessa työpajassa eri toimialojen ensi vuonna edistettävät konkreettiset teot asetettiin vuosikelloon.
– Keskustelu oli antoisaa, ja ihmiset olivat innostuneita. Yhteistyö eri toimialojen kesken toi esiin hyviä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joita työssä voidaan hyödyntää, sanoo Loviisan kaupungin suunnitteluinsinööri Suvi Peltola.
– Koska työpajoja oli useampi, osa toimenpide-ehdotuksista jalostui ihan konkreettisiksi toimenpiteiksi, jotka voidaan ottaa käyttöön ripeälläkin aikataululla ja päästään näin ilmastotyössä hyvin alkuun, Peltola kertoo.
Työpajasarjasta loviisalaiset saivat ajatuksia ilmastotyön painopisteisiin ja materiaalia ilmastosuunnitelman seuraavan version rakentamiseen.
Jokaiselle toimialalle tulossa ilmastovastaavat
Loviisassa ilmastotyön jatkoa on pohdittu eri teemoissa ja myös ilmastotyön johtamisen ja organisoinnin näkökulmasta. Organisoitumista kehitetään HINKU-työryhmän perustamisella, mikä tarkoittaa sitä, että eri toimialoille nimetään ilmastovastaava.
Vuonna 2024 laaditaan kaupungin ilmastosuunnitelma, joka asettaa askelmerkit sille, miten kaupunki saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelma on edistyksellinen: se sisältää hillinnän toimien lisäksi kiertotalouden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia.
Loviisassa päästöjä on vähennettävä niin paljon, että ne ovat vuonna 2035 vain kolmasosa siitä, mitä ne olivat vuonna 2022. Samalla Loviisan on lisättävä hiilinieluja. Hiilinielujen pitäisi olla niin suuria, että ne kompensoivat Loviisan jäljelle jäävät päästöt, jotka ovat noin 30 ktCO₂e vuodessa. Kaupungin suurin päästöjen aiheuttaja on liikenne, joka tuotti vuonna 2022 yli kolmanneksen kaupungin kokonaispäästöistä. Siksi on löydettävä tehokkaita tapoja vähentää liikenteen päästöjä.
– Loviisan kaupungilla on moniin muihin kuntiin verrattuna kunnianhimoisempi tahto hillitä ilmastonmuutosta. Siksi aiomme tehdä kaikkemme ja työ on jo alkanut, sanoo kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom.
– Tulemme Loviisassa panostamaan siihen, että ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ympäristötekojen edistämistä jalkautetaan yksikkötasoille ja vastuutamme siksi lukuisia vastuuhenkilöitä. Näin varmistamme, että ilmastotyö on jatkuvasti esillä ja teot ovat konkreettisia, Oker-Blom jatkaa.
Henkilöstö yhdessä suunnittelemaan kunnan ilmastotyön toteutusta
Työpajasarjassa hyödynnettiin Uudenmaan liiton SILTA-hankkeessa luotua yhteiskehittämisen mallia, jossa eri toimialojen henkilöstö kootaan yhdessä keskustelemaan ja suunnittelemaan kunnan ilmastotyön toteutusta.
Työpajat toteutettiin osana Canemure – Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanketta. Life IP-rahoitteinen Canemure-hanke tukee Uudenmaan ilmastotyötä vuosina 2018–2024.
Lisätietoja:
Salla Lahtinen
Projektipäällikkö
salla.lahtinen@uudenmaanliitto.fi
Canemure-hankkeen aluekoordinaattori, ilmastonmuutoksen hillintä
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.