Nurmijärven ilmastotyöhön suuntaa työpajoista – Työkaluja myös muiden kuntien käyttöön
Kuva: Nurmijärven kunta
Syksyn aikana SILTA-hankkeessa pilotoitiin ilmastotyön tekemistä vahvistavia työpajoja Nurmijärven kunnan kanssa. Osa työpajoissa käytetyistä materiaaleista on ladattavissa muidenkin kuntien käyttöön.
Työpajasarja suunniteltiin yhdessä Nurmijärven ja Uudenmaan liiton ilmasto-osaajien kanssa. Työpajoihin kutsuttiin kunnan ilmastotyöryhmä, johtoryhmä ja noin 10 muuta työntekijää. Tavoitteena oli luoda tilaa kunnan sisäiselle ilmastokeskustelulle, löytää Nurmijärvelle parhaita ilmastoratkaisuja ja tuottaa materiaaleja ilmastotyön toimenpidesuunnitelman laadinnan tueksi.
– Työpajoja oli ilo suunnitella ja toteuttaa yhdessä Nurmijärven ympäristöasiantuntija Mari Mäkelän ja alueisännöitsijä Aino Angervuoren kanssa. Yhteistyö oli sujuvaa ja idearikasta. Työpajojen osallistujat olivat aktiivisia ja sitoutuneita ilmastotyöhön, kertoo Uudenmaan liiton ilmastoratkaisija Erik Nyroos.
Kesään asti kestävässä SILTA-hankkeessa sitoutetaan kuntia ilmastotyöhön tuomalla ilmastotyötä tunnetuksi keskeisille tahoille kunnassa. Hankkeessa myös autetaan kuntia toimenpideohjelmien laatimisessa, hankkeistamisessa ja seurannan rakentamisessa. Hankkeessa Nyroos toimii Uudenmaan ilmastoratkaisija, joka avustaa kuntia ilmastotyössä ja lisää kuntien resurssia siihen.
Työpajoissa edettiin nykytilan kartoituksesta käytännön toteutukseen
Nurmijärvellä järjestetyissä työpajoissa ensimmäisessä kartoitettiin ilmastotyön nykytilaa ja tavoitetta. Työpaja oli jaettu kolmeen osaan: tavoitteiden sanoittamiseen, nykyisten ilmastotoimien läpikäymiseen ja ilmastotyön aukkojen tunnistamiseen. Ratkaisuja kaivattiin etenkin ilmastotyön johtamiseen ja suunniteluun.
Toisessa työpajassa aiheena oli ilmastotyön ideat ja tarkoituksena oli kehittää ja valita parhaat toimet ja toimintatavat. Kun kaikki villeimmätkin ideat olivat pöydällä, pienryhmissä aseteltiin ne nelikentälle sen mukaan, kuinka vaikuttavia ja toteutettavia ideat olisivat Nurmijärvellä. Kolme parasta ideaa jokaisesta seitsemästä eri teemasta saivat uuden muotonsa toimenpidekorteista. Niillä hahmoteltiin konkreettisia jatkoaskelia toimenpiteen toteuttamiselle.
Ilmastotyön toteutusta, työnjakoa ja rahoitusta käytiin läpi kolmannessa työpajassa. Työpajan alussa hahmoteltiin Nurmijärven ilmastotyön mallia. Pienryhmäkeskusteluissa korostettiin strategisuuden, priorisoinnin ja selkeän viestinnän tärkeyttä. Lopputuloksena oli ryhmäkohtaiset toimintamallikuvaukset. Työpajassa rakennettiin myös ilmastotyön vuosikelloa vuodelle 2023 ja pohdittiin rahoituksen mahdollisuuksia.
Yhteinen työskentely auttaa toimenpidesuunnitelman ja ohjelman rakentamisessa
Ilmastotyö jatkuu Nurmijärvellä toimenpidesuunnitelman ja ohjelman rakentamisella. Työpajoissa tuotetut materiaalit toimivat apuna tässä työssä.
– Työpajat herättelivät toimialoja ja henkilöstöä huomaamaan, mitä kaikkea he voivat omalta osaltaan tehdä. Toimenpidesuunnitelman laatimiseen saatiin suuntaa ja selkeyttä, ja nyt ollaankin jo pitkällä, sanoo Aino Angervuori Nurmijärven kunnasta.
Arvokasta oli myös työpajoissa käyty poikkihallinnollinen keskustelu, joka opetti uusia näkökulmia kunnan ilmastotyöstä ja toi osaajia eri aloilta yhteisen pöydän ääreen.
– Työpajojen keskustelujen arvon varmisti se, että Nurmijärvellä oli selkeä visio siitä, miten työpajojen tuotoksia hyödynnetään. Vuoden 2023 aikana kunta laatii ilmastotyön toimenpidesuunnitelman ja ohjelman. Näiden pohjana ja jatkokeskusteluiden vauhdittajana on käytetty muun muassa työpajoissa täytettyjä toimenpidekortteja, kuvailee Erik Nyroos Uudenmaan liitosta.
Materiaalia ilmastotyön työstöihin
Nurmijärvellä käytettyjä materiaaleja voi käyttää niin yksittäisten haasteiden ratkomiseen kuin kokonaisen työpajan tai sarjan läpiviennissä. Lisääkin työkaluja on olemassa, ja niitä voidaan myös räätälöidä kunnan omien tarpeiden mukaisesti SILTA-hankkeen avulla.
Esimerkit Nurmijärven työpajojen sadosta
SILTA- ja Canemure-hankkeet tukevat Uudenmaan kuntien ilmastotyötä
SILTA-hankkeeseen palkattu ilmastoratkaisija on kuntien käytettävissä kaikissa ilmastotyöhön liittyvissä tehtävissä. Järjestämme työpajoja ja koulutuksia ja tuemme kuntien välistä yhteistyötä. Hankkeessa olemme auttaneet kuntia esimerkiksi ilmastojohtamisen kehittämisessä, energiatehokkuusverkoston käynnistämisessä, hankesuunnittelussa ja kuntastrategian ilmastotavoitteiden valinnassa.
Canemure-hanke tekee ilmastotyön hyvät käytännöt näkyviksi. Etsimme yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa vaikuttavia ja kustannustehokkaita toimenpiteitä ja toimintamalleja. Canemure-hankkeen kuntayhteistyötä tehdään pääasiassa Uudenmaan liiton asiantuntijaryhmissä, mutta yhteydenotot ovat tervetulleita laajemminkin, esimerkiksi hankeideoiden tai hyväksi osoittautuneiden hillintätoimien tiimoilta.
Lisätietoja:
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana. Uutiskirje ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
16.4.2025
Uusi hanke käynnistyy: Kunnille luvassa tukea ja pilotteja kiertotalouteen Uudellamaalla ja Pirkanmaalla
Uusimaa ja Pirkanmaa keskittyvät tulevina vuosina tukemaan kuntia kiertotaloustavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Kiertotalous on kunnille keino saavuttaa ilmastotavoitteita ja säästää materiaaleissa ja kustannuksissa sekä luoda elinvoimaa ja huoltovarmuutta alueelle.
Artikkeli
16.4.2025
Ilmastokasvo Ekaterina Ikonen kehittää Keski-Uudenmaan ilmastotyötä niin verkostoissa kuin pellonpientareellakin
Vuoden 2025 alussa ympäristöpäällikkönä aloittanut Ekaterina Ikonen vetää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelutiimiä. Kasvavalla ja monimuotoisella Keski-Uudellamaalla tehdään ilmastotyötä metsien, vesien, maatalouden, taajamien sekä rakentamisen ja rakennuksien parissa.
Uutinen
14.4.2025
Uudenmaan kiertotalouslaakson tarinoita – Tutustu Uudenmaan matkaan kohti kiertotaloutta
Kiertotaloussiirtymä on edistynyt viime vuosina usealla sektorilla. Uudellamaalla tärkeänä yhteistyöalustana kiertotalouden ratkaisuille on toiminut vuonna 2023 perustettu Uudenmaan kiertotalouslaakso. Kiertotalouslaakson ensimmäisten hankevuosien kohokohtia on nyt koottu Kiertotalouslaakson tarinoita -julkaisuun, joka nostaa esiin sekä sektoreiden kuulumisia että alueen kiertotalouden tekijöitä.
Artikkeli
10.4.2025
Perinteistä ammentaminen ja luonnonmateriaalien kehittäminen tarjoavat ratkaisuja rakentamisen kestävyyskriisiin
Nykyrakentaminen nojaa vahvasti teräs- ja betoniteollisuuteen, jotka aiheuttavat noin 15 prosenttia maailman vuotuisista ilmastopäästöistä. Lisäksi rakennussektori on vastuussa puolesta maailman vuotuisesta neitseellisten materiaalien kulutuksesta. Suomessa rakentaminen aiheuttaa vuosittain kolmanneksen ilmastopäästöistä. Rakennussektorin kestävyysmurroksella on tulenpalava kiire: ilmastokriisi ei ole ratkaistavissa ilman sitä.