Innovaatiot ja erityisesti kiertotalous keskusteluissa kansainvälisen CAPREX-verkoston tapaamisessa
Capital Regions Exchange eli CAPREX-verkoston tarkoituksena on edistää Saksan, Itävallan, Tšekin ja Suomen pääkaupunkien viereisten maakuntien innovaatioyhteistyötä. Alkusyksystä Itävallassa pidetyssä verkostotapaamisessa esillä oli erityisesti kiertotalous.
– Esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen, muovin ja tekstiilin kiertotalous, ilmastokestävä ja kiertotaloutta noudattava rakentaminen sekä digitalisaatio ovat teemoja, joissa alueilta löytyy sekä yhteistä että toisia täydentävää osaamista, sanoo EU-erityisasiantuntija Venla Virkamäki Uudenmaan liitosta.
Kaikki verkoston alueet esittelivät kiertotalouden ja kestävyyden kärkihankkeita St. Pöltenin ja Tullnin kaupungeissa pidetyssä tapaamisessa. Yhdessä sessiossa etsittiin yhteisiä jatkokehitykseen vietäviä uusia ideoita. Verkoston tapaamisen isäntänä oli Ala-Itävallan alueellinen elinkeinoyhtiö ecoplus(Siirryt toiseen palveluun).
Hyvien käytäntöjen jakamista kiertotaloudessa
Uudenmaan kiertotalouslaakso on yhteisö, joka vie Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä. Laakson projektipäällikkö Simo Karetie osallistui CAPREX-verkoston tapaamiseen.
– Kestävässä rakentamisessa muiden alueiden näkökulma painottuu yllättävänkin paljon uuteen rakentamiseen ja uusiutuvien materiaalien hyödyntämiseen, kertoo Karetie.
Hänen mukaansa digitalisaation hyödyntämisessä, rakennusten digitaalisessa mallinnuksessa ja datan jakamisessa tunnutaan olevan muualla aika pitkällä. Tekstiilien kierrätyksessä voi löytyä hyvää synergiaa erityisesti tekokuitujen kierrätyksessä.
Muovin kierrätyksestä esillä oli kiinnostavia hankkeita kierrätysmuoveista pakkauksissa ja elintarvikepuolella.
– Ainakin Itävallassa muovin kierrätystä mietitään käyttö, ei niinkään kierrätysaste edellä. Meidän muovin kierrätyksen ekosysteemihankkeet ovat edelläkävijöitä, Karetie sanoo.
Verkostoista voimaa
Tänä vuonna Uudenmaan liitto pyysi CAPREX-verkoston tapaamiseen mukaan Green Net Finlandin toimitusjohtaja Ilkka Aaltion. Green Net Finland on älykkään vähähiilisen kaupunkiympäristön kehitysverkosto, johon kuuluu yrityksiä, kuntia, muita julkisia organisaatioita sekä tutkimus- ja kehitystoimijoita.
Aaltio esitteli Green Net Finlandin hankkeita Sustainable Buildings -teemaisessa sessiossa ja herätti paljon kiinnostusta muissa CAPREX-verkoston alueissa. Green Net Finland sai myös arvokkaita kontakteja. Itävallassa tavattujen kontaktien kanssa on suunnitelmissa pitää jatkotapaaminen yhteisen hankeidean tiimoilta. Juuri tällaista konkreettista sidosryhmäyhteistyötä CAPREX-verkosto voi parhaimmillaan tuoda.
CAPREX-verkosto kokoaa pääkaupunkien viereisiä alueita
Capital Regions Exchange eli CAPREX-verkostoon kuuluu Ala-Itävallan alue Itävallasta, Brandenburgin alue Saksasta, Prahan metropolialue Tšekistä ja Uusimaa Suomesta. Yhteistä näille alueilla on, että ne ovat pääkaupunkien viereisiä alueita.
Verkosto keskittyy tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyöhön ja hankekehittämiseen. Aiheena on erityisesti kiertotalous eri teemoissa. Lisäksi verkostossa vaihdetaan parhaita käytäntöjä alueiden kehittämiseen, elinkeinojen edistämiseen ja yritysyhteistyöhön. Osallistujat saavat myös oppia alueiden talouspolitiikasta ja innovaatiostrategioista.
Lisätietoja:
Venla Virkamäki
EU-erityisasiantuntija
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Tutustu myös näihin
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.