Siirry sisältöön
Haku
Pitkä juna asemalaiturilla, ihmisiä menossa junan kyytiin.

Uudenmaan rataverkko on tärkeä koko maan liikenteelle

Uudenmaan rataverkostolla on tärkeä merkitys koko maan junaliikenteelle, sillä moni liikenteen solmukohta sijaitsee Uudellamaalla. Uudellamaalla on myös eniten radan käyttäjiä: esimerkiksi pääradan pääkaupunkiseudulle sijoittuvalla rataosuudella on koko Suomen vilkkain junaliikenne.

Ratahankkeiden hyödyt suhteessa kustannuksiin ja ympäristöhaittoihin punnittava tarkasti

Suomessa on viime vuosina ollut esillä monia ratahankkeita. Kaikkia hankkeita ei kuitenkaan voida toteuttaa, ainakaan samanaikaisesti. Ratahankkeet ovat erittäin kalliita, joten on punnittava tarkasti niiden tuottamaa hyötyä suhteessa kustannuksiin.

(Avautuu uuteen ikkunaan)
Uudenmaan ratahankkeita

Uudenmaan liikenteen kehittämisessä tavoitteena on vähentää liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja ja ylläpitää alueen kilpailukykyä. Junamatkailu on ilmastoystävällinen matkustusmuoto, mutta haittoja tarkastellessa on otettava huomioon junaradan koko elinkaari.

Uuden radan rakentaminen aiheuttaa valtavat ilmastopäästöt, joiden kompensointi vie vähimmilläänkin kymmeniä vuosia. Jos radasta saatava hyöty on vähäinen, päästöjä ei ehkä saada kompensoitua koskaan.

Lentoradasta helpotusta pääradan kuormitukseen

Päärata kaipaa lisää nopeutta ja kapasiteettia

Päärata on Suomen ylivoimaisesti vilkkain rata, joka kulkee Helsingistä Tikkurilan ja Hyvinkään kautta kohti Tamperetta ja Pohjois-Suomea. Uudenmaan rataosuudella on tarvetta sekä liikenteen nopeuttamiselle että kapasiteetin lisäämiselle.

Pääradan parantaminen ja lentoradan rakentaminen helpottavat pääradan kuormitusta.

Uudenmaan, Hämeen ja Pirkanmaan liitot sekä Suomen kasvukäytävä -verkosto ovat tutkineet vuosina 2018–2019 laaditussa pääradan operointiselvityksessä vaihtoehtoja, joilla radan henkilöjunaliikennettä voisi kehittää. Selvityksessä yksilöitiin myös ensivaiheen tärkeimmät investoinnit.

Uudenmaan osalta pääradan tärkein kehityshanke on kapasiteetin parantaminen välillä Pasila–Riihimäki. Tämän rataosuuden parantamisesta on toteutettu ensimmäinen vaihe. Toisen vaiheen toteutus alkoi vuonna 2020 ja valmistuu vuonna 2026. Kolmannesta vaiheesta on käynnissä ratasuunnittelu.

Kaukoliikenne siirtyy Lentoradalle

Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta suunniteltu lähes kokonaan tunnelissa kulkeva uusi rata, joka liittyy päärataan Keravan aseman pohjoispuolella. Kaksiraiteinen rata on suunniteltu 30 kilometriä pitkäksi, ja siitä 28 kilometriä on tarkoitus kulkea tunnelissa.

Lentoradan valmistuttua kaikki nykyisin päärataa pitkin kulkeva kaukoliikenne siirtyy kulkemaan sitä pitkin. Rata tuo vaihdottomat yhteydet useimmista maakunnista lentoasemalle ja lyhentää kaukojunilla lentokentälle saapuvien matka-aikaa sekä Helsingin keskustasta että pohjoisen suunnasta.

Kaukoliikenteen siirto Lentoradalle vapauttaa tilaa Helsingin seudun lähiliikenteelle pääradan osuudella, joka on maan raideliikenneverkon kuormitetuin. Myös junaliikenteen häiriöherkkyys vähenee, kun eri nopeuksilla liikennöivät kauko- ja lähijunat kulkevat omilla raiteillaan.

Nopea junayhteys lentoasemalle parantaa myös Helsingin seudun ja koko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Tallinna-tunnelin toteutuessa Helsinki-Vantaan lentoasemalla olisi mahdollista vaihtaa sen kautta kulkeviin juniin. Lentorata on myös edellytys uudelle idän suuntaan rakennettavalle radalle.

Lentorataa suunnittelee ja pääradan kehittämisvaihtoehtoja selvittää ja suunnittelee hankeyhtiö Suomi-rata Oy(Siirryt toiseen palveluun) osana vastuullaan olevaa Helsingin ja Tampereen väliseen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevaan raideyhteyteen liittyvää raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti.

Lännen junayhteyksiin parannusta rantaradan kehittämisellä ja tunnin junalla

Rantaradan korjaukset vähentävät häiriöitä ja parantavat palvelua

Rantarata on nykyinen Helsingin ja Turun välinen rata, joka kulkee muun muassa Espoon, Kirkkonummen, Karjaan ja Salon kautta. Rata on Helsingin suunnasta neliraiteinen Espoon Leppävaaraan asti, siitä Kirkkonummelle kaksiraiteinen ja loppumatkan pääosin yksiraiteinen. Kahden lisäraiteen rakentaminen Leppävaaran ja Kauklahden välille on käynnistetty.

Lännen suunnan ratahankkeita

Rantaradalla on tehty peruskorjaus Kirkkonummen ja Karjaan välillä vuosina 2017–2021. Korjaukset vähentävät radan häiriöherkkyyttä ja parantavat palvelutasoa. Samalla on parannettu Kirkkonummen Jorvaksen asemaa. Radan nykyinen kunto edellyttää vielä päällysrakenteen uusimista ja stabiliteetin parantamista useiden kilometrien matkalla. Myös tunneleista moni on vielä korjaamatta.

Uudenmaan liiton laatima selvitys rantaradan ja Hangon suunnan junaliikenteen kehittämismahdollisuuksista valmistui maaliskuussa 2022. Samalla tutkittiin myös mahdollisuutta parantaa liikennöintiedellytyksiä pienillä rataan kohdistuvilla toimilla.

Tutustu selvitykseen:

Tunnin juna nipistää puoli tuntia Helsingin ja Turun väliltä

Niin sanottu Tunnin juna on suunnitteilla oleva nykyistä nopeampi junayhteys Helsingin ja Turun välille. Se lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa noin puolella tunnilla ja yhdistää Helsingin, Salon ja Turun työssäkäyntialueet.

Hanke jakautuu neljään osaan:

Espoon kaupunkirata ja Turun ratapihat ovat jo toteutuksessa. Espoo–Salo-oikoradasta on laadittu ratalain mukainen yleissuunnitelma. Salon ja Turun välisestä kaksoisraiteesta laaditaan ratalain mukaisia rata- ja yleissuunnitelmia vuosina 2021–2023. Hankekokonaisuudesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi (YVA) vuonna 2020 ja sen täydennys vuonna 2021. Turun Tunnin Juna Oy -hankeyhtiö vastaa Espoo–Salo-oikoradan ratasuunnitelmasta sekä Salo–Turku-kaksoisraiteen ratasuunnitelmista. Espoo–Salo-oikoradan ratasuunnitelma on käynnissä. 

Espoon lisäraiteilla täsmällisyyttä lähi- ja kaukoliikenteeseen

Kaupunkirata ulottuu tällä hetkellä Espoon suunnalla Helsingistä Leppävaaraan. Neljästä Pasilan ja Leppävaaran välisestä raiteesta kaksi on tiheän lähiliikenteen käytössä ja kaksi rantaradan nopean lähiliikenteen ja Turun suunnan kaukoliikenteen käytössä.

Leppävaaran ja Kauklahden välille ollaan toteuttamassa kaksi lisäraidetta. Lisäraiteet parantavat Espoon ja Kirkkonummen lähiliikenteen sekä Turun suunnan kaukoliikenteen täsmällisyyttä. Lisäraiteet myös mahdollistavat junavuorojen lisäämisen rantaradan lähiliikenteeseen, mikäli kysyntä todetaan riittäväksi. Liikenteen lisääminen vaatii uuden varikon toteuttamista rantaradalle.

Kaupunkiradan jatko on myös edellytys Espoo–Salo-oikoradalle.

Espoon kaupunkirata sisältyy valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -sopimukseen ja sen toteuttaminen on aloitettu.

Espoo–Salo-oikorata nopeuttaisi yhteyksiä ja toisi lähiliikenteen uusille alueille

Espoo–Salo-oikorata eli ESA-rata on Espoon ja Salon välille suunnitteilla oleva nopea rata. Uusi 95 kilometriä pitkä rata yhdistyy rantarataan Espoossa ja Salossa. ESA-rata on osa nopeaa Helsingin ja Turun välistä junayhteyttä, mutta mahdollistaa myös lähiliikenteen järjestämisen muun muassa Espoon Histaan, Kirkkonummen Veikkolaan, Vihdin Nummelaan sekä Lohjan Lempolaan.

Uuden radan edellytyksenä on, että Espoon kaupunkirata jatketaan Kauklahteen.

Espoo–Salo-oikoradan ja Salo–Turku-kaksoisraiteen ratasuunnitelmia laatii ja rahoittaa uuden radan rakentamisvalmiuteen saakka hankeyhtiö Turun tunnin juna Oy(Siirryt toiseen palveluun).

Rata Lohjan keskustaan tulee mahdolliseksi

Hanko–Hyvinkää-radan sähköistäminen valmistuu ennen ESA-radan rakentamista. Tämä tarjoaa mahdollisuuden liikennöidä ESA-radan ja Hanko–Hyvinkää-radan kautta myös lähemmäs Lohjan keskustaa. Tällaisesta yhteydestä ei ole suunnitelmia, mutta voimassa olevat maakuntakaavat mahdollistavat sen toteuttamisen.

Idän junaliikenteeseen nopeutta Itäisestä rantaradasta

Oikorata on pääradasta Keravalla erkaneva nopea rata Lahteen. Se kulkee muun muassa Järvenpään ja Mäntsälän kautta. Lahdessa oikorata liittyy Kouvolaan kulkevaan rataan, joka haarautuu Savonradaksi ja Karjalanradaksi. Oikoradan liikenne käyttää Helsingin ja Keravan välillä päärataa.

Idän suunnan ratahankkeita

Suunnitteilla on kuitenkin myös uusia ratoja idän suuntaan. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on esitetty Lentoradan jatkeena idän suuntaan lähtevä nopea ratayhteys, joka kulkee Porvoon ja Loviisan kautta. Tämä niin sanottu Itäinen rantarata on ensisijaisesti varaus Helsingin ja Pietarin väliselle huippunopealle radalle.

Hanke on pääasiassa kansainvälinen ja valtakunnallinen hanke, joka yhdistää Pietarin Helsinki-Vantaan lentoasemaan ja Helsingin keskustaan, mutta parantaa myös Porvoon joukkoliikennetarjontaa sekä kytkee Kotkan–Haminan seudun pääkaupunkiseutuun suoralla ratayhteydellä.

Itäisen rantaradan mukainen linjaus päätettiin esittää maakuntakaavassa, koska se tuottaa enemmän aluetaloudellisia hyötyjä ja vastaa paremmin tarvetta osoittaa linjaus tulevaisuuden suurnopeusradalle Pietarin suuntaan.

Radalle on esitetty vaihtoehtona oikorata Kouvolaan. Tämän linjauksen suunnittelua varten on perustettu hankeyhtiö.

Tallinna-tunnelilla junayhteys Viroon ja muualle Manner-Eurooppaan

Tallinna-tunneli on Helsinki-Vantaan lentoaseman, Helsingin keskustan ja Tallinnan välille suunniteltu henkilö- ja tavaraliikenteen tunneli. Tunneli muodostaisi Suomen ja Viron välille kiinteän yhteyden, joka edistäisi Helsingin ja Tallinnan välistä kaksoiskaupunkikehitystä sekä kytkisi Suomen koko logistisen järjestelmän Rail Balticaan eli Baltian maista Puolaan rakennettavaan junarataan ja edelleen Manner-Eurooppaan.

Tallinna-tunneliin kuuluu myös Helsinki-Vantaan pohjoispuolelle tuleva rahtiterminaali ja varikko sekä radat, jotka yhdistävät terminaalin tunneliin ja Hanko–Hyvinkää-rataan.

FinEst Link -projekti laati tunnelista esiselvityksen vuonna 2018.

FinEst Bay Area(Siirryt toiseen palveluun) on selvittänyt tunnelin toteuttamista yksityisellä rahoituksella ja linjauksella, joka ei kulje Helsingin keskustan kautta. Tarkemmasta suunnittelun aloittamisesta ei ole päätöksiä.

Sivu päivitetty viimeksi: 18.8.2022