Siirry sisältöön
Haku
Hyppyruutu numeroilla asfaltilla.

Uudenmaan liiton päättyneet hankkeet

Tälle sivuille on koottu Uudenmaan liiton jo päättyneitä hankkeita ja niiden materiaaleja vapaasti hyödynnettäväksi.

Uudenmaan liitto oli yksi yhdeksästä partnerista BRIDGES-hankkeessa (Bridging Competence infrastructure gaps and speeding up growth and jobs delivery in regions), jota EU:n Interreg Europe -ohjelma rahoitti.

BRIDGES-hankkeessa jalkautettiin eurooppalaisia älykkään erikoistumisen strategioita. Erityisesti keskityttiin biotalouden kasvumahdollisuuksiin ja cleantech-teemaan.

Osa hankkeen partnereista edusti niin sanottuja innovaatioiden edelläkävijäalueita, osa vähemmän edistyneitä alueita. Edelläkävijäalueilla, kuten Uudellamaalla, pyrittiin vahvistamaan alueen tutkimus- ja erikoistumisalueita. Hyviksi havaitut käytännöt jaettiin partnerien kesken, ja niiden pohjalta laadittiin alueelliset toimintasuunnitelmat.

Viisi vuotta (2016–2021) kestäneen hankkeen vetäjä oli Kainuun Etu Oy, ja mukana oli partnereita Puolasta, Kreikasta, Sloveniasta, Unkarista ja Espanjasta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 2 miljoonaa euroa.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin (englanniksi)

Hankkeen viralliset sivut Interreg Europe -sivustolla (englanniksi)(Siirryt toiseen palveluun)

Bridgesin logo. EU-lippu ja tekstit: Bridges, Interreg Europe, European Union, European Regional Development Fund.

Uudenmaan liitto kumppaneineen selvitti EU-rahoituksen turvin Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin toteutusmahdollisuuksia. Hanke oli nimeltään Finnish Estonian Transport Link, lyhyemmin FinEst Link.

Kaksivuotisessa hankkeessa tunnelihanketta tutkittiin teknisestä, taloudellisesta ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Tulokset valmistuivat helmikuussa 2018 ja ne esiteltiin Tallinnassa.

Uudenmaan liiton kumppaneina hankkeessa olivat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron liikenneministeriö ja Suomen liikennevirasto sekä Harjun kuntien liitto.

Sujuvuutta ja nopeutta matkantekoon

Projektin tuloksista käy ilmi, että Helsingin ja Tallinnan välinen nopea tunneliyhteys toisi laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä molemmille kaupunkiseuduille ja valtioille, ja kasvumahdollisuuksia koko Euroopalle.

Rakentaminen voisi käynnistyä suunnitteluvaiheen jälkeen vuonna 2025 ja valmista olisi 15 vuodessa. Tunneli olisi siis matkustajien ja rahtiliikenteen käytössä vuonna 2040.

Tunnelin kustannuksiksi on laskettu 13­–20 miljardia euroa. Projektin laskelmissa käytettiin 16 miljardin hinta-arviota. Siihen sisältyvät tunnelin suunnittelu ja rakentaminen sekä terminaalit, ratayhteydet ja varikot. Arvio ei sisällä junakalustoa.

Tunnelihanke on mahdollista toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallilla, jossa yksityinen sektori rahoittaa tunnelin rakentamisen. EU-rahoitusta tarvitaan 40 prosenttia kustannuksista.

Helsinki ja Tallinna muodostavat yhdessä noin puolentoista miljoonan asukkaan talousalueen, jonka potentiaalin hyödyntäminen edellyttää nykyistä nopeampaa matkustamista ja rahdin liikkumista kaupunkien välillä.

Toteutuessaan rautatietunneli lyhentäisi pääkaupunkien välisen matka-ajan puoleen tuntiin. Pituutta tunnelilla tulisi olemaan 103 kilometriä, eli se olisi maailman pisin merenalainen junatunneli.

FinEst Link -projekti arvioi rautatietunnelin henkilö- ja tavaraliikennettä, mutta heitti haasteen myös uusien teknologioiden kehittäjille ja sai vaihtoehtoisia ehdotuksia.

FinEst Link:

  • Uudenmaan liiton koordinoima selvityshanke vuosina 2016–2018.
  • Toteutettu Interreg Central Baltic -ohjelmasta saadun EU-rahoituksen turvin.
    Kokonaisbudjetti 1,3 miljoonaa euroa.
  • Uudenmaan liiton kumppanit hankkeessa: Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron liikenneministeriö ja Suomen liikennevirasto sekä Harjun kuntien liitto.
  • Selvitystyössä mukana: Amberg Engineering, Sweco Finland, WSP, Ramboll Finland, Sito, Pöyry, Strafica, Kaupunkitutkimus TA, Inspira ja Rebel Group. Viestintämateriaaleista vastasi Muotoilutoimisto Kairo.

Tutustu projektin tuloksiin:

Projektin loppuraportti: Helsinki–Tallinn Transport Link Feasibility Study – Final report (englanniksi)

Tiivistelmä projektin tuloksista (englanniksi)

Videoesitys projektin tuloksista, kesto 12 minuuttia (englanniksi)(Siirryt toiseen palveluun)

Hyvän asumisen työkalupakki -hankkeessa selvitettiin asumisen asioiden hoitamiseen keskittyvän maakunnallisen toimijan tarvetta ja tehtäviä. Kyselyillä kunnille sekä kiinteistö- ja rakennusalan edustajille haettiin näkemystä alan kehittämistarpeista. Kunnat ja muut asumistoimijat kutsuttiin työpajoihin, joissa etsittiin yhteisiä ratkaisuja.

Hankkeen tuloksena todettiin, että Uudellamaalla tarvitaan asuntoasioista vastaava maakunnallinen foorumi, joka tiivistää kuntien yhteistyötä ja auttaa yhteisten tavoitteiden määrittelyssä, kokoaa yhteen viimeisintä tietoa ja jakaa sitä.

Hankkeen tarkastelunäkökulmat:

  • Täydennysrakentamisen edellytykset
  • Asumisen muuttuvat tarpeet
  • Asumisen laadun ja hinnan kohtaaminen
  • Kilpailu asuntorakentamisessa

Hyvän asumisen työkalupakki -hanke nivoutui kiinteästi osaksi Uudenmaan liitossa tehtävää maapolitiikan työtä. Tiivistä yhteistyötä tehtiin niin maakunnan asumisen toimijoiden kuin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Uudenmaan liiton hanke toteutettiin vuosina 2015-2017 ja sitä rahoitettiin maakunnan kehittämisrahalla ja liiton omalla rahoituksella.

Hyvän asumisen foorumille tarvetta

Asuminen on kaikkien asia, ja maakunnalliselle vuorovaikutteiselle foorumille ilmeni tarvetta. Hyvän asumisen foorumilla voidaan tuoda läpinäkyväksi asumisen hintaan vaikuttavia tekijöitä, koota tietoa toteutuneiden kohteiden vaikuttavuudesta ja kannustaa kuntia uusiin kokeiluihin.

Foorumin yhdeksi tehtäväksi tunnistettiin asumiseen liittyvän kuntien yhteistyön tukeminen ja edistäminen. Maakunnallisen toimijan vastuulla voisi olla yhtenevien käytäntöjen mukaisesti tehty asuntorakentamisen ennuste, joka tarjoaisi vertailutietoa kuntien omien asunto-ohjelmien laadintaan.

Foorumi olisi myös paikka muutoksia koskevalle keskustelulle, samansuuntaisten toimintatapojen kehittämiselle sekä yhteistyöhankkeiden virittämiselle.

Hyvän asumisen työkalupakki -hanke, loppuraportti(Avautuu uuteen ikkunaan)

Me taitajat oli Uudenmaan liiton toteuttama ja Kevan rahoittama hanke, joka keskittyi tunnistamaan ja kehittämään työelämässä tarvittavia metataitoja. Hanke käynnistyi syksyllä 2018 ja jatkui lokakuuhun 2019 asti.

Hyvät työelämän metataidot vahvistavat työntekijöiden pärjäämistä ja uudistumiskykyä muutostilanteissa sekä rakentavat pitkäkestoista työhyvinvointia – niin yksilöiden kuin koko työyhteisönkin tasolla.

Hankkeen lopputuloksena kehitettiin malli, jonka avulla organisaatiot voivat valmentaa itseään ja henkilöstään työelämässä tarvittaviin metataitoihin.

Valmennuspaketti koostuu kolmesta työkirjasta ja niiden täytettävistä työskentelyvälilehdistä:

Yhteisö

Yhteisö-työkirja(Avautuu uuteen ikkunaan) ja sen työskentelyvälilehti(Avautuu uuteen ikkunaan) auttavat koko organisaatiota löytämään ja nimeämään yhdessä sille tärkeitä metataitoja.

Minä

Minä-työkirja(Avautuu uuteen ikkunaan) ja sen työskentelyvälilehti(Avautuu uuteen ikkunaan) auttavat yksittäistä työntekijää reflektoimaan omaa tekemistään ja työssäoppimistaan.

Valmentaja

Valmentaja-työkirja(Avautuu uuteen ikkunaan) ja sen työskentelyvälilehti(Avautuu uuteen ikkunaan) auttaa kollegaa tai organisaation ulkopuolista henkilöä toimimaan muiden peilinä ja tukena.

Mitä metataidot ovat?

Hankkeen tulosten mukaan metataidot voidaan tiivistää sellaisiksi työn sisällöistä riippumattomiksi taidoiksi, jotka kannattelevat, kun työn asiasisällöt, toimenkuvat, organisaatiorakenteet ja työskentelytavat muuttuvat vauhdilla. Kyse on siis esimerkiksi tavoista suunnitella ja tehdä työtä tarkoituksenmukaisesti, pitää huolta omasta hyvinvoinnista, oppia uutta joustavasti sekä korjata tekemisen suuntaa nopeasti.

Hankkeessa keskityttiin etenkin seuraaviin osaamisen teemoihin:

  1. Moderni tietotyö, jossa keskeistä on omien työprosessien johtaminen teknologian avulla
  2. Sosiaalisen teknologian edellyttämät uudet viestintätaidot
  3. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen omaehtoisessa osaamisen kehittämisessä
  4. Verkostojen johtaminen ja verkostojen osaamisen hyödyntäminen
  5. Lean ja Agile -kehittäminen
  6. Kokeilullisten menetelmien käyttöönotto ja luova ongelmanratkaisu
  7. Kiireen hallinta sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen.

Kevan logo, jossa lukee KEVA ja Julkisen alan työeläkeosaaja.

Uudenmaan liiton johdolla valmisteltu liikenne- ja kasvukäytävähanke North Sea Baltic Connector of Regions (NSB CoRe) sai rahoitusta EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelmasta.

Hankkeessa kehitettiin Pohjanmeri–Itämeri TEN-T-käytävän liikennettä ja maankäyttöä siten, että liikenneinvestoinneista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Tavoitteena oli, että yksittäisten kaupunkien nauhasta muodostuu toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus.

Uudenmaan liiton intressissä oli myös parantaa Uudenmaan kansainvälisiä liikenneyhteyksiä sekä maamme saavutettavuutta.

Hanke tuotti suosituksia liikennepolitiikan päätöksentekijöille ja organisoi näitä koskevaa keskustelua sekä välitti ruohonjuuritason työn tulokset ja näkemykset päätöksentekijöille liikenne- ja aluekehityksen eri tasoilla.

Hankkeessa oli neljä pääteemaa:

  • Tavaraliikenteen intermodaalilogistiikka, eli eri kuljetustapojen yhdistely kuljetusketjuissa
  • Käytävän kaupunkien välinen pitkän matkan työmatkaliikenne
  • Koko käytävän laajuinen aluesuunnittelu, joka tähtää itäisen Itämeren alueen yhteiseen liikenteen ja aluekehityksen strategiaan
  • Rail Baltica -ratayhteyden brändäys

Kolmivuotinen laaja hanke

Vuosina 2016–2019 toteutetun hankkeen kokonaisbudjetti oli 3,3 miljoonaa euroa. Mukana oli kaikkiaan kuusitoista partneria Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Suomesta osallistuivat Uudenmaan liiton lisäksi Helsingin kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki, Merenkurkun neuvosto sekä logistiikkakeskusklusteri Limowa.

Hanketta tuki neljäkymmentä liitännäispartneria, kumppanimaiden lisäksi Hollannista, Ruotsista ja Venäjältä. Liitännäispartnereina oli kaupunkeja, maakuntia, ministeriöitä sekä liikenne- ja logistiikka-alan yrityksiä.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin (englanniksi)(Avautuu uuteen ikkunaan)

Projektin materiaaleja (englanniksi)

PASSAGE-hanke (Public AuthoritieS Supporting low-cArbon Growth in European maritime border regions) edisti vähähiilistä taloutta eurooppalaisilla salmialueilla. Suomenlahtea edustivat hankkeessa Uudenmaan liitto ja Harjun kuntien liitto Virosta.

Merten salmialueet ovat keskeisiä liikenteen solmukohtia, ja vaikuttavat erityisen paljon hiilipäästöihin. Siksi ne ovat tärkeä kehityskohde hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi.

Hanke lähestyi vähähiilisyyttä kolmen eri teeman kautta:

  • liikenne
  • ympäristö ja alueiden houkuttelevuus sekä
  • yrittäjyys ja sosiaaliset innovaatiot.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa laadittiin rajat ylittävä toimintasuunnitelma tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Hankkeen aikana salmialueet myös jakoivat hyviä käytäntöjään, joista parhaat siirrettiin alueelliselle tasolle. Lisäksi vähähiilisyyttä edistettiin vaikuttamalla eri EU-ohjelmien painotuksiin.

Kaksi viimeistä vuotta käytettiin tulosten jalkauttamiseen, eli syvennettiin Uudenmaan ja Harjun yhteistyötä vähähiilisyyden edistämiseksi sekä vietiin eteenpäin politiikkasuosituksia salmialueiden erityispiirteiden huomioimiseksi.

Hankkeessa oli mukana viisi salmialuetta ja yksitoista kumppania. Suomen ja Viron lisäksi partnereita oli Tanskasta, Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Italiasta, Kreikasta ja Albaniasta. Pääpartnerina toimi ranskalainen Pas-de-Calais County Council.

Nelivuotinen hanke toteutettiin vuosina 2016–2020. Hanke sai rahoitusta EU:n Interreg Europe -ohjelmasta(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun), ja sen kokonaisbudjetti oli 1,9 miljoonaa euroa.

Hankkeen viralliset sivut Interreg Europe -sivustolla (englanniksi)(Siirryt toiseen palveluun)

Passage-hankkeen logo, jossa lukee: "Passage, Interreg Europe, European Union, European Regional Development Fund."

Uudenmaan liitto oli partnerina merialuesuunnittelua tukevassa Plan4Blue-hankkeessa (Maritime Spatial Planning for Sustainable Blue Economies).

Hanke tuki Suomen ja Viron merialuesuunnitteluprosesseja, kehitti merialuesuunnittelun menetelmiä ja osaamista sekä edisti rajat ylittävää yhteistyötä. Tavoitteena oli tukea Suomenlahden ja Saaristomeren alueen kestävää sinistä kasvua ja löytää tasapaino taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten tavoitteiden välillä.

Plan4Bluessa tuotettiin skenaarioita meri- ja rannikkoalueen sinisestä kasvusta. Skenaarioiden toteutusmahdollisuuksia ja -malleja tarkasteltiin merialuesuunnittelun ja kaavoituksen näkökulmista. Lisäksi hankkeessa laadittiin merialuesuunnittelua tukevia case study -raportteja, joiden aiheina olivat meriliikenne, Natura 2000-alueet sekä kalastus. 

Tutustu aineistoihin Suomen ympäristökeskuksen sivuilla (englanniksi)(Siirryt toiseen palveluun)

Suomalais-virolaista yhteistyötä

Plan4Bluen pääpartnerina toimi Suomen ympäristökeskus. Suomesta olivat mukana varsinaisina partnereina Uudenmaan liiton lisäksi Varsinais-Suomen liitto sekä Turun yliopisto ja Virosta Tarton yliopisto sekä Baltic Environment Forum Estonia.

Muita partnereita olivat Viron valtionvarainministeriö sekä Lääne-Virun, Harjun ja Ida-Virun maakunnat. Lisäksi hankkeessa tehtiin laajasti yhteistyötä merialuesuunnitteluun liittyvien sidosryhmien kanssa.

Hanke sai rahoitusta EU:n Interreg Central Baltic -ohjelmasta ja sen kokonaisbudjetti oli noin kaksi miljoonaa euroa. Uudenmaan liiton osuus hankkeessa oli 168 000 euroa. Hanke toteutettiin vuosina 2016–2019.

RIS Boost – Uudenmaan älykkään erikoistumisen innovaatioekosysteemin vahvistaminen -hankkeen tavoitteena oli luoda ekosysteemiin ketteriä, monialaisia ja kansainvälisesti kyvykkäämpiä osaajia ja yhteistyömuotoja.

Hankkeessa kehitettiin prosesseja ja toimintamalleja, jotka vahvistavat Uudenmaan toimijoita niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Toimenpiteet kohdistettiin maakunnan älykkään erikoistumisen strategiassa tunnistettuihin kärkialoihin ja osaamisalueisiin.

Hankkeen yhteistyötahoja olivat kuntien elinkeinoyksiköt, kehitysyhtiöt sekä korkeakoulut, ja yhteistyömuotoina hyödynnettiin keskeisiä verkostoja.

Uudenmaan liiton hallinnoima hanke sai rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 330 000 euroa, ja se toteutettiin vuosina 2019–2021.

S3-alusta – EU-kumppanuuksista vauhtia Uudenmaan älykkääseen erikoistumiseen -opas

RisBoost Twitterissä(Siirryt toiseen palveluun)

Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020.EU-lippu ja teksti: Euroopan unioni, Euroopan aluekehitysrahasto.

Scandria®2Act oli Skandinaviasta Välimerelle ulottuvan TEN-T-ydinverkkokäytävän kehittämishanke, joka keskittyi Itämeren alueelle. Kolmevuotisen hankkeen teemoja olivat vähäpäästöiset liikennepolttoaineet sekä rahti- ja matkustajaliikenteen edellytysten parantaminen.

Tavoitteena oli myös edistää strategisen ja operatiivisen tason toimia energiatehokkaiden kuljetusratkaisujen kehittämiseksi.

Hankkeen pääpartneri oli saksalainen Joint Spatial Planning Department Berlin-Brandenburg(Siirryt toiseen palveluun). Uudenmaan liitto toimi partnerina ja osallistui ydinverkkokäytävän hallinnointia koskevaan osuuteen. Kaikkiaan mukana oli yhdeksäntoista partneria Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta ja Tanskasta.

Hankkeen päärahoituslähde oli Itämeren alueen Interreg-ohjelma(Siirryt toiseen palveluun). Scandria®2Act-hanketta tehtiin tiiviissä yhteistyössä NSB CoRe -hankkeen kanssa, jossa Uudenmaan liitto oli pääpartneri.

Hanke toteutettiin vuosina 2016–2019, ja sen kokonaisbudjetti oli 3,6 miljoonaa euroa.

Hankkeen englanninkieliset verkkosivut(Siirryt toiseen palveluun)

Smart-up BSR (Improving smart specialisation implementation through orchestrating innovation hubs) -hanke auttoi EU:n alueita viemään älykkään erikoistumisen strategioitaan käytäntöön ja lisäämään samalla alueiden välistä yhteistyötä.

Hankkeen aikana alueet yhdeksästä maasta arvioivat älykään erikoistumisen strategioitaan ja päivittivät niiden toimeenpanosuunnitelman. Toteuttamistapoja olivat vertaisoppiminen, innovaatioleirit ja pilotointi. Työssä hyödynnettiin EU:n yhteisen tutkimuskeskuksen JRC:n ja Euroopan alueiden komitean asiantuntemusta.

Lisäksi hankkeessa kehitettiin erilaisia osallistumisen ja yhteistyön menetelmiä sekä valmisteltiin alueiden välisiä pilotteja, jotka liittyivät neljään eri teemaan:

  • aktiivinen ikääntyvä
  • älykäs kaupunki
  • ilmastonmuutos
  • kierto- ja jakamistalous

Uudenmaan vastuuteemoina hankkeessa olivat älykkääseen erikoistumiseen liittyvät SWOT-analyysit ja skenaariot, aktiivinen ikääntyvä -yhteistyöpilotin suunnittelu sekä loppukonferenssin järjestäminen.

Hankkeen pääpartneri oli Aalto yliopisto. Suomesta mukana oli Uudenmaan liiton lisäksi Cursor Oy. Muut partnerit olivat Virosta, Latviasta, Liettuasta, Saksasta, Tanskasta, Ruotista, Puolasta ja Venäjältä.

Hanke sai rahoitusta EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 2,4 miljoonaa euroa, ja se toteutettiin vuosina 2017–2020.

Hankkeen englanninkieliset verkkosivut (Siirryt toiseen palveluun)

Hanke Interreg Europe -sivustolla (englanniksi)(Siirryt toiseen palveluun)

Uudenmaan Digituki -hanke on päättynyt 31.10.2021.

Uudenmaan Digituki -hanke koordinoi ja kehitti alueen digitukea vuosina 2018–2021. Hankkeen tehtäviä olivat digitukitoimijoista koostuvan verkoston toiminnan ohjaaminen, alueen digituen kehittäminen, digituen tunnettuuden lisääminen sekä tuen saatavuuden vahvistaminen. Hanke toimi osana valtakunnallista digitukiverkostoa, jonka työtä koordinoi Digi- ja väestötietovirasto.

Hanketiimi toivottaa kaikille Uudenmaan Digitukiverkoston jäsenille ja yhteistyökumppaneille hyvää jatkoa digituen parissa. Kiitos, että olet ollut mukana UuDin työssä! Teidän asiantuntijuutenne tukemana olemme onnistuneet viemään Uudenmaan digitukea eteenpäin.

Alueellisesta koordinoinnista vastaa vuoden 2022 alusta Digi- ja väestötietovirasto, jonka verkkosivuilla voit liittyä valtakunnalliseen digituen verkostoon(Siirryt toiseen palveluun). Lisäksi voit liittyä Digitukijat-ryhmään Facebookissa(Siirryt toiseen palveluun) nähdäksesi digituen tuoreimmat kuulumiset.

Uudenmaan Digitukiverkosto jatkaa toimintaansa uusin järjestelyin, mutta verkostoon ei ole enää mahdollista liittyä Uudenmaan Digituki -hankkeen kautta. Verkoston toiminta jatkuu vaihtuvien koordinaattorien järjestämillä kokouksilla, joihin UuDin jäsenet ovat saaneet kalenterikutsun.

Muualla verkossa

Valtiovarainministeriö: Digituki ja digituen toimintamalli(Siirryt toiseen palveluun)

Digi- ja väestötietovirasto: Digituki(Siirryt toiseen palveluun)

Kaksivuotinen hanke selvitti, miten Uudenmaan ammatillisen koulutuksen järjestäjät toteuttivat nuorten koulutustakuuta. Hanke loi toimijoiden tarpeisiin sopeutuvan mallin, jonka avulla koulutustakuuta maakunnassa toteutetaan.

Mallissa on suosituksia toimijoiden yhteistyöhön sekä työkaluja nuoria ohjaaville ammattilaisille. Se huomioi joustavasti myös maakunnan eri alueiden tarpeet. Oppilaitosten ohjaajille on järjestetty seutukohtaiset koulutukset, joissa on perehdytty mallin soveltamiseen.

Mukana Uudenmaan liiton koordinoimassa hankkeessa oli kaksikymmentä toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Hanke toteutettiin ESR-rahoituksella vuosien 2015–2017 aikana.

Vuodesta 2013 voimassa ollut koulutustakuu on osa laajempaa nuorisotakuuta. Se pyrkii takaamaan jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle nuorelle koulutuspaikan.

Hankkeen tuloksena on julkaistu käsikirja, joka toimii työvälineenä nuorten ohjauksen parissa työskenteleville. 

Tutustu julkaisuun: Parhaat ohjauspalvelut Uudellemaalle!(Siirryt toiseen palveluun)

Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020.EU:n lippu ja alla teksti: Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto.

Sivu päivitetty viimeksi: 19.9.2022