Kaisa-Reeta Koskinen: Helsingin päästöohjelma päivitetään edistämään kiristynyttä ilmastotavoitetta
Kaisa-Reeta Koskinen työskentelee yksikönpäällikkönä Helsingin kaupungilla. Pääsimme kysymään häneltä Helsingin ilmastotyöstä ja toimista kiristyneen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Koskisen johtama ilmastoyksikkö koordinoi kaupungin ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen työtä. Lisäksi hänen vastuullansa on muun muassa päästövähennysohjelman päivitys ja koordinointi.
Millaiset ovat Helsingin ilmastotavoitteet?
Helsinki haluaa olla hiilineutraali vuonna 2030 ja hiilinollassa vuonna 2040. Aikaisemmin hiilineutraaliustavoite oli asetettu vuoteen 2035 eli kunnianhimon taso kiristettiin viime syksynä päivitetyssä kaupunkistrategiassa.
Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että vuoden 1990 päästötasoon verrattuna suorista päästöistä leikataan vähintään 80 prosenttia ja maksimissaan 20 prosenttia voidaan kompensoida. Hiilinollatavoite ei enää salli ulkopuolisia kompensointeja. Silloin päästöt pitää saada puristettua todella lähelle nollaa, jotta kaupunkialueella oleva hiilinielu riittää sitomaan päästöt.
Vaikka numeerinen tavoite koskee Helsingissä nimenomaisesti suoria päästöjä, teemme töitä myös epäsuorien päästöjen pienentämiseksi. Strategiassa epäsuorien päästöjen prioriteetiksi nimettiin rakentamisen päästöt, koska kaupungilla on paljon vaikutusvaltaa sekä talon- että infrarakentamiseen. Suorien päästöjen osalta prioriteetteina ovat liikenteen ja lämmityksen päästöjen vähentäminen.
Olemme juuri päivittämässä päästöohjelmaamme. Terävöitämme sitä niin, että fokus on jatkossa isoissa, kaupungin käsissä olevissa päästövähennyksissä. Päivitetyn ohjelman logiikassa on hyödynnetty Oslon ilmastobudjettiohjelman oppeja.
Miten olette lähteneet tarkentamaan konkreettisia toimia kiristyneiden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi?
Kiristyvä aikataulu edellyttää sitä, että priorisoimme isot ja vaikuttavat toimet ja keskitymme varmistamaan, että päästötavoite saavutetaan. Tämä edellyttää sitä, että pystymme seuraamaan toimien vaikuttavuutta tavoitteeseen ja toisaalta etsimme toimenpiteitä tavoitteesta käsin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmassa olevien toimenpiteiden määrä tulee radikaalisti vähenemään, mutta yksittäisten toimenpiteiden vaikutus päästövähenemään tulee kasvamaan. Toimenpiteiden pääpaino on niissä asioissa, joissa kaupungilla on iso vaikutusvalta ja siellä erityisesti kaupungin omien prosessien muuttamisessa.
Lisäksi tulemme päivittämään toimenpidelistaukset kerran vuodessa. Näin pystymme nopeammin tekemään korjausliikkeitä sekä ottamaan nopeasti kehittyvältä alalta löytyvät uudet oivallukset ja viimeisimmän tiedon parhaiten käyttöön
Miten olette järjestäneet toimenpiteiden seurannan?
Seuranta perustuu vahvasti Oslon malliin. Seuraamme päästökehitystä ensisijaisesti muutaman sektorin kautta. Lisätoimenpiteiden tarve arvioidaan suhteessa tavoitteen ja perusskenaarion (BAU) väliseen kuiluun. Toimenpiteitä seurataan kunkin toimenpiteen tavoitteesta johdetulla mittarilla
Miten uusi tavoite näkyy kaupungin budjetoinnissa? Ajaako ilmastotyö päätöksentekoa vai ovatko muut teemat määräävämpiä?
Pyrimme ensisijaisesti käyttämään päästövähennyskeinoja, joilla on myös ”taloudellinen järki”. Tällä hetkellä olemme sellaisessa onnellisessa tilanteessa, että esimerkiksi todella monet energiatehokkuustoimet maksavat itsensä takaisin syntyvinä säästöinä eli ilmastoteko on myös taloudellisesti todella järkevää tekemistä.
Monia toimia voidaan toteuttaa toimintatapoja kehittämällä ja muuttamalla eli kaikki ei aina vaadi rahaa. Kaupunki on hyvin sitoutunut tavoitteen saavuttamiseen. Tähän asti budjetista on löytynyt rahaa järkevien toimien toteuttamiseen.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
9.1.2025
Monikriisin ratkaisut vaativat kuvittelun taitoa – sitä voi oppia ja opettaa
Julkista keskustelua leimaavat usein vaihtoehdottomuus, talousnäkökulma ja poliittisen mielikuvituksen puute. Ratkaisujen löytäminen monikriisiin edellyttää kuitenkin kykyä ajatella toisin, kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja erilaisia polkuja kestäviin elämäntapoihin, sanoo taiteen tohtori, tutkija ja esitystaiteilija Pilvi Porkola.
Blogi
8.1.2025
Luonto osana kuntien toimintaa
Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän perusta. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti turvaa ekosysteemipalvelut, kuten puhtaan veden, ilman ja ravinnon, joita suomalaiset tarvitsevat arjessaan, kirjoittaa Minna Pappila Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Blogi
19.12.2024
Ilmastonmuutos haastaa jokapäiväistä arkeamme ja yhteiskunnan toimivuutta – ilmastoriskitilaisuudessa tarkasteltiin Uudenmaan merkittävimpiä ilmastoriskejä
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt – ja tulee vaikuttamaan lähitulevaisuudessa yhä merkittävämmin – arjen toimivuuteen. Uudellamaalla on nyt tarkasteltu millaisia ilmastoriskejä alueelle ja sen toimijoihin kohdistuu sekä miten erilaiset alueelliset erityispiirteet näihin vaikuttavat.
Artikkeli
19.12.2024
Ilmastokasvo Simo Karetie on mukana luomassa kiertotalouden kotipesää Uudellemaalle
Simo Karetie työskentelee Uudenmaan kiertotalouslaakso -hankkeessa, jonka tavoitteena on viedä Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä yhdessä eri alojen asiantuntijoiden, yritysten, kuntien ja organisaatioiden kanssa.