Kaisa-Reeta Koskinen: Helsingin päästöohjelma päivitetään edistämään kiristynyttä ilmastotavoitetta
Kaisa-Reeta Koskinen työskentelee yksikönpäällikkönä Helsingin kaupungilla. Pääsimme kysymään häneltä Helsingin ilmastotyöstä ja toimista kiristyneen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Koskisen johtama ilmastoyksikkö koordinoi kaupungin ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen työtä. Lisäksi hänen vastuullansa on muun muassa päästövähennysohjelman päivitys ja koordinointi.
Millaiset ovat Helsingin ilmastotavoitteet?
Helsinki haluaa olla hiilineutraali vuonna 2030 ja hiilinollassa vuonna 2040. Aikaisemmin hiilineutraaliustavoite oli asetettu vuoteen 2035 eli kunnianhimon taso kiristettiin viime syksynä päivitetyssä kaupunkistrategiassa.
Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että vuoden 1990 päästötasoon verrattuna suorista päästöistä leikataan vähintään 80 prosenttia ja maksimissaan 20 prosenttia voidaan kompensoida. Hiilinollatavoite ei enää salli ulkopuolisia kompensointeja. Silloin päästöt pitää saada puristettua todella lähelle nollaa, jotta kaupunkialueella oleva hiilinielu riittää sitomaan päästöt.
Vaikka numeerinen tavoite koskee Helsingissä nimenomaisesti suoria päästöjä, teemme töitä myös epäsuorien päästöjen pienentämiseksi. Strategiassa epäsuorien päästöjen prioriteetiksi nimettiin rakentamisen päästöt, koska kaupungilla on paljon vaikutusvaltaa sekä talon- että infrarakentamiseen. Suorien päästöjen osalta prioriteetteina ovat liikenteen ja lämmityksen päästöjen vähentäminen.
Olemme juuri päivittämässä päästöohjelmaamme. Terävöitämme sitä niin, että fokus on jatkossa isoissa, kaupungin käsissä olevissa päästövähennyksissä. Päivitetyn ohjelman logiikassa on hyödynnetty Oslon ilmastobudjettiohjelman oppeja.
Miten olette lähteneet tarkentamaan konkreettisia toimia kiristyneiden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi?
Kiristyvä aikataulu edellyttää sitä, että priorisoimme isot ja vaikuttavat toimet ja keskitymme varmistamaan, että päästötavoite saavutetaan. Tämä edellyttää sitä, että pystymme seuraamaan toimien vaikuttavuutta tavoitteeseen ja toisaalta etsimme toimenpiteitä tavoitteesta käsin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmassa olevien toimenpiteiden määrä tulee radikaalisti vähenemään, mutta yksittäisten toimenpiteiden vaikutus päästövähenemään tulee kasvamaan. Toimenpiteiden pääpaino on niissä asioissa, joissa kaupungilla on iso vaikutusvalta ja siellä erityisesti kaupungin omien prosessien muuttamisessa.
Lisäksi tulemme päivittämään toimenpidelistaukset kerran vuodessa. Näin pystymme nopeammin tekemään korjausliikkeitä sekä ottamaan nopeasti kehittyvältä alalta löytyvät uudet oivallukset ja viimeisimmän tiedon parhaiten käyttöön
Miten olette järjestäneet toimenpiteiden seurannan?
Seuranta perustuu vahvasti Oslon malliin. Seuraamme päästökehitystä ensisijaisesti muutaman sektorin kautta. Lisätoimenpiteiden tarve arvioidaan suhteessa tavoitteen ja perusskenaarion (BAU) väliseen kuiluun. Toimenpiteitä seurataan kunkin toimenpiteen tavoitteesta johdetulla mittarilla
Miten uusi tavoite näkyy kaupungin budjetoinnissa? Ajaako ilmastotyö päätöksentekoa vai ovatko muut teemat määräävämpiä?
Pyrimme ensisijaisesti käyttämään päästövähennyskeinoja, joilla on myös ”taloudellinen järki”. Tällä hetkellä olemme sellaisessa onnellisessa tilanteessa, että esimerkiksi todella monet energiatehokkuustoimet maksavat itsensä takaisin syntyvinä säästöinä eli ilmastoteko on myös taloudellisesti todella järkevää tekemistä.
Monia toimia voidaan toteuttaa toimintatapoja kehittämällä ja muuttamalla eli kaikki ei aina vaadi rahaa. Kaupunki on hyvin sitoutunut tavoitteen saavuttamiseen. Tähän asti budjetista on löytynyt rahaa järkevien toimien toteuttamiseen.
Tutustu myös näihin
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.
Uutinen
6.10.2026
Lumomaa-hanke tuo luonnonarvomarkkinat maakuntiin
Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan liitot, Varsinais-Suomen Valonia sekä Suomen ympäristökeskus Syke tekevät vuosina 2026–2028 yhteistyötä luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseksi maakunnissa. Lumomaa-hanke tuo yhteen luonnonarvojen myyjät ja ostajat, kehittää luonnonarvomarkkinoiden toimintamalleja ja pilotoi kaupankäyntiä käytännössä.
Uutinen
29.9.2026
Uudenmaan tärkeimmät luvut nyt helposti yhdessä paikassa
Uudenmaan liiton uudistettu tilastopalvelu kokoaa yhteen keskeiset luvut maakunnan väestöstä, taloudesta, työmarkkinoista, matkailusta, päästöistä ja TKI-toiminnasta. Tilastoja voi tarkastella ja vertailla kunnittain tai koko maakunnan tasolla.
Uutinen
15.9.2026
Syksyn EAKR-haussa tarjolla rahoitusta energiatehokkuuteen, päästövähennyksiin ja kiertotalouteen
Uudenmaan liitto avaa 5.10. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitushaun hankkeille, jotka edistävät energiatehokkuutta, vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja vauhdittavat kiertotaloutta Uudellamaalla. Haussa on jaettavana enintään 2,8 miljoonaa euroa.