Kaisa-Reeta Koskinen: Helsingin päästöohjelma päivitetään edistämään kiristynyttä ilmastotavoitetta

Kaisa-Reeta Koskinen työskentelee yksikönpäällikkönä Helsingin kaupungilla. Pääsimme kysymään häneltä Helsingin ilmastotyöstä ja toimista kiristyneen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Koskisen johtama ilmastoyksikkö koordinoi kaupungin ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen työtä. Lisäksi hänen vastuullansa on muun muassa päästövähennysohjelman päivitys ja koordinointi.
Millaiset ovat Helsingin ilmastotavoitteet?
Helsinki haluaa olla hiilineutraali vuonna 2030 ja hiilinollassa vuonna 2040. Aikaisemmin hiilineutraaliustavoite oli asetettu vuoteen 2035 eli kunnianhimon taso kiristettiin viime syksynä päivitetyssä kaupunkistrategiassa.
Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että vuoden 1990 päästötasoon verrattuna suorista päästöistä leikataan vähintään 80 prosenttia ja maksimissaan 20 prosenttia voidaan kompensoida. Hiilinollatavoite ei enää salli ulkopuolisia kompensointeja. Silloin päästöt pitää saada puristettua todella lähelle nollaa, jotta kaupunkialueella oleva hiilinielu riittää sitomaan päästöt.
Vaikka numeerinen tavoite koskee Helsingissä nimenomaisesti suoria päästöjä, teemme töitä myös epäsuorien päästöjen pienentämiseksi. Strategiassa epäsuorien päästöjen prioriteetiksi nimettiin rakentamisen päästöt, koska kaupungilla on paljon vaikutusvaltaa sekä talon- että infrarakentamiseen. Suorien päästöjen osalta prioriteetteina ovat liikenteen ja lämmityksen päästöjen vähentäminen.
Olemme juuri päivittämässä päästöohjelmaamme. Terävöitämme sitä niin, että fokus on jatkossa isoissa, kaupungin käsissä olevissa päästövähennyksissä. Päivitetyn ohjelman logiikassa on hyödynnetty Oslon ilmastobudjettiohjelman oppeja.
Miten olette lähteneet tarkentamaan konkreettisia toimia kiristyneiden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi?
Kiristyvä aikataulu edellyttää sitä, että priorisoimme isot ja vaikuttavat toimet ja keskitymme varmistamaan, että päästötavoite saavutetaan. Tämä edellyttää sitä, että pystymme seuraamaan toimien vaikuttavuutta tavoitteeseen ja toisaalta etsimme toimenpiteitä tavoitteesta käsin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmassa olevien toimenpiteiden määrä tulee radikaalisti vähenemään, mutta yksittäisten toimenpiteiden vaikutus päästövähenemään tulee kasvamaan. Toimenpiteiden pääpaino on niissä asioissa, joissa kaupungilla on iso vaikutusvalta ja siellä erityisesti kaupungin omien prosessien muuttamisessa.
Lisäksi tulemme päivittämään toimenpidelistaukset kerran vuodessa. Näin pystymme nopeammin tekemään korjausliikkeitä sekä ottamaan nopeasti kehittyvältä alalta löytyvät uudet oivallukset ja viimeisimmän tiedon parhaiten käyttöön
Miten olette järjestäneet toimenpiteiden seurannan?
Seuranta perustuu vahvasti Oslon malliin. Seuraamme päästökehitystä ensisijaisesti muutaman sektorin kautta. Lisätoimenpiteiden tarve arvioidaan suhteessa tavoitteen ja perusskenaarion (BAU) väliseen kuiluun. Toimenpiteitä seurataan kunkin toimenpiteen tavoitteesta johdetulla mittarilla
Miten uusi tavoite näkyy kaupungin budjetoinnissa? Ajaako ilmastotyö päätöksentekoa vai ovatko muut teemat määräävämpiä?
Pyrimme ensisijaisesti käyttämään päästövähennyskeinoja, joilla on myös ”taloudellinen järki”. Tällä hetkellä olemme sellaisessa onnellisessa tilanteessa, että esimerkiksi todella monet energiatehokkuustoimet maksavat itsensä takaisin syntyvinä säästöinä eli ilmastoteko on myös taloudellisesti todella järkevää tekemistä.
Monia toimia voidaan toteuttaa toimintatapoja kehittämällä ja muuttamalla eli kaikki ei aina vaadi rahaa. Kaupunki on hyvin sitoutunut tavoitteen saavuttamiseen. Tähän asti budjetista on löytynyt rahaa järkevien toimien toteuttamiseen.
Tutustu myös näihin

25.1.2023
Luonnon ennallistamista koskeva EU-asetus uhkaa hajauttaa kaupunkirakennetta Suomessa
Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ajavat yhdessä eteläisen Suomen maakuntien kanssa muutoksia ennallistamisasetuksen kaupunkeja koskevaan kuudenteen artiklaan. Nykymuodossaan ehdotus vaikeuttaisi merkittävästi kuntien kestävää kasvua ja johtaisi päinvastoin luonnon kannalta haitalliseen kaupunkirakenteen hajautumiseen.

16.1.2023
Uudenmaan kiertotalouslaakso käynnistyy – Tervetuloa mukaan käynnistystilaisuuteen 9.2.
Tervetuloa Uudenmaan kiertotalouslaakson käynnistystilaisuuteen, jossa samalla kuulee myös tuloksia Euroopan yrittäjyysaluevuodesta. Tilaisuus järjestetään torstaina 9. helmikuuta klo 9.00–11.15.

15.12.2022
Puupohjaisen biopolttoaineen riittävyyttä Uudellamaalla selvitetään
Metsillä on monella tavalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja niihin kohdistuu monia käyttöpaineita. Tietoa puupohjaisesta biopolttoaineen riittävyydestä tarvitaan tulevia ratkaisuja varten. Puupohjainen energia on merkittävin uusiutuvan energianlähde Suomessa.

15.12.2022
LuoTo-hanke rakentaa luovien alojen kestävää tulevaisuutta
LuoTo-hankkeen tavoitteena on luoda konkreettiset askelmerkit luovien alojen siirtymälle kiertotaloudessa toimivaan, vähähiiliseen tulevaisuuteen. Luovilla aloilla tehdään jo paljon kestävyyden parantamiseksi, mutta työ on usein projektivetoista, eikä tieto liiku alojen välillä.