Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.
Päivän ensimmäisessä paneelissa paneuduttiin pörssiyritysten kiertotalousstrategioihin Cradlenetin ja Nordic Circular Hotspotin toimitusjohtaja Michel Bajukin, Outokummun vastuullisuusjohtaja Heidi Peltosen ja VTT:n kestävän liiketoiminnan vetäjä Michael Hanfin johdolla. Panelistit korostivat kiertotalouskehitystä vauhdittavina tekijöinä sen tuomaa liikevoittoa ja EU:n sääntelyä. Haasteeksi puolestaan nousi aika, joka innovaatioiden kehittämiseen menee. Mitä nopeammin yritykset toimivat, sitä kilpailukykyisempiä ne ovat niin Pohjoismaissa ja kuin Euroopassakin, totesivat keskustelijat.
Innovaatioiden skaalaaminen on kiertotalouden keskiössä
Tekstiilialan yrityksiä tapahtumassa edustivat Twice Commercen perustaja ja toimitusjohtaja Tuomo Laine, Treen toimitusjohtaja Kasper Karimaa, Winterentin perustaja ja toimitusjohtaja Karri Lehtonen ja Reiman digitaalisista ohjelmista vastaava johtaja Mikko Linnaluoma. Heidän mukaansa tulevaisuudessa tulevaisuudessa nähdään suuri harppaus tuotteiden omistajuudesta erilaisiin käyttö-ja vuokrausratkaisuihin ja muun muassa tuotteiden kestävyys ja korjauspalvelut ovat entistäkin tärkeämpiä. Myös skaalautuvuus puhututti niin palveluiden kuin prosessienkin osalta. Esimerkiksi kierrätettävän tavaran kuljettaminen on vielä haaste, joka vaatii uusia, globaaleja ratkaisuja.
Rakennusalan startup-yrittäjät Sensoritan toimitusjohtaja Ulrikke Lien, Make a BIM:in perustaja Leo Salomaa ja arkkitehti ja Studio MPRA:n perustaja Ron Aasholm kertoivat, miten tekoälyä hyödyntävillä innovaatioilla on mahdollista tehostaa toimintaa huomattavasti. Skanskan innovaatioista ja ympäristövastuullisuudesta vastaava johtava asiantuntija Miro Ristimäki puolestaan muistutti, miten hitaaksi mielletyllä rakennusalalla on erityisen tärkeää ymmärtää, että kiertotalous on kokonaan uusi tapa työskennellä. Siinä onnistuminen vaatii, että koko yritys kumppaneineen on mukana muutoksessa.
Yhteistyö vaatii avoimuutta mutta tuo tuloksia
Tilaisuuden lopuksi syvennyttiin yhteistyön merkitykseen, kun lavalle nousivat VTT:n liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja ja Uudenmaan kiertotalouslaakson ohjausryhmän puheenjohtaja Inka Orko, Business Finlandin Circular Transition to Zero Waste -mission johtaja Outi Suomi ja Nordic Circular Hotspotin toimitusjohtaja, osakas ja perustaja Cathrine Barth. Keskustelussa pohdittiin, miten ideoita ja toimintamalleja voisi laajentaa yksittäisiltä teollisuuden aloilta vaikkapa alueellisiksi ekosysteemeiksi. Keskustelijat nostivat esiin, että uudenlainen yhdessä tekeminen vaatiikin kaikilta paljon avoimuutta hypätä tuntemattomaan. Se on kuitenkin välttämätöntä, sillä EU:n alueella tapahtuu tällä hetkellä paljon ja kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä yhteisten sääntöjen luomiseksi.
Lisätietoja:
Simo Karetie
Projektipäällikkö
simo.karetie@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan kiertotalouslaakso, KOPPI-hanke
Pipsa Salolammi
Kiertotalousasiantuntija
pipsa.salolammi@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan kiertotalouslaakso, KOPPI-hanke
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Uutinen
2.4.2025
Miten luodaan tiloille uutta elinvoimaa? – Luvassa kaksi mielenkiintoista puheenvuoroa 10.4.
Hyötykasviyhdistys osti Annalan huvilan Helsingin kaupungilta vuonna 2017. Nykyisin vapaaehtoiset pitävät huvilassa tapahtumakahvilaa ja kiinteistöyhtiö vuokraa tiloja yksityisiin ja yhteisötapahtumiin. We make transition -hanke esittelee huhtikuussa kaksi mielenkiintoista esimerkkiä, joissa kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kehittäneet rakennuksille uutta elämää.
Artikkeli
31.3.2025
Panostamme kuntien ja muiden sidosryhmien tukemiseen elinvoimaan, kestävyyteen ja innovaatiotoimintaan liittyvissä kysymyksissä
Uudenmaan kunnat ja muut sidosryhmät voivat olla yhteydessä kestävyys-, innovaatio- ja elinvoimaryhmiin saadakseen tukea näissä teemoissa.