Kiinteiden laajakaistaverkkojen toteutus edistymässä Inkoon, Pukkilan, Sipoon ja Vihdin haja-asutusalueilla
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tukee nopeiden kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamista myöntämällä valtion tukea. Valtio tukee yhteyksien rakentamista sellaisille haja-asutusalueille, joissa kaupallinen tarjonta ei todennäköisesti toteudu. Tänä vuonna Uudellamaalla on kilpailutettu projekteja Inkoon, Pukkilan, Sipoon ja Vihdin kuntien alueille.
– Uudellamaalla tehdään paljon etätyötä. Toimivat laajakaistayhteydet ovat myös haja-asutusalueilla tärkeitä niin sujuvan arjen kuin koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta, korostaa tutkimuspäällikkö Ari Lainevuo Uudenmaan liitosta.
Kunta on mukana käynnistämässä hanketta
Kuntien rooli hankkeiden käynnistämisessä on ratkaiseva, sillä valtion ohella kuituverkkojen toteuttamiseen tarvitaan myös kuntarahoitusta, joka on Uudellamaalla 22–33 prosenttia. Kunnat määrittävät alueet, joille tuettuja kuituverkkoja halutaan rakentaa. Traficom on toteuttanut näille alueille markkina-analyysit, joiden perusteella se määrittää tukeen oikeuttavat alueet.
– Uudenmaan liitto on kilpailuttanut verkon toteutuksen ja valinnut parhaat toteuttajat laajakaistaverkon rakentamisesta kuntien kanssa yhteistyössä valmistellun hanke-ehdotushaun pohjalta. Siitä eteenpäin eteneminen on valitun toimittajan, kunnan ja Traficomin välinen asia, Lainevuo kertoo.
Vihdissä halutaan kaikille asukkaille mahdollisuus saada laadukas ja kohtuuhintainen valokuituliittymä
Vihti on ollut yksi laajakaistarakentamisesta kiinnostuneista kunnista. Kunnan yleiskaavassa on kohdennettu kyliin kehittämisalueita, jotka ovat olleet pohjana hanke-ehdotushaulle. Vihdin kunnanvaltuutettuna ja poliittisen investointityöryhmän puheenjohtajana toimivan Mikko Lasasen mukaan poliittinen tahtotila oli suurin syy, miksi kunta haki laajakaistatukea.
– Näimme, että laadukkaammat tietoliikenneyhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti kuin tiiviimmin asutuille alueille, jolloin varsin suuri osa asukkaista jäisi ilman laadukkaita tietoliikenneyhteyksiä, hän tuo esiin.
Kunta hyötyy Lasasen mielestä siitä, että laadukkaiden tietoliikenneyhteyksien ansiosta kunta on houkuttelevampi sijoittumispaikka niin uusille asukkaille kuin myös yrityksille. Hänestä valokuitu on myös hyvin ekotehokas investointi.
Lasasen mukaan tämä ei ole ollut ihan helppo hanke. Keväällä pidetty ensimmäinen kilpailutuskierros ei tuottanut tuloksia. Sitten tukipolitiikkaan kaavailtiin muutoksia maan hallituksen toimesta. Syksyllä tärppäsikin uudestaan avatussa kilpailutuksessa.
– Nyt sitten toivotaan, että verkko rakentuu ripeästi haetulle tukialueille ja mahdollisimman moni asukas ja vapaa-ajan asukas tilaisi kuituliittymät. Tokikaan emme halua, että kuituverkon rakentaminen jää tähän, vaan tavoitteena on, että Vihdissä tulevaisuudessa kaikilla asukkailla olisi mahdollisuus saada itselleen laadukas ja kohtuuhintainen valokuituliittymä, hän sanoo.
Tuet ehdoton edellytys haja-asutusalueiden rakentamiselle
Valokuitunen Oy on rakentanut Suomeen valokuituverkkoja 3,5 vuoden ajan. Yritys on aloittanut markkinaehtoisten alueiden rakentamisella. Viimeisen vuoden aikana he ovat aktivoituneet myös selvittämään ja osallistumaan haja-asutusalueiden tukihankekilpailutuksiin.
Nopeasti kasvaneen kilpailun vuoksi Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kauniston mukaan Suomessakin aletaan lähestyä sitä pistettä, että kaikki markkinaehtoiset alueet alkavat olla ehtymässä ja katseet ovat kääntymässä harvemmin asutuille alueille. Näistä alueista kaikkein kiinnostavimpia ovat ne haja-asutusalueet, jotka sijaitsevat työssäkäyntietäisyydellä kasvukeskuksista sekä muista elinvoimaisista kaupungeista.
– Haja-asutusalueella talojen välinen etäisyys aiheuttaa kuitenkin sen, että niitä ei enää pysty rakentamaan kannattavasti ilman tukia. Tuet ovat siis ehdoton edellytys haja-asutusalueiden rakentamiselle, sanoo Kaunisto.
Valokuitunen on nyt osallistunut kolmeen eri kilpailutukseen Sipoossa, Vihdissä ja Kuopiossa. He ovat voittaneet kyseisistä kilpailutuksista kaikki heidän tarjoamansa alueet. Nämä kolme isoa hanketta ovat vasta käynnistymässä. Loppuun asti he ovat vieneet pienemmän hankkeen Kiihtelysvaaralla, joka sujui erittäin hyvin ja se osaltaan kannusti heitä selvittämään tukirahahankkeita laajemminkin.
– Arvioimme myös jatkossa uusia kilpailutuksia avoimesti ja olemme valmiita osallistumaan niihin, mikäli yhtiön omat kriteerit täyttäviä kilpailutuksia käynnistetään, hän kertoo.
Traficomin laajakaistatukiohjelman jatkosta ei vielä tietoa – Kyläverkkotukea haettavissa
Viimeisin Traficomin tukiohjelma käynnistyi vuonna 2022. Se päättyy jo tämän vuoden lopussa, eikä mahdollisesta seuraavasta ohjelmasta ole vielä tietoa.
– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tuella on mahdollista rakentaa yhteyksiä myös vapaa-ajan asuntoihin. Aiemmin tukea sai myös langattomiin ratkaisuihin, mutta nyt tuki on kohdistunut kiinteisiin kuituyhteyksiin, Uudenmaan liiton Ari Lainevuo taustoittaa.
Traficomin laajakaistatuen lisäksi laajakaistan rakentamiseen kylään tai kyläryhmään voi saada tukea maaseuturahastolta.
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Uutinen
4.12.2025
Tulevaisuustutka-webinaarissa syvennytään rakennussektorin kestävyysloikkaan 4.12.
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 4. joulukuuta keskusteltiin rakennussektorin kestävyysloikasta niin resurssien kuin päästöjenkin näkökulmasta. Lisäksi webinaarissa avattiin Uudellamaalla käynnissä olevia toimenpiteitä, joihin yritykset ja kunnat voivat osallistua, kuten rakennusosien uudelleenkäyttömarkkinapaikka ja maamassafoorumi.
Uutinen
3.12.2025
Maakuntavaltuuston kokouksessa päätetään Uudenmaan kehittämisen suunnasta
Uudenmaan maakuntavaltuusto kokoontuu tiistaina 9. joulukuuta klo 10. Kokouksen esityslistalla on maakunnan kehittämistä ohjaavan Uudenmaan maakuntaohjelman ja Uudenmaan liiton strategian hyväksyminen vuosille 2026–2029. Lisäksi valtuusto päättää Uudenmaan liiton talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta vuodelle 2026 sekä taloussuunnitelmasta vuosille 2026–2028.
Uutinen
27.11.2025
EU:n uusi biotalousstrategia lupaa hyvää Uudellemaalle
Euroopan komissio julkaisi tänään uuden biotalousstrategiansa, joka linjaa kehityksen suunnan yhdelle Euroopan nopeimmin kasvaneista aloista. Biotaloudessa piilee yhä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, jonka avulla komissio tähtää nyt kestävään talouskasvuun, innovaatioiden vauhdittamiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Strategia kytkeytyy suoraan myös Uudenmaan tavoitteisiin hiilineutraaliudesta, kiertotaloudesta, luonnon monimuotoisuudesta sekä kestävistä ruokajärjestelmistä.
Uutinen
27.11.2025
Maakuntaohjelmasta antoi palautetta 68 tahoa – Näkemykset auttavat ohjelman viimeistelyssä
Uudenmaan maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostuksesta oli mahdollisuus antaa lausuntoja 7.10.–5.11. Lausuntoja saatiin 68 kappaletta. Maakuntaohjelmaa on muokattu ja lisäyksiä on tehty lausuntojen perusteella.