Kiinteiden laajakaistaverkkojen toteutus edistymässä Inkoon, Pukkilan, Sipoon ja Vihdin haja-asutusalueilla
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tukee nopeiden kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamista myöntämällä valtion tukea. Valtio tukee yhteyksien rakentamista sellaisille haja-asutusalueille, joissa kaupallinen tarjonta ei todennäköisesti toteudu. Tänä vuonna Uudellamaalla on kilpailutettu projekteja Inkoon, Pukkilan, Sipoon ja Vihdin kuntien alueille.
– Uudellamaalla tehdään paljon etätyötä. Toimivat laajakaistayhteydet ovat myös haja-asutusalueilla tärkeitä niin sujuvan arjen kuin koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta, korostaa tutkimuspäällikkö Ari Lainevuo Uudenmaan liitosta.
Kunta on mukana käynnistämässä hanketta
Kuntien rooli hankkeiden käynnistämisessä on ratkaiseva, sillä valtion ohella kuituverkkojen toteuttamiseen tarvitaan myös kuntarahoitusta, joka on Uudellamaalla 22–33 prosenttia. Kunnat määrittävät alueet, joille tuettuja kuituverkkoja halutaan rakentaa. Traficom on toteuttanut näille alueille markkina-analyysit, joiden perusteella se määrittää tukeen oikeuttavat alueet.
– Uudenmaan liitto on kilpailuttanut verkon toteutuksen ja valinnut parhaat toteuttajat laajakaistaverkon rakentamisesta kuntien kanssa yhteistyössä valmistellun hanke-ehdotushaun pohjalta. Siitä eteenpäin eteneminen on valitun toimittajan, kunnan ja Traficomin välinen asia, Lainevuo kertoo.
Vihdissä halutaan kaikille asukkaille mahdollisuus saada laadukas ja kohtuuhintainen valokuituliittymä
Vihti on ollut yksi laajakaistarakentamisesta kiinnostuneista kunnista. Kunnan yleiskaavassa on kohdennettu kyliin kehittämisalueita, jotka ovat olleet pohjana hanke-ehdotushaulle. Vihdin kunnanvaltuutettuna ja poliittisen investointityöryhmän puheenjohtajana toimivan Mikko Lasasen mukaan poliittinen tahtotila oli suurin syy, miksi kunta haki laajakaistatukea.
– Näimme, että laadukkaammat tietoliikenneyhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti kuin tiiviimmin asutuille alueille, jolloin varsin suuri osa asukkaista jäisi ilman laadukkaita tietoliikenneyhteyksiä, hän tuo esiin.
Kunta hyötyy Lasasen mielestä siitä, että laadukkaiden tietoliikenneyhteyksien ansiosta kunta on houkuttelevampi sijoittumispaikka niin uusille asukkaille kuin myös yrityksille. Hänestä valokuitu on myös hyvin ekotehokas investointi.
Lasasen mukaan tämä ei ole ollut ihan helppo hanke. Keväällä pidetty ensimmäinen kilpailutuskierros ei tuottanut tuloksia. Sitten tukipolitiikkaan kaavailtiin muutoksia maan hallituksen toimesta. Syksyllä tärppäsikin uudestaan avatussa kilpailutuksessa.
– Nyt sitten toivotaan, että verkko rakentuu ripeästi haetulle tukialueille ja mahdollisimman moni asukas ja vapaa-ajan asukas tilaisi kuituliittymät. Tokikaan emme halua, että kuituverkon rakentaminen jää tähän, vaan tavoitteena on, että Vihdissä tulevaisuudessa kaikilla asukkailla olisi mahdollisuus saada itselleen laadukas ja kohtuuhintainen valokuituliittymä, hän sanoo.
Tuet ehdoton edellytys haja-asutusalueiden rakentamiselle
Valokuitunen Oy on rakentanut Suomeen valokuituverkkoja 3,5 vuoden ajan. Yritys on aloittanut markkinaehtoisten alueiden rakentamisella. Viimeisen vuoden aikana he ovat aktivoituneet myös selvittämään ja osallistumaan haja-asutusalueiden tukihankekilpailutuksiin.
Nopeasti kasvaneen kilpailun vuoksi Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kauniston mukaan Suomessakin aletaan lähestyä sitä pistettä, että kaikki markkinaehtoiset alueet alkavat olla ehtymässä ja katseet ovat kääntymässä harvemmin asutuille alueille. Näistä alueista kaikkein kiinnostavimpia ovat ne haja-asutusalueet, jotka sijaitsevat työssäkäyntietäisyydellä kasvukeskuksista sekä muista elinvoimaisista kaupungeista.
– Haja-asutusalueella talojen välinen etäisyys aiheuttaa kuitenkin sen, että niitä ei enää pysty rakentamaan kannattavasti ilman tukia. Tuet ovat siis ehdoton edellytys haja-asutusalueiden rakentamiselle, sanoo Kaunisto.
Valokuitunen on nyt osallistunut kolmeen eri kilpailutukseen Sipoossa, Vihdissä ja Kuopiossa. He ovat voittaneet kyseisistä kilpailutuksista kaikki heidän tarjoamansa alueet. Nämä kolme isoa hanketta ovat vasta käynnistymässä. Loppuun asti he ovat vieneet pienemmän hankkeen Kiihtelysvaaralla, joka sujui erittäin hyvin ja se osaltaan kannusti heitä selvittämään tukirahahankkeita laajemminkin.
– Arvioimme myös jatkossa uusia kilpailutuksia avoimesti ja olemme valmiita osallistumaan niihin, mikäli yhtiön omat kriteerit täyttäviä kilpailutuksia käynnistetään, hän kertoo.
Traficomin laajakaistatukiohjelman jatkosta ei vielä tietoa – Kyläverkkotukea haettavissa
Viimeisin Traficomin tukiohjelma käynnistyi vuonna 2022. Se päättyy jo tämän vuoden lopussa, eikä mahdollisesta seuraavasta ohjelmasta ole vielä tietoa.
– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tuella on mahdollista rakentaa yhteyksiä myös vapaa-ajan asuntoihin. Aiemmin tukea sai myös langattomiin ratkaisuihin, mutta nyt tuki on kohdistunut kiinteisiin kuituyhteyksiin, Uudenmaan liiton Ari Lainevuo taustoittaa.
Traficomin laajakaistatuen lisäksi laajakaistan rakentamiseen kylään tai kyläryhmään voi saada tukea maaseuturahastolta.
Lisätietoja:
Ari Lainevuo
Tutkimuspäällikkö
ari.lainevuo@uudenmaanliitto.fi
Älykäs erikoistuminen – Ihmisten kaupunki, Nopea laajakaista, Uudenmaan liiton tietopalvelut
Tutustu myös näihin
Blogi
30.11.2023
Uudenmaan veto- ja pitovoima näyttävät pitävän pintansa
Suomessa kaupunkiseudut ovat perinteisesti vetäneet ihmisiä opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta niiden ohella muuttajia ovat houkutelleet myös monipuoliset palvelut ja vilkas kaupunkielämä. Uudellamaalla koronapandemia heikensi näiden vetovoimatekijöiden merkitystä maan sisäisen muuttoliikkeen osalta. Nyt merkit viittaavat paluusta pandemiaa edeltävään aikaan, kirjoittaa erityisasiantuntija Johannes Herala.
Uutinen
22.11.2023
T&k-menojen tavoiteuran saavuttaminen edellyttää entistä kohdennetumpia toimia ja yhteistyötä Uudellamaalla
Tilastokeskuksen tuoreissa vuoden 2022 tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoissa Uudenmaan 3,87 miljardin euron t&k-menot vastasivat edelleen lähes puolta koko Suomen t&k-panostuksista. Menot kasvoivat Uudellamaalla edellisvuodesta 161 miljoonaa euroa, mikä vastasi 36 prosenttia koko maan t&k-menojen kasvusta (445 milj. €).
Artikkeli
16.11.2023
Eläkkeelle siirtyvä Juha Eskelinen: Muodollisuuksien täyttämisestä toimintaan ja vaikuttavuuteen
Aluekehittämisjohtaja Juha Eskelinen jää eläkkeelle 1.2.2024 alkaen, mutta hän laskeutuu lomille jo marraskuussa. Uudenmaan liitossa vuodesta 2011 työskennellyt Eskelinen avaa ajatuksiaan aluekehittämisestä, maakunnan tulevaisuuden haasteista ja työurastaan.
Artikkeli
16.11.2023
Yhteistyö on onnistumisen ytimessä osaamisen, työllisyyden ja yrittäjyyden teemoissa
Uusimaalaiset osaamiseen, työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät toimijat kävivät vuoropuhelua yhteistyön paikoista tiistaina 14. marraskuuta. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja esimerkkejä ekosysteemisestä työskentelystä.