Kiinteiden laajakaistaverkkojen toteutus edistymässä Inkoon, Pukkilan, Sipoon ja Vihdin haja-asutusalueilla

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tukee nopeiden kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamista myöntämällä valtion tukea. Valtio tukee yhteyksien rakentamista sellaisille haja-asutusalueille, joissa kaupallinen tarjonta ei todennäköisesti toteudu. Tänä vuonna Uudellamaalla on kilpailutettu projekteja Inkoon, Pukkilan, Sipoon ja Vihdin kuntien alueille.

– Uudellamaalla tehdään paljon etätyötä. Toimivat laajakaistayhteydet ovat myös haja-asutusalueilla tärkeitä niin sujuvan arjen kuin koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta, korostaa tutkimuspäällikkö Ari Lainevuo Uudenmaan liitosta.

Kunta on mukana käynnistämässä hanketta

Kuntien rooli hankkeiden käynnistämisessä on ratkaiseva, sillä valtion ohella kuituverkkojen toteuttamiseen tarvitaan myös kuntarahoitusta, joka on Uudellamaalla 22–33 prosenttia. Kunnat määrittävät alueet, joille tuettuja kuituverkkoja halutaan rakentaa. Traficom on toteuttanut näille alueille markkina-analyysit, joiden perusteella se määrittää tukeen oikeuttavat alueet.

– Uudenmaan liitto on kilpailuttanut verkon toteutuksen ja valinnut parhaat toteuttajat laajakaistaverkon rakentamisesta kuntien kanssa yhteistyössä valmistellun hanke-ehdotushaun pohjalta. Siitä eteenpäin eteneminen on valitun toimittajan, kunnan ja Traficomin välinen asia, Lainevuo kertoo.

Vihdissä halutaan kaikille asukkaille mahdollisuus saada laadukas ja kohtuuhintainen valokuituliittymä

Vihti on ollut yksi laajakaistarakentamisesta kiinnostuneista kunnista. Kunnan yleiskaavassa on kohdennettu kyliin kehittämisalueita, jotka ovat olleet pohjana hanke-ehdotushaulle. Vihdin kunnanvaltuutettuna ja poliittisen investointityöryhmän puheenjohtajana toimivan Mikko Lasasen mukaan poliittinen tahtotila oli suurin syy, miksi kunta haki laajakaistatukea.

– Näimme, että laadukkaammat tietoliikenneyhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti kuin tiiviimmin asutuille alueille, jolloin varsin suuri osa asukkaista jäisi ilman laadukkaita tietoliikenneyhteyksiä, hän tuo esiin.

Kunta hyötyy Lasasen mielestä siitä, että laadukkaiden tietoliikenneyhteyksien ansiosta kunta on houkuttelevampi sijoittumispaikka niin uusille asukkaille kuin myös yrityksille. Hänestä valokuitu on myös hyvin ekotehokas investointi.

Lasasen mukaan tämä ei ole ollut ihan helppo hanke. Keväällä pidetty ensimmäinen kilpailutuskierros ei tuottanut tuloksia. Sitten tukipolitiikkaan kaavailtiin muutoksia maan hallituksen toimesta. Syksyllä tärppäsikin uudestaan avatussa kilpailutuksessa.

– Nyt sitten toivotaan, että verkko rakentuu ripeästi haetulle tukialueille ja mahdollisimman moni asukas ja vapaa-ajan asukas tilaisi kuituliittymät. Tokikaan emme halua, että kuituverkon rakentaminen jää tähän, vaan tavoitteena on, että Vihdissä tulevaisuudessa kaikilla asukkailla olisi mahdollisuus saada itselleen laadukas ja kohtuuhintainen valokuituliittymä, hän sanoo.

Tuet ehdoton edellytys haja-asutusalueiden rakentamiselle

Valokuitunen Oy on rakentanut Suomeen valokuituverkkoja 3,5 vuoden ajan. Yritys on aloittanut markkinaehtoisten alueiden rakentamisella. Viimeisen vuoden aikana he ovat aktivoituneet myös selvittämään ja osallistumaan haja-asutusalueiden tukihankekilpailutuksiin.

Nopeasti kasvaneen kilpailun vuoksi Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kauniston mukaan Suomessakin aletaan lähestyä sitä pistettä, että kaikki markkinaehtoiset alueet alkavat olla ehtymässä ja katseet ovat kääntymässä harvemmin asutuille alueille. Näistä alueista kaikkein kiinnostavimpia ovat ne haja-asutusalueet, jotka sijaitsevat työssäkäyntietäisyydellä kasvukeskuksista sekä muista elinvoimaisista kaupungeista.

– Haja-asutusalueella talojen välinen etäisyys aiheuttaa kuitenkin sen, että niitä ei enää pysty rakentamaan kannattavasti ilman tukia. Tuet ovat siis ehdoton edellytys haja-asutusalueiden rakentamiselle, sanoo Kaunisto.

Valokuitunen on nyt osallistunut kolmeen eri kilpailutukseen Sipoossa, Vihdissä ja Kuopiossa. He ovat voittaneet kyseisistä kilpailutuksista kaikki heidän tarjoamansa alueet. Nämä kolme isoa hanketta ovat vasta käynnistymässä. Loppuun asti he ovat vieneet pienemmän hankkeen Kiihtelysvaaralla, joka sujui erittäin hyvin ja se osaltaan kannusti heitä selvittämään tukirahahankkeita laajemminkin.

– Arvioimme myös jatkossa uusia kilpailutuksia avoimesti ja olemme valmiita osallistumaan niihin, mikäli yhtiön omat kriteerit täyttäviä kilpailutuksia käynnistetään, hän kertoo.

Lisätietoja:

Tutustu myös näihin

Blogi

9.3.2026

Ammattikorkeakoulujen vaikuttava TKI-toiminta tarvitsee riittävän rahoituksen

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) nojaa vahvasti ulkoiseen rahoitukseen. Vuonna 2024 kaikkien Uudenmaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämismenot olivat noin 48,5 miljoonaa euroa.

Artikkeli

4.3.2026

Pornainen nousi otsikoihin maailman suurimmalla hiekka-akulla

Pornainen valittiin pilotiksi, kun suomalainen kiertotalouden innovaatio, teollisen luokan hiekka-akku, alkoi tuottaa kuntaan puhdasta kaukolämpöä.

Uutinen

4.2.2026

Uudenmaan TKI-kärjet linjassa kansallisten painopisteiden kanssa

Uudenmaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan (TKI) kärjet ovat hyvin linjassa juuri julkaistujen kansallisten TKI-painopisteiden kanssa. Alueellisten kärkien kytkeytyminen kansallisiin painopisteisiin auttaa uusimaalaisia toimijoita hyödyntämään kansallista rahoitusta sekä rakentamaan yhteyksiä koko Suomessa.

Blogi

11.12.2025

Segregaation ehkäisy on yhteinen tehtävämme

Segregaatio on seudullinen ja seudullisesti ratkaistava ilmiö, ei vain yksittäisten alueiden ongelma, kirjoittavat Eija Hasu ja Miliza Ryöti. Blogisarja täydentää Uudenmaan liiton ja HSY:n seutu- ja ympäristötiedon kokoamaa asumisen tietopakettia kuntapäättäjille.

Lisää ajankohtaisia aiheita