Kiire, suunnittelutyökalujen ja linjausten puute hankaloittavat julkisten hankintojen tekijöitä
Kuvassa vasemmalta: Raija Kaljunen, Simo Karetie ja Pentti Komssi.
Suomen julkisten hankintojen volyymi oli viime vuonna noin 47 miljardia euroa. Arvo on valtava, ja on selkeää, että rahat tulee käyttää suunnitelmallisesti ja mahdollisimman vaikuttavasti. Parhaimmillaan julkiset hankinnat toteuttavat kunnan arvoja ja strategisia tavoitteita ilmastoneutraaliudesta ja kiertotaloudesta innovaatioihin, elinvoimaan ja työllisyyteen.
Kohti kestävämpiä ja innovatiivisempia hankintoja -webinaarissamme 18. toukokuuta etsittiin työkaluja hankintojen suunnitteluun ja käytiin läpi Laurea-ammattikorkeakoulun haastattelututkimuksen antia. Haastatteluilla selvitettiin julkisen sektorin hankintavastaavien arjen kokemuksia, käytänteitä, haasteita ja toiveita.
Julkisen sektorin hankintavastaavat haluavat kehittää eri toimialojensa hankintaosaamista. He kaipaavat hankintoihin liittyviä linjauksia ja johtamista sekä lisää suunnitelmallisuutta, ennakointia ja aikaa hankintojen kehittämiseen.
– Moni haastatelluista kokee, ettei hankintoja osata ennakoida, vaan ne tehdään kiireellä. Eri toimialojen toimihenkilöt eivät välttämättä tiedä miten kauan esimerkiksi kilpailutusprosessi todella kestää ja mitä se vaatii, kertoi Raija Kaljunen Laurea-ammattikorkeakoulusta.
Kiire ja resurssien puute karsii toimintatapoja, jotka osallistaisivat paremmin markkinoita ja yrityksiä. Osallistaminen tarkoittaisi enemmän vuoropuhelua ja kunnan palvelujen kehittämistä yhteistyössä yritysten kanssa. Hankintavastaavien toive on, että eri sidosryhmät olisivat aktiivisesti mukana koko hankintaprosessin ajan.
Webinaarin osallistujat ottivat aktiivisesti kantaa keskusteluun ja monen mielestä oli tärkeää huomata, että kollegat kamppailevat samojen haasteiden kanssa.
Laurean haastateltavista valtaosa oli Uudenmaan kunnista. Haastattelut tehtiin marraskuun 2021 ja maaliskuun 2022 välisenä aikana.
Kestävä kehitys ja osallistavat toimintatavat osaksi hankintojen suunnittelua
Kestävän kehityksen osalta haastatteluissa nousi eniten esiin ekologisten kriteerien käyttö kilpailutuksissa. Taloudellisten ja sosiaalisten kriteerien käyttöä mainittiin vähemmän. Digivihreiden kriteerien käyttö on usein tapauskohtaista, jos kunta ei ole linjannut asiaa hankintastrategiassaan.
Ilman selkeitä linjauksia ja strategiaa hankintavastaava saattaa joutua yksin punnitsemaan digivihreyden tai innovatiivisuuden painoarvon hankinnassa. Joissain kunnissa taas on linjattu, että kestävyys tulee ottaa hankinnassa huomioon, mutta lopulta muut kriteerit ovat ratkaisevia. Ilmi tuli myös, että kärsittäessä resurssi- ja aikapulasta, kestävyyden ja innovatiivisuuden huomioiminen tuntuu ylimääräiseltä työtaakalta.
Julkisten hankintojen osaamiskeskus KEINO oli myös mukana webinaarissa. Osaamiskeskus tukee ja auttaa julkisia hankkijoita kestävien ja innovatiivisten hankintojen kehittämisessä.
– Kestävät hankinnat voikin lisätä työkuormaa, kun niitä tehdään satunnaisesti. Siksi tavoitteena tulisikin olla, että kestävyys tuodaan sisään koko prosessiin, kommentoi muutosagentti Pentti Komssi, KEINO-osaamiskeskuksesta.
Haastattelutulokset tarjoavat myös yrityksille kiinnostavaa aineistoa asiakasymmärryksen ja yhteistyön tiivistämisen näkökulmasta. Vastaavasti on tärkeätä kuulla yritysten kokemuksia.
– On yhteinen intressi, että osaaminen saadaan käyttöön sekä yhteistyö ennakoivaksi ja suunnitelmalliseksi molemmin puolin, kommentoi projektipäällikkö Simo Karetie Uudenmaan liitosta. Hajautettujen hankintojen organisaatiossa ei aina tiedetä, miten toimialat käyvät vuoropuhelua ennen kilpailutusta.
Info:
Haastatteluaineisto on osa palvelumuotoiluprosessin alkuvaihetta Helsinki-Uusimaa – Kestävä ja digitaalinen yrittäjyysalue 2021-2022 -hankkeessa(Siirryt toiseen palveluun), jossa kehitetään palvelumuotoilulla julkisten hankintojen suunnitteluvaihetta markkina- ja asiakaslähtöisemmäksi ja enemmän digivihreitä ratkaisuja ja innovatiivisuutta suosivaksi.
Laurean koordinoima hanke toteutetaan yhteistyössä Haaga-Helian, Metropolian ja lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto osana Euroopan unionin koronapandemian johdosta toteuttamia toimia.
Jos olet kiinnostunut hankkeen etenemisestä tai olet halukas osallistumaan hankkeessa tapahtuvaan yhteiskehittämiseen tai pilotointiin, liity viestintärekisteriin:
Yhteystiedot:
Hankkeen projektipäällikkö Kaisla Saastamoinen, kaisla.saastamoinen@laurea.fi, puh. 050 505 8805
Palvelumuotoilija Raija Kaljunen, raija.kaljunen@laurea.fi, puh. 050 361 6270
Muutosagentti Pentti Komssi, KEINO-osaamiskeskus, pentti.komssi@yrittajat.fi, puh. 044 343 2045
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Artikkeli
15.2.2023
Uusimaa tähtää maailman huipulle – Kiertotalouslaakso polkaistiin vauhtiin
Käynnistymässä oleva Uudenmaan kiertotalouslaakso vie Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä. Kiertotalouslaakso polkaistiin vauhtiin yli 250 osallistujan voimin 9. helmikuuta järjestetyssä käynnistystilaisuudessa.
Uutinen
18.11.2022
Komissaari Mariya Gabriel tutustui Uudenmaan innovaatiopotentiaaliin ennen auringonnousua järjestetyssä Slushin oheistapahtumassa
Torstaina 17. marraskuuta juuri ennen Slushin virallista aukeamista pohdittiin startup-yrityksien ja -hengen merkitystä. Before the Break of Dawn -tapahtumassa teemoja pohdittiin erityisesti käsillä olevien kriisien ratkaisemisen ja kiertotalouteen siirtymisen näkökulmasta. Tapahtuma oli osa Uudenmaan yrittäjyysaluevuotta.