Kohti kestäviä hankintoja – EAKR-rahoituksella uusi toimintamalli kunnille ja yrityksille
Kuvitus: iStockphoto.com
Julkisten hankintojen suunnitteluun on valmistunut uusi työkalu, joka auttaa kunnan hankintayksiköitä tekemään kestävämpiä ja markkinalähtöisempiä hankintoja ja joka helpottaa yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Toimintamalli nostaa esiin avoimuuden, viestinnän ja kumppanuuden rakentamisen sekä keskittyy innovatiivisiin toimintatapoihin: osallistamiseen ja vuoropuheluun.
Malli on kehitetty Laurea-ammattikorkeakoulussa osana Helsinki-Uusimaa – kestävä ja digitaalinen yrittäjyysalue 2021–2022 -hanketta(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun), jota Uudenmaan liitto on rahoittanut Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella ja joka nivoutuu Uudenmaan yrittäjyysaluevuoden teemoihin.
Hanke eteni palvelumuotoilun menetelmillä yhdessä kuntien, yrittäjien ja muiden alueen toimijoiden kanssa.
Toimintamalli nostaa esiin avoimuuden, viestinnän ja kumppanuuden rakentamisen sekä keskittyy innovatiivisiin toimintatapoihin: osallistamiseen ja vuoropuheluun.
Kohti kestäviä ja markkinalähtöisiä hankintoja
Käytännönläheinen toimintamalli(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun) tarjoaa kunnille ja yrityksille lukuisia konkreettisia toimintatapoja, joilla päästään kohti kestävämpiä ja markkinalähtöisempiä hankintoja. Mallin päätavoite on ”Hyvää elämää kestävillä hankinnoilla”.
Malli sisältää hankintojen suunnitteluvaiheen keskeisille toimijoille käytännönläheisiä toimintatapoja jatkuvaan vuoropuheluun ja viestintään. Kunta ja yrittäjä voivat hyödyntää vinkkejä pitkäkestoisen kumppanuuden rakentamisessa ja yksittäisissä hankinnoissa. Malli on yleisluonteinen, sitä voivat hyödyntää kaikki kunnat erilaisine hankintaorganisaatioineen ja se soveltuu eri toimialojen hankintojen suunnitteluun.
Suomessa käytetään vuosittain noin 47 miljardia euroa julkisiin hankintoihin, joten ei ole yhdentekevää miten ne hoidetaan.
Suomessa käytetään vuosittain noin 47 miljardia euroa julkisiin hankintoihin, joten ei ole yhdentekevää miten ne hoidetaan. Hankinnoilla ja niiden toimivalla suunnittelulla on huomattava vaikutus niin elinvoimaisten markkinoiden, uusien tuotteiden ja palveluiden kuin kestävän kehityksen edistämisessä.
Tavoitteena pitkäjänteinen kumppanuus
Toimintamallissa korostuu erityisesti jatkuvan vuoropuhelun merkitys hankkijoiden ja toimittajien välillä. Pitkäjänteisen vuoropuhelun ja avoimuuden kautta yritykset voivat paremmin ymmärtää, kehittää ja tarjota ratkaisuja, jotka vastaavat kuntien tarpeisiin arjen toiminnan ja strategisten tavoitteiden tasolla.
Toimintamalli kiinnittää huomion yksittäisten toimijoiden ohella rakenteisiin ja resursseihin, joilla kunnat voivat edistää markkinalähtöistä kestävien hankintojen suunnittelua. Eli malli tarjoaa myös syötteitä kuntajohdolle, joka voi mallin avulla lähteä toteuttamaan kunnan strategisia tavoitteita ja elinvoimaa.
Palvelumuotoilun menetelmillä aidot tarpeet esiin
Toimintamalli kehitettiin palvelumuotoilun menetelmillä. Prosessissa kerättiin ensin laajasti asiakasymmärrystä muun muassa julkisen sektorin hankintavastaavien ja yrittäjien haastatteluilla sekä havainnoinnilla. Hankinta-asiantuntijat ja yrittäjät kehittivät yhdessä ratkaisuja esiin nousseisiin arjen haasteisiin ja toiveisiin.
Osallistavilla toimintatavoilla löydettiin yhteiset, kaikille osapuolille tärkeät teemat. Yhteiskehittämistyöpajojen tuotoksista muotoiltiin mallin ensimmäinen ja toinen versio, joita kehitettiin eteenpäin saadun palautteen perusteella.
Mallille on jo nähty käyttöä työn arjessa.
Mallille on jo nähty käyttöä työn arjessa, ja siitä on toivottavasti jatkossa laajasti hyötyä kestävien ja markkinalähtöisempien hankintojen edistämisessä.
Mallin kehittämistyössä on ollut mukana Uudenmaan liitto, KEINO osaamiskeskus, Espoon Seudun Yrittäjät ja lukuisia muita yhteistyökumppaneita. Kehittämistyö alkoi syksyllä 2021 ja toimintamalli valmistui maaliskuussa 2023.
Poimintoja mallista saadusta palautteesta:
”Keskeisiä asioita on saatu tiivistettyä yhteen dokumenttiin.”
“Toimii erittäin hyvin. Vähän niin kuin postit-laput tai tehtävälista, että voi vetää ruksit päälle: tuo on meidän kunnassa check ja hoidossa, ja tää on kehitteillä, ja tää on ihan retuperällä – eli pohjatyökaluna hyvä.”
“Yksi A4 yhdistää hankkijan ja johdon, hankkijan asiantuntijaroolin sekä yrittäjyyden ja yrittäjän näkökulman.”
Sitaatit ovat toimintamallin toisen version palautehaastatteluista.
Lisää aiheesta Uudenmaan liiton ja Laurean verkkosivuilla:
Kirjoittajat:
Hannu Tikkanen
Kirjoittaja työskentelee lehtorina liiketalouden YAMK-koulutuksissa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hänen tutkimusalueitaan ovat asiakaslähtöinen palvelukehittäminen sekä palveluiden yhteiskunnalliset vaikutukset.
Yhteystiedot:
hannu.tikkanen@laurea.fi, puh. 0500 998 181
Raija Kaljunen
Kirjoittaja työskentelee palvelumuotoilijana kahdessa TKI-hankkeessa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Häntä kiinnostaa julkisten palveluiden kehittäminen sekä viestinnän ja palvelumuotoilun yhdistäminen.
Yhteystiedot:
raija.kaljunen@laurea.fi, puh. 050 361 6270
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.