Siirry sisältöön
Haku
Uutinen

Korona rasittaa edelleen Uudenmaan taloutta – Erityisenä huolena palvelualat, nuoret ja heikoimmassa asemassa olevat

Ihmisiä kävelemässä Helsingin Keskuskadulla.

Yli vuoden kestänyt koronakriisi on iskenyt Uudenmaan talouteen monin tavoin muuta Suomea kovemmin. Vuodenvaihteen jälkeen kiihtynyt epidemiatilanne ja maaliskuussa voimaan astuneet uudet rajoitustoimet vaikeuttivat monien alojen ja väestöryhmien tilannetta entisestään.

Tiedot käyvät ilmi tänään julkaistusta Helsinki Graduate School of Economicsin eli Helsinki GSE:n Uudenmaan tilanneraportista, joka kuvaa koronakriisin vaikutuksia alueen talouteen, työllisyyteen ja yrityksiin.

Tartuntamääriä tarkasteltaessa Uusimaa on kärsinyt maakunnista selvästi eniten. Kaikista Suomen tartunnoista Uudenmaan osuus on lähes 60 prosenttia. Eniten tartuntoja on tilastoitu sanomalehtien jakajilla ja läheteillä, rakennustyöntekijöillä sekä koti-, hotelli- ja toimistosiivoojilla.

Uudenmaan työmarkkinatilanne on pysynyt edelleen haastavana ja työttömyyden kasvu on ollut läpi kriisin maakunnassa ylivoimaisesti Manner-Suomen nopeinta. Huhtikuussa työttömiä kirjattiin Uudellamaalla yli 113 000, mikä oli 70 prosenttia enemmän kuin ennen koronaa samana ajanjaksona. Lomautettuja maakunnassa oli yli 23 000. Määrä oli 14-kertainen verrattuna kriisiä edeltävään aikaan.

Palkkasumman eli työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen supistuminen on ollut lähes koko kriisin ajan suurempaa Uudellamaalla kuin muualla maassa. Suurin pudotus palkkasummassa tapahtui kriisin puhjetessa keväällä 2020. Viime vuoden lopussa ja kuluvana keväänä palkkasummat ovat kuitenkin nousseet jo kriisiä edeltävää tasoa korkeammiksi.

Palkkasummien kehityksessä on suuria eroja eri toimialojen välillä. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alalla palkkasummat ovat edelleen kolmanneksen pienempiä kuin ennen pandemiaa.

Palkkasumman muutos prosenteissa Uudellamaalla ja muualla Suomessa. Huhtikuussa 2021 palkkasumma on ollut Suomessa korkealla ja Uudellamaalla hieman sen perässä. Molemmat luvut ovat isompia kuin vuonna 2020.

Palvelualat suurimpia kärsijöitä

Rajoitustoimien seurauksena korona on merkittävästi heikentänyt yksityistä kulutusta, joka on ollut Suomessa keskeinen talouskasvua ylläpitävä voima viime vuosina. Kulutuskysynnän heikkeneminen on iskenyt ennen kaikkea palvelutoimialoille, mikä on pahentanut kriisistä aiheutuvaa työllisyyden laskua.

Uudellamaalla palvelutoimialojen osuus talouden rakenteesta on selvästi korkeampi kuin muualla maassa. Maakunnan yksityisen sektorin työntekijöistä noin 80 prosenttia työskentelee palveluihin lukeutuvilla toimialoilla. Uudenmaan talouden palveluvaltaisuuden myötä koronan vaikutukset ovat näkyneet alueen taloudessa muuta maata kovemmin.

Toimialoittain tarkasteltuna työttömyys ja lomautukset ovat kohdistuneet voimakkaimmin majoitus- ja ravintola-alalle, hallinto- ja tukipalveluihin, logistiikkaan sekä kauppaan.

Kriisin synkimpinä kuukausina esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan työllisistä joka neljäs oli lomautettuna tai työttömänä. Virkistyspalveluissa ja logistiikassa osuudet ylsivät yli 15 prosenttiin. Näillä aloilla tilannetta on vaikeuttanut etenkin kansainvälisen matkailun romahtaminen. Myös palkkasummat ovat supistuneet kaikkein voimakkaimmin näillä aloilla.

Kuluvan vuoden huhtikuussa majoitus- ja ravitsemusalan palkkasumma oli 22 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan ennen koronaa. Tilanne on kuitenkin hieman helpottunut kriisin synkimmistä kuukausista, jolloin palkkasumma supistui jopa puoleen edellisvuodesta. Palvelualoilla ihmisten tulot ovat myös laskeneet Uudellamaalla enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin.

Uudenmaan työttömät ja lomautetut toimialoittain tammi-toukokuussa. Eniten heitä on ollut vuonna 2021 majoituksessa ja ravintoloissa, mutta luku on paljon pienempi kuin vuonna 2020.

Nuorten tilanne erityisen huolestuttava

Koronapandemian myötä erityiseksi huolenaiheeksi ovat nousseet maakunnan nuoret. Jo ennen pandemiaa nuorisotyöttömyys on ollut Uudellamaalla huolestuttavan korkealla ja kriisin seurauksena nuorten tilanne on entisestään heikentynyt.

Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut Uudellamaalla muuta maata nopeampaa ja nuorista on tullut ikäluokittain tarkasteltuna suurin työttömien ryhmä. Tällä hetkellä alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kaksinkertainen verrattuna kriisiä edeltävään aikaan.

Koronakriisin pitkittyessä nuorilla on ollut vaikeampaa saada jalansijaa työmarkkinoilta. Tämä on näkynyt huolestuttavasti myös nuorten toimeentulossa.

Läpi kriisin alle 25-vuotiaiden palkkasumma on supistunut eri ikäryhmistä selkeästi voimakkaimmin. Uudellamaalla nuorten palkkasumma on myös supistunut huomattavasti enemmän kuin muualla maassa. Kuluvan vuoden huhtikuussa nuorten pakkasumma oli 16 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan ennen kriisiä. Muualla maassa nuorten palkkasumma oli huhtikuussa palannut jo kriisiä edeltävälle tasolle.

Palkkasumman muutos ikäluokittain prosentteina. Huhtikuussa muutos on ollut suurin alle 25-vuotiailla Uudellamaalla, mutta muualla Suomessa muutosta ei ole ollut. Yli 64-vuotiaat tienaavat enemmän nyt kuin aiempina vuosina vastaavaan aikaan sekä Uudellamaalla että muualla Suomessa.

Yritysten tila heikentynyt koronakriisin aikana

Yritysten konkurssimäärien kasvua on pandemian aikana hidastanut viime keväänä voimaan tullut lakimuutos, joka rajoitti velkojien oikeutta hakea velallista konkurssiin. Konkurssisuoja raukesi tammikuun lopussa ja silloin konkurssien määrä kääntyi hetkellisesti selvään kasvuun. Kasvu on kuitenkin taittunut ja konkurssien määrä laskenut edellisiä vuosia alemmalle tasolle.

Uudellamaalla yritysten liikevaihto on supistunut lähes kaikilla toimialoilla enemmän kuin muualla Suomessa. Päätoimialoista liikevaihto on supistunut eniten teollisuudessa ja muissa palveluissa. Näillä toimialoilla liikevaihto oli kriisin vaikeimpina kuukausina neljänneksen pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Rakentamisessa ja kaupan toimialalla liikevaihto on sen sijaan supistunut maltillisemmin.

Yksittäisistä toimialoista myynti on kärsinyt eniten majoitus- ja ravintola-alalla, virkistyspalveluissa, hallinto- ja tukipalveluissa sekä logistiikassa. Alkuvuoden tilastojen perusteella kaikkien päätoimialojen liikevaihto on edelleen kriisiä matalammalla tasolla, mutta kehityksen suunta näyttäisi olevan jo varovaisesti parempaan päin.

Uudenmaan yritysten tavaravienti oli vuonna 2020 lähes 17 miljardia euroa, mikä oli 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Loppuvuoden 2020 viennin hyvä kasvuvire kääntyi jälleen laskuun vuoden 2021 alussa. Helmikuussa maakunnan tavaraviennin arvo oli edelleen yli 10 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Eniten koronakriisi on heikentänyt ajoneuvojen, elektroniikan, kemikaalien ja paperin vientiä.

Liikevaihdon muutos päätoimialoilla eli kaupassa, teollisuudessa, rakentamisessa sekä muissa palveluissa.

Huoli jo ennestään heikossa asemassa olevista

Koronaviruspandemian vaikutukset ovat kohdistuneet voimakkaimmin jo ennestään heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Pelkästään tartuntamäärät ovat olleet korkeimmat pienituloisimman väestöryhmän keskuudessa.

Lomautukset ja irtisanomiset ovat lisänneet Kelan työttömyysturvan tarvetta kaikissa ikäryhmissä ja molemmissa sukupuolissa. Työttömyysturvahakemukset kasvoivat Uudellamaalla vuonna 2020 noin 80 prosenttia. Myös asumistukihakemusten määrä kasvoi selvästi kriisiä edeltävään aikaan verrattuna. Uudellamaalla kasvu on ollut myös voimakkainta kaikista maakunnista.

Lisäksi toimeentulotukeen on joutunut turvautumaan yhä useampi maakunnan asukasTämän ohella mielenterveyteen liittyvät perusterveydenhuollon käyntimäärät ovat kasvaneet etenkin viime kesän ja loppuvuoden aikana.

Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut Uudellamaalla kaksinkertaiseksi verrattuna kriisiä edeltävään aikaan. Erityisen huolestuttavassa asemassa pitkäaikaistyöttömistä ovat ne, jotka ovat olleet työttömänä jo pandemian alkaessa. Heillä työelämään kiinnipääseminen ja syrjäytymisen riski ovat erityisen suuria.

Pandemian alussa näytti vielä siltä, että koronaviruksen talousvaikutukset iskevät yhtä kovasti korkeammin palkattuihin väestöryhmiin kuin matalapalkka-alojen työntekijöihin. Kriisin edetessä on kuitenkin käynyt yhä selvemmin ilmi, että työmarkkinoilla hyvin ansaitsevien määrä on samaan aikaan jopa noussut, kun matalapalkka-alojen työllisyys on heikentynyt. Yksi selittävä tekijä on se, että pandemian torjumiseksi asetetut rajoitukset ovat kohdistuneet raskaimmin useille matalapalkka-aloille, kuten majoitus-, ravintola- ja matkailualaan.

Tartuntamäärien vähentyminen luo uskoa tulevaan

Merkit epidemiatilanteen helpottumisesta luovat uskoa talouden vähittäisestä toipumisesta ja yhteiskunnan avautumisesta. Viime kesänä nähtiin, että työllisyys voi palautua kohtuullisen ripeästi rajoitustoimien purkamisen myötä. Vaikka työllisyys heikentyi syksyllä nopeasti uudelleen, luo rajoitustoimien purku lohtua erityisesti pahoin kärsineiden palvelualojen näkökulmasta.

Koronapandemiaa voi pitää tilapäisenä häiriönä, joka ei kerro talouden pitkän aikavälin kehityksestä. Esimerkiksi palkkasummien ja yritysten liikevaihdon perusteella suunnan voi varovaisesti tulkita olevan Uudellamaallakin jo parempaan päin.

Tästä huolimatta koronakriisin vaikutukset tulevat näkymään taloudessa ja ihmisten arjessa vielä pitkään. Erityisen tärkeää on ennaltaehkäistä hyvinvointierojen kasvua eri väestöryhmien välillä. Esimerkiksi nuorten työmarkkinoilta syrjäytymisen kustannukset voivat ulottua vuosikymmenien päähän.  Siksi nuorten syrjäytymisen varhainen ennaltaehkäiseminen on tehokkain pitkän aikavälin työllisyystoimi sekä lääke syrjäytymisen kustannuksia vastaan.

Lue uutinen 3.6. julkaistusta raportista ja analyysia tilanteesta Helsinki GSE:n sivuilla(siirryt toiseen palveluun)

Tutustu raporttiin Helsinki GSE:n sivuilla (valitse Uusimaa_state-kansio)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Tilastotorstaissa tietoa ja keskustelua koronan vaikutuksista Uudellamaalla

Uudenmaan talouden näkymät koronakriisin jälkeen olivat aiheena Tilastotorstaissa 3.6. Helsinki GSE:n akateeminen johtaja, professori Otto Toivanen esitteli Uudenmaan tilanneraportin ajankohtaiset tilastotiedot.

Mukana keskustelemassa olivat kansanedustaja Matti Vanhanen, maakuntajohtaja Ossi Savolainen ja aluekehitysjohtaja Juha Eskelinen. 

Katso tilaisuuden tallenne

Lisätietoja:

Johannes Herala

Erityisasiantuntija, työvapaalla

+358 44 365 1988

Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset

Professori, akateeminen johtaja Otto Toivanen, Helsinki Graduate School of Economics, puh. 050 353 7651, otto.toivanen@aalto.fi

Kaikki uutiset