Kuka ohjaa datakeskuksia? Etsintäkuulutus työkalulle

Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen ja myös Uudellemaalle tahtiin, joka saa suunnittelijan kulmakarvat nousemaan. Rakennelmat ovat isoja, kuluttavat paljon sähköä ja tuottavat valtavasti lämpöä. Kun ne vielä tulevat kymmenittäin eivätkä yksitellen, herää väistämättä kysymys: kuka kokonaisuutta oikeastaan ohjaa?

Ehkä markkinat hoitavat asian?

Markkinat ratkaisevat paljon, eikä se ole sattumaa. Investoija hakee sähköä, nopeita verkkoyhteyksiä ja sopivaa tonttia. Sijoittuu sinne missä nämä kohtaavat. Se on tehokasta ja nopeaa. Markkinalogiikka ei kuitenkaan kysy, kuinka monta hanketta samalle väylälle tai sähköverkon osalle mahtuu, tai onko alueella jonkun lempimetsä. Se hoitaa omat asiansa mainiosti, mutta ei koko maakunnan asioita.

Entä kunta?

Kunta on tärkeä toimija, sillä kaikki hankkeet ratkaistaan lopulta kunnissa. Kunta kuitenkin näkee parhaiten omat kulmansa. Sähköverkko, päätiet ja luontoarvot eivät piittaa kuntarajoista. Vaikka naapurikuntien hankkeet nojaavat samaan voimajohtoon ja samaan tiehen, kumpikaan kunta ei välttämättä näe kokonaisuutta. Lisäksi kuntien välillä on luonnollisesti pientä kilpailua siitä, kuka saa hankkeet omalle alueelleen. Tämä ei aina tue yhteistä suunnittelua.

Kai nyt sentään ympäristövaikutusten arviointi katsoo?

Ympäristövaikutusten arviointi eli YVA on tarpeellinen, kun halutaan tutkia melu-, luonto- ja liikennevaikutuksia. Se tarkastelee kuitenkin valitettavan usein vain yhtä hanketta kerrallaan. Kun samalle alueelle osuu monta hanketta, ylittää niiden yhteisvaikutusten tarkastelu yksittäisen YVA:n mittakaavan. Se on vähän kuin arvioisi liikenteen sujuvuutta vain yhden auton näkökulmasta: yksi auto kyllä mahtuu tielle, mutta entä sata?

Sähköyhtiöt? Valtio? EU?

Sähköverkkoyhtiöt päättävät, missä verkkoon voi liittyä. Fingrid on jo kertonut, että Etelä-Suomessa kantaverkko on täynnä, ja liittyjien priorisoinnista ollaan tekemässä lakia. Se on tärkeää, mutta sähköyhtiö ei kaavoita maata eikä mieti, mihin hukkalämpö kannattaisi ohjata tai mikä tie kestää erikoiskuljetukset.

Valtio ja EU puolestaan säätävät sääntöjä. Hukkalämpö pitää selvittää, energiatehokkuutta valvotaan ja verotusta on muutettu. Samaan aikaan EU valmistelee sääntelyä, joka pikemminkin vauhdittaa datakeskuskapasiteetin rakentamista. Säännöt ovat yleisiä, eivätkä ne huomioi, millainen sijoituspaikka on Keravalla, Mäntsälässä tai Kirkkonummella.

Tarvitaanko uusi työkalu?

Jokainen edellä mainituista toimijoista hoitaa oman osansa, ja hoitaa sen yleensä hyvin. Silti jää tunne, että jotain puuttuu ja että jonkun pitäisi sovittaa palaset yhteen. Muuten käy helposti niin, että jokainen tekee oman osansa oikein, mutta kokonaisuus ei silti toimi.

Tässä kohdassa moni alkaisi vaatia uutta lakia, uutta virastoa tai uutta datakeskusstrategiaa. Se on ymmärrettävää, sillä uusi ilmiö tuntuu vaativan uuden välineen. Mutta ennen kuin keksitään pyörää uudelleen, kannattaa katsoa, onko se jo olemassa. Ja onhan se!

Hyvä uutinen: työkalu on jo olemassa

Maakuntakaava on tehty täsmälleen tällaisiin tilanteisiin: asioihin, jotka ovat liian isoja yhdelle kunnalle, mutta usein liian paikallisia valtakunnalliselle sääntelylle. Sillä on ohjattu alueidenkäyttöä Uudellamaallakin jo pitkään. Se on tuttu kunnille, yrityksille ja suunnittelijoille. Siihen on helppo ottaa mukaan myös datakeskukset.

Maakuntakaava voi katsoa kerralla sähköverkkoa, teitä, luontoa ja kaukolämpöä sekä ohjata hankkeita sinne, missä ne sopivat parhaiten ympäristöönsä. Se voi osoittaa sopivia alueita ja antaa yhteisiä pelisääntöjä, joiden varassa kuntien oma kaavoitus voi jatkaa. Samalla se auttaa pitämään mielessä asioita, jotka muuten helposti unohtuvat, kuten hukkalämmön hyödyntäminen ja luonnon säästäminen.

Maakuntakaava on tehty täsmälleen tällaisiin tilanteisiin: asioihin, jotka ovat liian isoja yhdelle kunnalle, mutta liian paikallisia valtakunnalliselle sääntelylle.

Maakuntakaava ei myöskään kaada hankkeita vaan tekee niiden etenemisestä ennustettavampaa, kun reunaehdot tiedetään alusta asti. Investoijakin tietää, mihin on tulossa, eikä aikaa ja rahaa kulu turhaan sellaisiin ideoihin, jotka lopulta kaatuvat sähkön saatavuuteen tai luontoarvoihin. Kysyä voi, miksi työkalua ei ole jo käytetty. Syy on lähinnä se, että datakeskusbuumi tuli kuin tyhjästä, eikä kukaan ehtinyt ratkaista, kuuluuko iso datakeskus maakuntakaavaan vai vain kunnan omaan kaavoitukseen. Nyt kun on käynyt selväksi, että vaikutukset ylittävät kuntarajat, vastaus alkaa löytyä itsestään.

Tämä ei tarkoita, että maakuntakaava ratkaisisi kaiken. Markkinat, verkkoyhtiöt ja lainsäätäjät hoitavat edelleen oman osansa. Maakuntakaava on kuin pöytä, jonka ääreen kaikki toimijat voivat istua samaan aikaan.

Datakeskuksia ohjaamaan ei siis tarvitse keksiä mitään uutta. Työkalu on jo olemassa, ja nyt kannattaa vain ottaa se käyttöön. Kun datakeskuksia tulee Uudellemaalle joka tapauksessa, on parempi, että ne tulevat suunnitellusti.

Henri Jutila

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana Uudenmaan liitossa.

Yhteystiedot

puh. 044 551 4745, henri.jutila@uudenmaanliitto.fi

Tutustu myös näihin

Uutinen

2.10.2026

VISIO-kaava etenee kohti ehdotusvaihetta – palautteen perusteella tarkennetaan kaavaratkaisuja

Luonnosvaiheen palaute, vuorovaikutus ja lisäselvitykset ohjaavat maakuntakaavan jatkovalmistelua Uudellamaalla. Näiden perusteella tarkennetaan muun muassa luonto- ja energiaverkostoja, liikenteen ja logistiikan yhteyksiä sekä teollisuuden ja vesihuollon aluevarauksia.

Blogi

27.8.2026

Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia

Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.

Lisää ajankohtaisia aiheita