Kuntien kulttuuripalveluissa tehdään monipuolista ympäristötyötä

Kulttuurikeskus Stoan retkeläisiä Karhunkalliolla. Kuva: Sini Valanne-Feroze.

Kuntien kulttuuripalvelut ovat mukana luovien alojen kestävyysmurroksessa. Näin voi todeta uuden Uudenmaan liiton koonnin perusteella, jonka tavoitteena oli kerätä yksiin kansiin kuntien kulttuuripalveluiden ympäristötyön hyviä käytäntöjä. Mukaan löytyi esimerkkejä 18 maakunnasta, yli 50 kunnasta ja yli 100 kuntien kulttuuripalveluiden toimijalta. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin Uudenmaan kuntien kulttuuripalveluiden rooleja kuntien ilmasto- ja ympäristösuunnitelmissa.

Selvityksen lähtökohtana toimii Luoto-hankkeessa toteutettu Luovien alojen ekologisen kestävyysmurroksen toimenpideohjelma. Ohjelma tarjoaa tietoa luovien alojen merkittävimmistä päästölähteistä sekä toimenpide-ehdotuksia kokonaiskestävyyden edistämiseksi luovilla aloilla, kuten esittävissä taiteissa, tekstiili- ja muotialalla sekä tapahtuma-alalla, sekä kunnissa ja maakunnissa. Nyt julkaistava uusi selvitys tarjoaa erityisesti kuntien kulttuuripalveluille mutta samalla myös kunnille konkreettisia ympäristötyön esimerkkejä toimenpide-ehdotusten rinnalle.

Jokaiselta kulttuuripalveluiden viideltä eri toimialalta löytyy toimijoita, jotka ovat joko tehneet pitkäjänteistä ja kekseliästä ympäristötyötä jo vuosia tai jotka ovat viime vuosina ryhtyneet määrätietoisesti toimiin.

Suurin osa hyvistä käytännöistä tähtää päästöjen vähentämiseen

Valtaosa selvitykseen kootuista hyvistä käytännöistä liittyy ilmastonmuutoksen hillintään. Tavallisimpia kuntien kulttuuripalvelujen käytössä olevia ratkaisuja ovat ympäristökysymyksiä käsittelevän sisällön tuottaminen, samoin kuin energiatehokkuuden parantaminen, tilojen käyttöasteen korottaminen yhteiskäyttöratkaisuilla ja vuokrauksella, joukkoliikenneyhteyksien korostaminen saapumisohjeissa, kalusteiden, laitteiden ja välineiden kierrättäminen sekä kasvisruokavaihtoehdon tarjoaminen. Viime vuosien aikana yhä useampi kulttuuripalveluiden toimija on laatinut joko oman tai alan toimijoiden yhteisen ympäristöohjelman. Lisäksi ympäristökysymyksiä käsitellään ja edistetään kehityshankkeissa, kestävyysverkostoissa ja organisaatioiden arjessa.

Turun filharmonisen orkesterin TRASH-lastenkonsertissa soitetaan roskiksia ja kotitekoisia soittimia. Kuva: Turun filharmoninen orkesteri

Kuntien kulttuuritoiminta sisältää moninaisen joukon sekä kuntien itse tuottamia että tukemia kuntalaisille suunnattuja kulttuuripalveluita. Kulttuuripalvelut voivat edistää ekologista kestävyyttä omassa toiminnassaan monin eri tavoin, mutta osa kulttuuripalveluiden ympäristötoimista on kuntien muiden toimialojen vastuulla. Kulttuuripalvelut toimivat usein kuntien hallinnoimissa kiinteistöissä ja asiakkaat saapuvat paikan päälle kunnan tai kuntayhtymien järjestämällä joukkoliikenteellä. Joissain kunnissa kulttuuripalvelut on otettu mukaan ilmasto- tai ympäristöohjelmaan edistämään jakamistalouden toimia, kestäviä elämäntapoja, viestintää ja ympäristökasvatusta. Esimerkiksi Vantaan resurssiviisauden tiekartan Ympäristövahti-seurantapalvelussa toimiaan raportoivat muun muassa vantaalaiset kirjastot, museot ja lastenkulttuuripalvelut.

Kunnat ovat merkittävässä roolissa kulttuuripalveluiden ympäristötyön tukena ja toimeenpanijana. 

Toimet, joilla kuntien kulttuuripalvelut edistävät luonnon monimuotoisuutta, ovat toistaiseksi hillintätoimia harvinaisempia. Selvitykseen koottujen esimerkkien mukaan kuntien kulttuuripalveluiden luontotyö liittyy esimerkiksi piha-alueiden lajiston moninaisuuden lisäämiseen ja paikallisten luonnonlajien elinolojen parantamiseen, luontosuhteen muodostamiseen ja luonnossa olemisen lisäämiseen, sekä pölyttäjien pesäpaikkojen rakentamiseen. Monimuotoisuus näkyy myös kulttuuripalveluiden sisällöissä. Esimerkiksi taiteen perusopetuksen ja kulttuurikeskusten lapsille suunnatussa ohjelmassa luonto voi olla tärkeä kurssien ja retkien oppimisympäristö sekä taiteellisen ilmaisun lähtökohta.

Julkaisusta tukea ympäristötyön ideointiin ja viestintään

Selvityksessä tunnistettiin runsas joukko kuntien kulttuuripalveluiden ympäristötyön hyviä käytäntöjä, mutta samalla havaittiin, että monien kulttuuritoimijoiden suunnitelmallisempi ympäristötyö on vasta alkamassa. Selvityksen aikana vastaan tuli kulttuuripalveluita ja kokonaisia kuntia, joiden kulttuuripalveluiden ympäristötyöstä ei löytynyt tietoa julkisista lähteistä, eikä kulttuuripalveluilla välttämättä ollut roolia kuntien kestävyyssuunnitelmassa. On kuitenkin mahdollista, että työtä tehdään, mutta siitä ei viestitä.

Tästä huolimatta koonnin lopputulema on innostava: toimia tehdään! Kannustammekin kuntien kulttuuripalveluita jakamaan tietoa omista toimista, jotta ne toimet, jotka tästä koonnista jäivät uupumaan, tulevat myös esille. Koontia voi hyödyntää kuntien kulttuuripalveluissa sekä muilla luovilla aloilla ympäristötyön ideapankkina – ja miksei myös aiheen tarkemman tarkastelun lähtökohtana uusissa selvityksissä ja hankkeissa.

Kunnille julkaisu voi olla tuki kestävyyssuunnitelman, kulttuuriohjelman tai kuntastrategian laadinnassa: esimerkit muiden kuntien suunnitelmista ja kulttuuripalveluiden ympäristötoimista voivat auttaa tunnistamaan kulttuuripalveluiden roolin kunnan kestävyystyössä. Vastaavasti koonti osoittaa, mikä kuntien rooli on kulttuuripalveluiden kestävyysmurroksen toimintaympäristön rakentajana ja ylläpitäjänä.

Kirjaston ekohylly Helsingissä. Kuva: Daniel Leiviskä

Kuntien kulttuuripalveluiden ympäristötyön hyvät käytännöt

Kuntien kulttuuripalveluiden ympäristötyön hyvät käytännöt -koonti täydentää konkreettisilla esimerkeillä Luovien alojen ekologisen kestävyysmurroksen toimenpideohjelmassa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia. Selvitys toteutettiin osana Luoto-hanketta. Selvitys julkaistaan myös ruotsin kielellä vuoden 2025 aikana.

Selvitys perustuu julkisiin lähteisiin sekä keväällä 2025 toteutettuun valtakunnalliseen kyselyyn kuntien kulttuuripalveluiden ympäristötyön hyvistä käytännöistä ja esikuviin. Kyselyyn vastasi 46 kulttuuripalveluiden toimijaa yhteensä 51 kunnasta tai kaupungista. Koonnissa huomioitiin kuntien omat ja tukemat kirjastot, taide- ja kulttuurilaitokset, kulttuuritalot ja -keskukset, taiteen perusopetus ja taideoppilaitokset sekä yleinen kulttuuritoiminta.

Selvityksen lisäksi tuloksista on koostettu seitsemän artikkelia Luoto-hankkeessa toukokuussa julkaistavalle verkkoalustalle. Artikkeleissa hyvät käytännöt on jaoteltu kuuden ympäristötyön teeman mukaisesti: kiinteistöt ja toimitilat, liikkuminen ja logistiikka, hankinnat ja materiaalit, ruoka ja tarjoilut, vaikuttaminen ja ympäristökasvatus sekä ympäristöjohtaminen.

Lisätietoja:

Salla Lahtinen

Kirjoittaja työskenteli Luoto-hankkeessa ilmastoasiantuntijana ja kokosi Kuntien kulttuuripalveluiden ympäristötyön hyvät käytännöt -julkaisun.

Yhteystiedot:

+358 40 154 6871, salla.lahtinen@uudenmaanliitto.fi

Tutustu myös näihin

Artikkeli

13.5.2025

Kirjastot ovat jakamistalouden edelläkävijöitä

Kirjastot toimivat matalan kynnyksen koealustoina, joissa voi testata ja luoda tehokkaita jakamistalouden toimintamalleja. Kirjastoista hyväksi havaitut käytännöt voivat levitä muualle yhteiskuntaan ja vauhdittaa ekologista kestävyysmurrosta.

Uutinen

6.5.2025

Tervetuloa valmistelemaan Uudenmaan sopeutumissuunnitelmaa – seuraavaksi syvennytään sopeutumistoimiin

Uudenmaan sopeutumissuunnitelman valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa aiemmin tunnistettujen ilmastoriskien ja yhteisesti asetettujen päämäärien pohjalta lähdetään tunnistamaan ja arvioimaan konkreettisia sopeutumistoimia.

Lisää ajankohtaisia aiheita