Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Uutinen

Kuntien kulutusperusteiset päästöt laskettu ensimmäistä kertaa – Kestävän kulutuksen tukeminen vaatii kunnilta toimia

Kerrostaloja, joissa isot lasitetut parvekkeet. Ihmisiä kävelee tiellä talojen vierellä.

Kulutuksesta aiheutuvat päästöt kasvattavat merkittävästi kaikkien suomalaisten hiilijalanjälkeä. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) julkistama uusi laskentamalli laajentaa kulutuksen päästöjen laskentaa. Tässä näkyviin tulevat muun muassa kuntien hankintojen ja investointien, kuten rakentamisen sekä kotitalouksien kuluttamien tuotteiden ja palveluiden aiheuttamat päästöt.

Maakuntien välillä kulutuksen päästöissä ei ole isoja eroja, sillä kulutustottumukset ovat Suomessa kohtuullisen yhteneviä. Suomessa kuntien kulutusperusteiset asukaskohtaiset päästöt ovat keskimäärin noin 10 tCO₂e. Kulutuksen päästöt ylittävät moninkertaisesti kestävän tason, jonka ajatellaan olevan noin 2,5 tCO₂/asukas. Puolet näistä päästöistä aiheutuu Suomen ulkopuolella kulutushyödykkeitä tuotettaessa.

– Maakuntien välillä havaittavia eroja selittävät ennen kaikkea kaukolämmön polttoaineet, yhdyskuntarakenne ja joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet sekä erot ruokavalioissa, kertoo ilmastoasiantuntija Simo Haanpää Uudenmaan liitosta.

Kotitalouksien osuus kuntien kulutusperäisistä päästöistä on noin 80 prosenttia. Kuntien toimet vaikuttavat kuitenkin siihen, miten asukkaiden arki saadaan kestäväksi. Kuntien omien hankintojen osuus kulutusperäisistä päästöistä on noin 11 prosenttia ja investointien eli lähinnä rakentamisen osuus on 6 prosenttia.

Uudenmaan kuntien kulutusperäiset päästöt (tCO2e/asukas) jaettuna kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. Lisäksi kaaviossa mukana koko maan vastaavat kunnat ja koko maan luvut.

Tiedot: Suomen ympäristökeskus (Syke)

Moni uusimaalainen kunta pärjää hyvin vertailussa vastaaviin kuntiin

Pääkaupunkiseudulla asukaskohtaiset kulutuksen päästöt ovat hieman muita kaupunkimaisia kuntia korkeampia.

– Ilahduttavan moni Uudenmaan keskisuurista ja pienemmistä kunnista pärjää kuitenkin hyvin vertailussa vastaavien kuntien kanssa, Haanpää tuo esiin.

Uudellamaalla korostuvat jossain määrin rakentamisen ja esimerkiksi lentoliikenteen päästöt.

Vertailua muiden maakuntien päästöihin on vaikea tehdä Uudenmaan ja etenkin pääkaupunkiseudun erityispiirteiden vuoksi. Uudellamaalla korostuvat jossain määrin rakentamisen ja esimerkiksi lentoliikenteen päästöt. Myös tavaroiden ja palveluiden kulutuksen päästöt ovat hieman muita kasvumaakuntia korkeampia.

Sen sijaan liikennepolttonesteiden kulutus on hieman muita maakuntia maltillisempaa verrattuna esimerkiksi Pirkanmaahan ja Varsinais-Suomeen. Eroa tasoittavat hieman julkisen liikenteen ja laivamatkailun suuremmat päästöt. Asumisen päästöt ovat Uudellamaalla kohtuulliset. Pääkaupunkiseudun kaukolämmön hiilineutraaliustavoitteiden toteutumisen kautta näiden päästöjen vähentämisessä on suuri potentiaali.

Verrattuna esimerkiksi Pirkanmaahan Uudellamaalla kulutetaan hieman enemmän kasviksia, hedelmiä ja kalaa. Lihan ja maitotaloustuotteiden kulutus on hieman pienempää. Alkoholia ja tupakkaa kuluu Pirkanmaata enemmän. Varsinais-Suomessa kaikkien tuoteryhmien kulutus on hieman muuta kolmikkoa suurempaa.

Kulutuksen kohtuullistaminen, kulutustapojen muuttaminen ja päästötehokkuuden parantaminen ovat avaimia päästöjen vähentämisessä

Kulutuksen kohtuullistaminen on ensisijainen keino kulutuksen päästöjen hillintään. Kunnan keinovalikoimaan voivat kuulua esimerkiksi tilojen monikäyttöisyyden ja käyttöasteen lisääminen, toimivasta ja saavutettavasta palveluverkosta huolehtiminen ja hankintojen harkitseminen.

Kulutuksen päästöjä voi vähentää myös muuttamalla kulutuksen tapoja. Välttämättömissä hankinnoissa voi suosia vähäpäästöisiä tuotteita, auton voi vaihtaa bussiin, pyöräilyyn tai kävelyyn ja ruokavaliota kasvispainotteisemmaksi.

Kunnan omien hankintojen lisäksi vähäpäästöisien palvelujen ja liikkumismuotojen toimivuuden varmistaminen ja yhteiskäyttöä lisäävät palvelut ovat kunnan keinoja vaikuttaa kuntalaisten kulutukseen. 

Kolmas iso kokonaisuus on päästötehokkuuden parantaminen. Etenkin kiinteistökannan energiatehokkuudella ja vähäpäästöisellä rakentamisella on iso päästövaikutus.

Kunnille hankinnat ja investoinnit ovat strateginen keino kohti hiilineutraaliutta. Hankintojen hiilijalanjälki kuitenkin vaihtelee, joten niistä kannattaa tunnistaa kuntakohtaisesti vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat.

Kunnille hankinnat ja investoinnit ovat strateginen keino kohti hiilineutraaliutta.

Suurimmat kulutusperäiset päästöt aiheutuvat rakentamisesta ja rakennusten energiankulutuksesta. Myös matkustamisen ja kuljetuksen päästöjä kannattaa seurata, sillä niiden vähentämiseen löytyy hyvin vaihtoehtoja. Palveluhankinnat ovat merkittävä päästöluokka, mutta niiden vähentäminen voi vaatia työtä ja yhteistyötä.

– Lopulta päästöjen vähentäminen on kuitenkin julkisen sektorin, kotitalouksien ja yritysten yhteispeliä. Keskeistä on luoda ilmastotoimia tukeva arkiympäristö, jossa kuntalaiset voivat mahdollisimman vaivatta tehdä vähäpäästöisiä valintoja, mikäli näin haluavat, Haanpää tiivistää.

Kulutuksen päästölaskenta täydentää ilmastotyön seurantaa

Kulutusperusteiset päästöt laskettiin nyt ensi kertaa, ja ne perustuvat vuoden 2015 tietoihin. Kulutuksen päästöjen kehitykseen päästään kiinni vasta myöhemmin, kun laskennat päästään toistamaan vuoden 2019 aineistolla. Jatkossakaan kulutuksen päästöjä ei voida seurata vuosittain johtuen tausta-aineistojen keruun vaativuudesta. Laskenta onkin ennen kaikkea suuruusluokan antava.

– Nämä tiedot muistuttaa meitä siitä, että ilmastotyö on jokaisen asia. Vertailua kannattaa tehdä ensi sijassa saman tyyppisiin kuntiin, sillä kuntien rakenne vaikuttaa kulutuksen valinnanmahdollisuuksiin, Haanpää sanoo.

Kuntien hiilineutraalisuustavoitteiden etenemistä seurataan taakanjakosektorin päästöihin painottuvan Hinku-laskelman(Siirryt toiseen palveluun) kautta. Laskenta on käyttöperusteinen, eli se heijastaa maakunnassa tapahtuvaa todellista toimintaa ja siitä aiheutuvia päästöjä.

Hinku-laskelma sisältää myös osioita, jotka on jo nyt laskettu kulutusperusteisesti, muun muassa liikennepolttoaineiden, sähkön ja lämmityspolttoaineiden kulutuksesta aiheutuvat päästöt. Kulutuksen päästöjä ei siis voi laskea suoraan hinku-päästölaskennan tulosten päälle, vaan laskennoissa on päällekkäisyyttä.

Kulutuksen päästöt ovat Uudellamaalla kuitenkin selvästi yli puolitoistakertaiset päästöseurannan kattamiin päästöihin nähden, vaikka asumisen ja liikkumisen päästöt jätettäisiin taakanjakosektorin seurantaan.

– Tämä korostaa sitä, että työsarkaa riittää virallisten hiilineutraalisuustavoitteiden ulkopuolellakin, mikäli ilmastovaikutustamme halutaan kaikkinensa pienentää kestävälle tasolle, Haanpää toteaa.

Lisätietoja:

Simo Haanpää

Ilmastoasiantuntija

+358 50 525 5706

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, Canemure-hankkeen aluekoordinaattori

Avainsanat:

IlmastoTilastot
Kaikki uutiset