Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Uutinen

Länsi- ja Itä-Uudenmaan liikenteen seuranta paljastaa tärkeitä trendejä

Syksyinen maantie ja henkilöautoja.

Korona-aika vähensi henkilöautoilua merkittävästi Länsi- ja Itä-Uudenmaalla, mutta muutamassa vuodessa tilanne on palautunut lähes ennalleen. Rantaradalla henkilöliikenteen määrä on noussut jopa korkeammalle tasolle kuin ennen vuotta 2020. Uudenmaan liikenne sähköistyy nyt vauhdilla: viime vuonna jo joka kolmas uusi auto oli sähköauto.

Uudenmaan liitto seuraa säännöllisesti liikkumista ja liikenteen kehitystä Länsi- ja Itä-Uudellamaalla. Nyt valmistunut laajempi tarkastelu tehdään neljän vuoden välein. Mukana on tilastoja yksittäisistä kunnista sekä koko seudusta.

Liikenne palautuu pandemiasta

Tieliikenteen liikennemäärät laskivat Länsi- ja Itä-Uudellamaalla jyrkästi korona-ajan alkuvaiheessa vuonna 2020.

− Ennen pandemiaa henkilöliikenteen ja raskaan liikenteen määrät olivat lievässä kasvussa, kertoo Uudenmaan liiton liikenneasiantuntija Pasi Kouhia.

Länsi-Uudellamaalla henkilöliikenne on palautunut lähes ennalleen: Vuonna 2023 liikennemäärät olivat noin viisi prosenttia matalammalla tasolla kuin ennen korona-aikaa. Erityisen nopeasti liikenne palasi Helsingistä Raaseporiin kulkevalle Kantatielle 51. Itä-Uudellamaalla liikenne ei ole pandemian jälkeen kasvanut yhtä voimakkaasti.

Raskaan liikenteen osuus on pysynyt koko tarkastelujakson 2017–2023 ajan vakaana. Tosin Länsi-Uudellamaalla nähtiin lievää kasvua kahtena edellisenä vuonna. Myös liikenneturvallisuus on parantunut tasaisesti molemmilla alueilla vuosina 2015–2023.

Junaliikenteessä korona-ajan aiheuttama matkustajamäärien lasku on tasaantunut. Rantaradalla henkilöliikenteen määrä on noussut jopa korkeammalle tasolle kuin ennen pandemiaa.

Graafeja, joissa esitetty liikenteen kehitys Itä- ja Länsi-Uudellamaalla vuosina 2017-2023. Selkeä lasku vuonna 2020, josta määrät nousseet normaalille tasolle.

Tieliikenteen kehitys Länsi- ja Itä-Uudellamaalla vuosina 2017–2023. Liikennemäärät on mitattu valituista LAM-pisteistä eri kunnissa.

Autokanta sähköistyy

Liikennekäytössä olevien autojen määrä kasvoi Länsi-Uudellamaalla vuosina 2017–2023, poikkeuksena on vuosi 2022, jolloin nähtiin pieni pudotus. Autokannan kehitys Itä-Uudellamaalla noudattaa samaa linjaa.

Uusien autojen käyttövoimat ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi.

− Koko Uudellamaalla näkyy trendi, jossa bensa- ja dieselautojen osuus autokannasta laskee. Sähköautojen ja ladattavien hybridien osuudet ovat sen sijaan nousussa, Kouhia Kommentoi.

Vuonna 2023 Uudellamaalla jo reilu kolmannes kaikista uusista autoista oli sähköautoja ja noin viidennes ladattavia hybridejä. Sähkö- ja hybridiautojen osuus kaikista ajoneuvoista on silti edelleen pieni: Länsi- ja Itä-Uudellamaalla luvut ovat noin 2,5 prosenttia ja neljä prosenttia.

Autokannan uusiutumisen myötä myös autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet joka vuosi tarkastelujaksolla 2017–2021.

Viivagraafi, jossa Henkilöautojen ensirekisteröinnit Uudellamaalla käyttövoimittain 2017-2022. Suurimpana ryhmänä bensiini. Diesel vähentynyt tasaisesti vuodesta 2017, samalla kun sähkö ja hybridi kasvanut.

Henkilöautojen ensirekisteröinnit Uudellamaalla käyttövoiman mukaan vuosina 2017–2022.

Saavutettavuus eri vyöhykkeillä

Länsi- ja Itä-Uudenmaan maankäytön kehittymistä tarkastellaan saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Vyöhykkeet kertovat karkeasti, kuinka hyvin vyöhykkeellä voi liikkua kestävillä kulkumuodoilla eli kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä.

− Tarkastelussa on laskettu kuinka paljon väestö ja työpaikat ovat kasvaneet tai laskeneet eri vyöhykkeillä, selventää Kouhia.

Lännessä väestö on pääosin kasvanut hyvillä ja laskenut huonoilla vyöhykkeillä, mikä on hyvää kehitystä. Työpaikkojen sijoittumisessa kehitys on ollut epätasaisempaa. Idässä maankäytön kehitys on vastaavanlaista kuin lännessä, mutta voimakkaampaa erityisesti väestön osalta.

Rahoitus haastaa tulevaisuudessa

Uudenmaan liikennejärjestelmää varjostavat rahoitukseen liittyvät haasteet. Tarkastelussa rahoitusta on suhteutettu asukkaisiin ja ajosuoritteisiin.

− Uudenmaan väylänpidon rahoitus on ollut viime vuosina molemmilla mittareilla mitattuna heikkoa verrattuna muuhun Suomeen, eikä rahoituksen taso näyttäisi tulevaisuudessa paranevan, Kouhia toteaa.

Liian pieni rahoitus aiheuttaa ongelmia erityisesti väylien ylläpidossa ja kehittämisessä, sillä väestön kasvaessa ja joukkoliikenteen rahoituksen vähentyessä yksityisautoilu ja liikenteen ruuhkautuminen voivat lisääntyä entisestään.

Viivagraafi, jossa esitetty perusväylänpidon rahoitus, euroa per asukas. Suurin rahoitus asukasta kohden on Lapissa ja pienin Uudellamaalla. Muilla alueilla määrät suhteellisen tasaisia.

Perusväylänpidon rahoitus asukasta kohden eri ELY-keskusten alueilla.

Tutustu seurantatietoihin:

Lisätietoja:

Pasi Kouhia

Erityisasiantuntija

+358 40 660 5030

Liikennejärjestelmäsuunnitelmat, liikennemallit ja liikenteen uudet teknologiat, Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikenneasiat

Liikennejärjestelmätyö

Uudenmaan liitto määrittelee Länsi- ja Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmien kehittämistarpeet yhdessä kuntien, viranomaisten ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelee HSL osana MAL-työtä.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laajempi tarkastelu sisältää tietoa esimerkiksi henkilö- ja tavaraliikenteen määrien kehityksestä, autokannan rakenteesta, tieliikenteen päästöistä, liikenneinfran rahoituksesta sekä saavutettavuudesta eri vyöhykkeillä.

Länsi-Uudenmaan kuntia ovat Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Itä-Uudenmaan kuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo.

Avainsanat:

Liikenne