Liiton aluevastaavilla on keskeinen rooli maakuntakaavan tavoitteiden toteuttamisessa
Maakuntakaavan tavoitteet toteutuvat ja konkretisoituvat yksityiskohtaisemman alueidenkäytön suunnittelun, esimerkiksi kuntakaavoituksen kautta. Kun kunnat laativat alueelleen yleis- ja asemakaavoja sekä muita maankäytön suunnitelmia ja ohjelmia, maakuntakaava toimii ohjeena tarkemmalle suunnittelulle.
Yhtenä tärkeimpänä liiton työkaluna maakuntakaavojen tavoitteiden toteuttamisen edistämisessä toimii liiton aluesuunnittelun lausunto- ja muu viranomaistyö. Tiivis yhteistyö alueen kuntien kanssa on Uudenmaan liiton keskeinen keino viestiä maakuntakaavan tavoitteista ja edistää niiden toteutumista. Viralliset kannat välittyvät lausunnoissa ja viranomaisneuvotteluissa, mutta lisäksi jatkuvaa yhteistyötä tehdään moninaisilla foorumeilla.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 §
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.
Lausunnoilla merkittävä rooli
Liiton lausunnoilla on tärkeä rooli ohjata Uudenmaan kaavoitusta ja muuta suunnittelua maakuntakaavojen tavoitteiden mukaisiksi. Uudenmaan kunnat pyytävät muiden viranomaisten ohella myös liitolta lausuntoja kuntakaavojen valmistelun eri vaiheissa. Liitossa harkitaan jokaisen lausuntopyynnön kohdalla, annetaanko asiasta lausunto. Lausunnon antamiseen vaikuttaa moni tekijä, joista on tässä muutama esimerkki:
- Onko maakuntakaava alueella voimassa vai onko alueella voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava?
- Onko suunnitelma maakuntakaavan tavoitteiden mukainen?
- Mikä on suunnitellun maankäytön vaikutusten mittakaava?
Lausunto kertoo, onko suunnitelma voimassa olevien maakuntakaavojen ja liiton muiden tavoitteiden mukainen, ja mitä muutoksia siihen mahdollisesti tulee maakuntakaavan näkökulmasta tehdä. Merkittävimmät lausunnot annetaan maakuntahallituksen nimissä, muut lausunnot toimiston lausuntoina aluesuunnittelun vastuualueen johtajan nimissä. Lausuntoja annetaan pääasiassa kuntien kaavoista, mutta myös muiden viranomaisten suunnitelmista, strategioista, ohjelmista ja selvityksistä.
Uudenmaan liiton aluevastaavilla on keskeinen rooli lausuntotyössä. He vastaavat yhteyskuntiensa osalta liiton kaavalausunnoista ja muusta maankäytön suunnitteluun liittyvästä viranomaistyöstä.
Uudenmaan kunnat jaettu kolmelle tiimille
Aluevastaavat ovat omien kuntiensa yhteyshenkilöitä aluesuunnittelun osalta, he ovat vastuussa kuntien kaavoista ja muista suunnitelmista pyydettyjen lausuntojen kirjoittamisesta sekä edustavat liittoa viranomais- ja työneuvotteluissa.
Liiton aluevastaavat:
Pääkaupunkiseudun kuntien aluevastaavina toimivat kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka ja suunnittelija Jouni Suominen.
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavatyö ja sen prosessin kehittäminen. Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Jouni Suominen
Erityisasiantuntija
jouni.suominen@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavan seuranta, MAL-seuranta (Kuuma-kunnat). Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa
Itä-Uudenmaan ja itäisen Kuuma-alueen eli pääkaupunkiseutua ympäröivän alueen kunnista vastaa kolmihenkinen tiimi: maakunta-arkkitehdit Mariikka Manninen ja Inka Kytö sekä ympäristöasiantuntija Tanja Lamminmäki.
Mariikka Manninen
Maakunta-arkkitehti
mariikka.manninen@uudenmaanliitto.fi
Alue- ja yhdyskuntarakenne, kasvun kestävä ohjaaminen, ympäristön voimavara- ja vetovoimatekijät. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Inka Kytö
Maakunta-arkkitehti
Vaikutusten arviointi. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Tanja Lamminmäki
Ympäristöasiantuntija
tanja.lamminmaki@uudenmaanliitto.fi
Vaikutusten arviointi, luonnonvarat, maa-aines ja vesiasiat. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Länsi-Uudenmaan kuntien sekä läntisen Kuuma-alueen kuntien aluevastuuta hoitavat maakunta-arkkitehti Eija Hasu ja erityisasiantuntija Suvi Silvennoinen.
Eija Hasu
Maakunta-arkkitehti
Kulttuuriympäristöt ja asumisen teemat. Kaavoituksen aluevastuu: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Raasepori, Siuntio ja Vihti
Palvelee myös ruotsiksi
Suvi Silvennoinen
Erityisasiantuntija
suvi.silvennoinen@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavojen osallisuus, vuorovaikutus ja viestintä, merialuesuunnittelu. Kaavoituksen aluevastuu: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Raasepori, Siuntio ja Vihti
Liikenneasioista vastaavat Helsingin seudulla erityisasiantuntija Heini Peltonen sekä Itä- ja Länsi-Uudellamaalla liikennesuunnittelija Pasi Kouhia.
Heini Peltonen
Liikennesuunnittelupäällikkö
heini.peltonen@uudenmaanliitto.fi
Liikennesuunnittelu, liikennejärjestelmätyön ohjaaminen, ylimaakunnalliset liikenneasiat, logistiikka
Pasi Kouhia
Erityisasiantuntija
pasi.kouhia@uudenmaanliitto.fi
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat, liikennemallit ja liikenteen uudet teknologiat, Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikenneasiat
Tutustu myös näihin
Uutinen
14.4.2025
Kokoomus jatkaa Uudenmaan suurimpana puolueena, sosiaalidemokraatit vahvistivat kakkossijaansa
Kuntavaalien tulosten ratkeaminen merkitsee myös Uudenmaan maakuntavaltuuston tulevien poliittisten voimasuhteiden selviämistä. Kuntavaalien tuloksen perusteella kokoomus jatkaa maakuntavaltuuston suurimpana puolueena ja sosiaalidemokraatit toisiksi suurimpana.
Blogi
10.4.2025
Maakuntakaava energiamurroksen suunnannäyttäjänä
Energia on yhteiskuntamme perusta: se mahdollistaa asumisen, liikkumisen, teollisuuden ja lähes kaiken muun toimintamme. Ilmastonmuutoksen myötä olemme siirtymässä fossiilisista polttoaineista kohti kestävämpää, päästötöntä energiajärjestelmää. Tämä energiamurros asettaa uusia vaatimuksia alueelliselle suunnittelulle ja myös maakuntakaavalle, kirjoittaa Henri Jutila.