Kestävä maankäyttö haastaa kriittiseen keskusteluun ja moniin näkökulmiin
Maakuntatason aluesuunnittelussa keskeisin väline on maakuntakaava, mutta sen lisäksi työmme on paljon muutakin. Yksi ulottuvuus on tarjota asiantuntemusta ja jalostaa olemassa olevaa tietoa kuntien käyttöön.
Esimerkki tällaisesta työstä on käynnissä oleva pienten keskusten profilointityö, joka jatkaa aiemmin toteutettua Uudenmaan keskusprofiilit -tarkastelua(Avautuu uuteen ikkunaan). Aiemmassa työssä profiloitiin 37 Uudenmaan suurimmista keskuksista. Työ oli osa maakuntakaavan laadintaa ja vaikutti osaltaan kaavaratkaisuun. Sittemmin kunnilta tuli toive myös pienempien keskusten ja palvelukeskittymien profilointityöstä.
Alkuvuodesta 2023 valmistuva pienten keskusten profilointityö tuottaa lisätietoa Uudenmaan kuntien tarjoamista asuin- ja elinympäristöistä, joista monet ovat valtakunnallisestikin arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Profilointityöllä tuodaan näkyväksi pienten keskusten vetovoimatekijöitä, arvoja ja potentiaaleja, niin vakituisen asukkaan kuin vierailijan näkökulmasta.
Alueellisten ominaispiirteiden selvittäminen on tärkeää, sillä parhaimmillaan Uudenmaan kunnat voivat vastata asumisen yhä moninaistuviin toiveisiin eri tavoin, silti kestävästi ja ilmastoviisaasti.
Pandemia-aika lisäsi toiveita väljyydestä
Asumisen moninaistuvista tarpeista saimme oppia viimeksi koronapandemia myötä. Olimme jo tottuneet puhumaan asumisen ekologisuudesta, tiivistämisestä ja neliöiden hyötykäytön maksimoinnista, kun yhtäkkiä etätyöhön siirtyneiden oli alettava etsiä tilaa työnteolle omasta kodista tai sen lähiympäristöstä.
Käyttöön otettiin keittiön pöytien kulmat, sähköpöytiä simuloineet silityslaudat ja vuorottaiskäyttöä tarjoavat tilat kuten saunat. Kellä oli pääsy vapaa-ajan asuntoon, saattoi suunnata etätyöpisteensä sinne. Vähitellen media alkoikin kertoa tarinoita asumisväljyyden ja luonnon perässä muuttaneista asukkaista.
Korona-aika opetti arvostamaan lähiluontoa, väljyyttä ja toimivia tiloja.
Korona-aika opetti arvostamaan lähiluontoa, väljyyttä ja toimivia tiloja, mikä tuli ilmi myös Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen ja ympäristöministeriön pientaloasukkaille toukokuussa 2020 toteuttamassa kyselyssä(Siirryt toiseen palveluun). Myös ympäristöystävällisyys vetosi: vastaajista peräti 75 prosenttia oli valmiita maksamaan nykyistä enemmän kestävää kehitystä edistävästä kodista, kuten kestävistä materiaaleista ja asunnon pienemmästä hiilijalanjäljestä. Asuinväljyyden pienentämistä tai asuinalueiden tiivistämistä ei kuitenkaan koettu toivottaviksi keinoiksi parantaa ympäristöystävällisyyttä. Silti toivottiin kattavia lähipalveluita. Tämä on tyypillinen esimerkki tilanteesta, jossa toiveet ja realiteetit eivät kohtaa.
Asumisvalinnat eivät kerro, mikä on asukkaan mielestä parasta ja toimivinta
Maakuntakaavoitus ja sen toteutuksen seuranta on pitkälle vuosikymmenten päähän katsovaa työtä. Luomme vaihtoehtoja tulevaisuuden uusimaalaisille, mutta ratkaisujen on tuettava myös tämän päivän asukkaiden hyvinvointia.
Jotta onnistumme tässä, on meidän lisättävä alueellista tietoutta, josta esimerkiksi sopii profilointityömme, mutta on lisättävä myös ymmärrystä alueiden ”loppukäyttäjistä”. Omalta osaltani olen tehnyt tätä asumisen valintoja käsittelevässä väitöskirjassani(Siirryt toiseen palveluun). Työssäni avasin asumispreferenssien tutkimusta ja sen rajoitteita. Asumisvalinnat ovat lopulta hyvin tilannesidonnaisia. Se, mitä hankitaan ei aina ole sitä, mitä halutaan; eikä halu ole sitä, mitä todellisuudessa tarvitaan. Ei tiedetä mahdollisuuksia eikä aina edes saman kotitalouden muiden jäsenten todellisia toiveita ja tarpeita.
Yksinkertaistettuna: asumiskyselyt tuottavat vinoutunutta ja ristiriitaistakin tietoa. Suunnittelijoiden vastuulla on tulkita todellisia tarpeita ja mahdollisuuksia. Väitöstyössäni tunnistin tärkeäksi hyödyntää myös muita menetelmiä kuin perinteisiä kyselyitä, jotka yleensä keskittyvät kerrallaan tiettyihin ominaisuuksiin.
Asuminen ei ole vain asunnon ominaisuuksien arvottamista ja asuinympäristön käyttämistä. Kun asunto muokkautuu kodiksi, nousevat esiin sen psykologiset ulottuvuudet. Koti on sosiaalinen ympäristö, se on juurtumista ja itseilmaisua. Koti on myös asuntoa laajempi käsite. Koti voi olla kaikki se, mikä näkyy ikkunasta ja minkä kokee lähikortteleissa.
Kun asunto muokkautuu kodiksi, nousevat esiin sen psykologiset ulottuvuudet.
Parhaimmillaan koti tukee hyvinvointiamme. Jos tunnistamme epäkohtia, pyrimme niitä muuttamaan. Jos epäkohdat koetaan vaikeiksi muuttaa, saatamme päätyä etsimään uuden asunnon, jonka toivomme muokkautuvan kodiksi. Oleellista on, että asukkaiden mahdollisuudet toimintaan ovat keskenään erilaisia. Nämä toiminnot tunnistin kolmeksi erilaiseksi asumisen strategiaksi:
- Optimointi. Silloin kun valinnan mahdollisuudet ovat hyvät, voidaan puhua optimoinnista. Optimoijat valitsevat kulloinkin parhaiten sopivat vaihtoehdot ja toteuttavat elämäntapaansa haluamallaan tavalla kussakin osoitteessa. Monesti tämä tarkoittaa monipaikkaisuutta: kaupunki- ja vapaa-ajan asuntoa, joskus useampaakin sellaista.
- Sopeutuminen. Myös sopeutujat voivat olla monipaikkaisia, mutta usein yksi koti on kompensoimassa toisen puutteita: esimerkiksi itselle mieluisat asiat kuten lähiluonto on koettavissa vain vapaa-ajan asunnolla.
- Tyytyminen. Kolmannessa strategiassa asukkaan on pakko tyytyä, joskus jopa alistua, asuntoon ja asuinpaikkaan ilman vaihtoehtoja. Tällöin asunto ei välttämättä muodostu edes kodiksi.
Strategiat ja kodin monet ulottuvuudet avaavat asukaskäyttäytymisen vaikutuksia. Monipaikkaisuus ja monikotisuus ovat voimistuvia ilmiöitä, jotka osaltaan haastavat hiilineutraalisuuden ja tiivistyvien kasvukeskusten tavoitteita. Keskeinen väitteeni on, että juuri kaupunki- ja asuntosuunnittelun vastuulla on luoda mahdollisuudet riittävän hyvän asuinympäristön ja asumisen toteutumiselle ja mahdollistaa hyvinvointia tukevien kotien ja ympäristöjen muotoutuminen, myös tyytyjille.
Näkökulmien moninaisuutta
Uudenmaan liitossa kehittämis- ja suunnittelutyömme lähtökohtana on mahdollistaa hiilineutraali Uusimaa vuoteen 2030 mennessä ja huolehtia maakunnan kansainvälisyydestä ja vetovoimasta sekä asukkaiden hyvinvoinnista. Tavoitteenamme ovat ilmastoviisaat, elävät sekä hyvinvointia tukevat alueet ja asumisratkaisut.
Aluesuunnittelussa, kuten maakuntakaavoituksessa, nämä tavoitteet konkretisoituvat kestäväksi yhdyskuntarakenteeksi, rakennetun ja luonnonympäristön tasapainoiseksi kehitykseksi sekä sujuvaksi liikenteeksi. Ilmastonmuutoksen hillintä asettaa tavoitteille reunaehdot, joiden puitteissa meidän on otettava huomioon kestävyyden eri osa-alueet ja muistettava myös alueelliset erityispiirteet ja asukkaat strategioineen. Maankäytön kysymykset haastavat meitä ja herättävät kriittistäkin keskustelua.
Oma näkökulmani tähän keskusteluun on monitieteinen: olen yhdyskuntasuunnitteluun painottunut maisema-arkkitehti, ekonomi ja tekniikan tohtori. Uudenmaan liitossa olen työskennellyt maakunta-arkkitehtina syyskuusta 2022, sitä ennen maankäyttöpäällikkönä Siuntion kunnassa ja asemakaava-arkkitehtina Vantaalla. Ennen kuntasektoria toimin mm. tutkijana Aalto-yliopistossa sekä asiantuntijana vuorovaikutuksen ja osallisuuden sekä asumisen selvitysten hankkeissa. Olen työssäni ja tutkimuksessa perehtynyt uusiin asumiskonsepteihin kuten townhouse- ja tornitaloasumiseen ja niiden mahdollistamaan yhteisöllisyyteen.
Eija Hasu
Kirjoittaja on Uudenmaan liiton maakunta-arkkitehti, jonka mielestä paikallisidentiteetti, elämänlaatu ja luonnon terveysvaikutukset tulisi kuulua jokaisen sanastoon.
Yhteystiedot:
040 556 0238, eija.hasu@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Artikkeli
3.12.2024
Pelit voisivat sitouttaa ihmisiä ilmastotoimiin ja kestäviin elämäntapoihin – potentiaali vielä käyttämättä
Ilmastokriisin torjuminen ja kestäviin elämäntapoihin siirtyminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ihmiskunnan että maapallon tulevaisuudelle. Nykyinen muutosvauhti on kuitenkin riittämätön. Onnistuminen edellyttää, että mahdollisimman moni kansalainen sitoutuu ilmastotoimiin ja vaatii päättäjiltä nopeita muutoksia. Pelit ja pelillistäminen olisivat tervetullut lisä kestävyysmurrosta vauhdittavaan keinovalikoimaan, mutta niitä on käytetty ja tutkittu vielä vähänlaisesti.
Uutinen
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.