Maaseudun perinteiset elinkeinot ovat avainasemassa arvokkaiden maisemien säilymisessä
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista tuli voimaan keväällä 2022. Jotta pääsisimme nauttimaan arvokkaista maisemista tulevaisuudessakin, on maaseudun elinkeinojen toimintaedellytykset turvattava.
Arvokkaan maiseman tuntee, kun sen kohtaa. Historia havisee ja silmä lepää, saattaapa sydänkin vähän sykähtää! Maisema ei jätä kylmäksi.
Arvokkaan maiseman tuntee, kun sen kohtaa.
Maisema-alueet moninaisine arvoineen ovat muovautuneet luonnon ja ihmisen toiminnan vuosisataisessa, edelleen jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Maaseutumaisema tarjoaa kodin ja elantoa sekä on elävää luonnontiedettä ja historiankirjoitusta. Maisema on kokijalleen fyysis-psyykkis-esteettis-historiallinen ja vahvasti subjektiivinen elämys.
Hitaasti hyvä tulee
Valtioneuvoston marraskuussa 2021 tekemä päätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista astui voimaan maaliskuussa 2022. Sitä edelsivät vuosina 2010–2018 tehdyt arvioinnit eli päivitysinventoinnit. Päivitys korvasi aiemman, valtioneuvoston vuoden 1995 päätöksen mukaisen inventoinnin.
Valtakunnalliset inventoinnit ottavat aikansa, ja maisemaan vaikuttavat niin moninaiset osatekijät, että niiden puntarointi vaatii erityisen tarkkaa tuumausta. Ympäristöministeriö ansaitseekin kiitoksen ja hatunnoston peräänantamattomuudesta!
Arvokkaat maisema-alueet eivät säily ilman maaseudun elinkeinoja
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavia esimerkkejä suomalaisesta kulttuuri- ja luonnonperinnöstä. Ne ovat elinvoimaisia, luonnon- ja kulttuuriarvoiltaan monipuolisia maatalousmaisemia, jotka ilmentävät poikkeuksellisen edustavasti maisemamaakunnalleen ja -seudulleen ominaisia piirteitä. Maisema-alueisiin voi maatalousympäristöjen lisäksi kuulua myös esimerkiksi muiden alkutuotannon elinkeinojen muokkaamia ympäristöjä, historiallisia maisemamatkailukohteita tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä luonnonmaisemakokonaisuuksia.
Kiitos elinvoimaisista ja esteettisiä elämyksiä tarjoavista maisema-alueista kuuluu etenkin maaseudun elinkeinojen harjoittajille. Maa- ja metsätalouden ja sen sivuelinkeinojen sekä saariston elinkeinojen harjoittajat ylläpitävät ja säilyttävät toiminnallaan näitä ympäristöjä.
Kiitos elinvoimaisista ja esteettisiä elämyksiä tarjoavista maisema-alueista kuuluu etenkin maaseudun elinkeinojen harjoittajille.
Maaseudun elinkeinojen edellytysten turvaaminen mahdollistaa arvokkaiden maisema-alueiden säilymisen myös tuleville sukupolville. Maaseudun elinkeinojen säilyminen ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Maatalousyrittäjät kamppailevat maatilojen tuottavuusongelmien kanssa. Toisaalta globaalit kriisit kasvattavat maaseudun merkitystä ruoan ja energian huoltovarmuuden turvaamisessa sekä ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä kysymyksissä
Maisema muuttuu jatkuvasti
Maisema on jatkuvassa muutoksessa – sitä muokkaavat sekä luonnon prosessit että ihmisen toiminta. Arvokkaiden maisema-alueiden tulevaisuus riippuu siitä, minkälaisia nämä muutokset ovat. Esimerkiksi hajarakentamisen hallitsematon leviäminen voi paitsi pirstoa vuosisataisen kehityksen myötä muodostunutta maisemakuvaa myös heikentää maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytyksiä.
Kulttuurimaiseman kannalta tärkeintä on ympäristön arvokkaita piirteitä ylläpitävän toiminnan jatkuvuus. Siten arvokkaat maisema-alueet voivat jatkossakin tuottaa elämyksiä ja inspiraatiota myös muille.
Mariikka Manninen
Kirjoittaja työskentelee maakunta-arkkitehtina Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.5.2025
Tervetuloa keskustelemaan metsistä ja maakuntakaavoituksesta 3.6.
Uudenmaan liitto järjestää VISIO-kaavan metsäaiheisen esittely- ja keskustelutilaisuuden tiistaina 3. kesäkuuta kello 13–16. Kaikille avoimessa tilaisuudessa pohditaan metsien roolia maakuntakaavoituksessa.
Blogi
25.4.2025
Uudenmaan tulevaisuus rakentuu nyt uusille raiteille
Kansainväliset yhteydet eivät ole enää vain liikenteen kysymyksiä, vaan ne ovat osa laajempaa strategista ajattelua, jossa turvallisuus, kestävyys ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä, kirjoittaa Heini Peltonen.