Siirry sisältöön
Haku
Blogi

Maaseudun perinteiset elinkeinot ovat avainasemassa arvokkaiden maisemien säilymisessä

Heli Vauhkonen, Mariikka Manninen
Vasemmalla ruskeahiuksinen Mariikka Manninen, oikealla kihartavahiuksinen Heli Vauhkonen.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista tuli voimaan keväällä 2022. Jotta pääsisimme nauttimaan arvokkaista maisemista tulevaisuudessakin, on maaseudun elinkeinojen toimintaedellytykset turvattava.

Arvokkaan maiseman tuntee, kun sen kohtaa. Historia havisee ja silmä lepää, saattaapa sydänkin vähän sykähtää! Maisema ei jätä kylmäksi.

Arvokkaan maiseman tuntee, kun sen kohtaa.

Maisema-alueet moninaisine arvoineen ovat muovautuneet luonnon ja ihmisen toiminnan vuosisataisessa, edelleen jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Maaseutumaisema tarjoaa kodin ja elantoa sekä on elävää luonnontiedettä ja historiankirjoitusta. Maisema on kokijalleen fyysis-psyykkis-esteettis-historiallinen ja vahvasti subjektiivinen elämys.

Hitaasti hyvä tulee

Valtioneuvoston marraskuussa 2021 tekemä päätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista astui voimaan maaliskuussa 2022. Sitä edelsivät vuosina 2010–2018 tehdyt arvioinnit eli päivitysinventoinnit. Päivitys korvasi aiemman, valtioneuvoston vuoden 1995 päätöksen mukaisen inventoinnin.

Valtakunnalliset inventoinnit ottavat aikansa, ja maisemaan vaikuttavat niin moninaiset osatekijät, että niiden puntarointi vaatii erityisen tarkkaa tuumausta. Ympäristöministeriö ansaitseekin kiitoksen ja hatunnoston peräänantamattomuudesta!

Arvokkaat maisema-alueet eivät säily ilman maaseudun elinkeinoja

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavia esimerkkejä suomalaisesta kulttuuri- ja luonnonperinnöstä. Ne ovat elinvoimaisia, luonnon- ja kulttuuriarvoiltaan monipuolisia maatalousmaisemia, jotka ilmentävät poikkeuksellisen edustavasti maisemamaakunnalleen ja -seudulleen ominaisia piirteitä. Maisema-alueisiin voi maatalousympäristöjen lisäksi kuulua myös esimerkiksi muiden alkutuotannon elinkeinojen muokkaamia ympäristöjä, historiallisia maisemamatkailukohteita tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä luonnonmaisemakokonaisuuksia.

Kiitos elinvoimaisista ja esteettisiä elämyksiä tarjoavista maisema-alueista kuuluu etenkin maaseudun elinkeinojen harjoittajille. Maa- ja metsätalouden ja sen sivuelinkeinojen sekä saariston elinkeinojen harjoittajat ylläpitävät ja säilyttävät toiminnallaan näitä ympäristöjä.

Kiitos elinvoimaisista ja esteettisiä elämyksiä tarjoavista maisema-alueista kuuluu etenkin maaseudun elinkeinojen harjoittajille.

Maaseudun elinkeinojen edellytysten turvaaminen mahdollistaa arvokkaiden maisema-alueiden säilymisen myös tuleville sukupolville. Maaseudun elinkeinojen säilyminen ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Maatalousyrittäjät kamppailevat maatilojen tuottavuusongelmien kanssa. Toisaalta globaalit kriisit kasvattavat maaseudun merkitystä ruoan ja energian huoltovarmuuden turvaamisessa sekä ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä kysymyksissä

Maisema muuttuu jatkuvasti

Maisema on jatkuvassa muutoksessa – sitä muokkaavat sekä luonnon prosessit että ihmisen toiminta. Arvokkaiden maisema-alueiden tulevaisuus riippuu siitä, minkälaisia nämä muutokset ovat. Esimerkiksi hajarakentamisen hallitsematon leviäminen voi paitsi pirstoa vuosisataisen kehityksen myötä muodostunutta maisemakuvaa myös heikentää maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytyksiä.

Kulttuurimaiseman kannalta tärkeintä on ympäristön arvokkaita piirteitä ylläpitävän toiminnan jatkuvuus. Siten arvokkaat maisema-alueet voivat jatkossakin tuottaa elämyksiä ja inspiraatiota myös muille.

Hymyilevä Heli Vauhkonen katsoo kameraan alaviistosta. Hän istuu punaisella sohvalla.

Heli Vauhkonen

Kirjoittaja on maakunta-arkkitehti, maisema-arkkitehti ja puuseppä, joka uskoo, että elämme onnellisempina puiden ympäröiminä puurakenteisissa taloissa.
Mariikka Manninen

Mariikka Manninen

Kirjoittaja työskentelee maakunta-arkkitehtina Uudenmaan liitossa.
Kaikki uutiset