Marraskuussa keskustellaan ilmastoriskeistä Uudellamaalla ja niihin varautumisesta
Tervetuloa keskustelemaan, miten ilmastonmuutoksen riskit vaikuttavat yhteiskunnan toimivuuteen ja miten varmistamme yhteiskuntamme toimivuuden muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Uudenmaan ensimmäisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelu käynnistyy keskiviikkona 6. marraskuuta klo 8.30–12.00 Pasilan veturitalleilla (Veturitallinkuja 34, Helsinki).
Miltä tulevaisuuden ilmasto näyttää Uudellamaalla? Mihin ilmastoriskeihin meidän on hyvä varautua ja miten ilmastonmuutos muuttaa jokapäiväistä arkeamme?
Tapahtumassa kuullaan kiinnostavia puheenvuoroja ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisista ja ekologisista vaikutuksista. Työpajaosuudessa tarkastellaan Uudenmaan alueen eri sektorien näkökulmasta merkittäviä ilmastoriskejä ja pyritään tunnistamaan keskeisiä sopeutumistarpeita.
Kutsumme mukaan Uudenmaan kunnat, alueelliset toimijat ja kaikki muut aiheesta kiinnostuneet keskustelemaan keinoista varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! Ohjelma tarkentuu lähempänä tapahtumaa.
Alustava ohjelma
Ajankohta: 6.11. klo 8.30–12.00
Paikka: Veturitallit, Pasila, Helsinki
8.30–9.00 Aamukahvi ja pientä syötävää
9.00–9.05 Avaussanat
9.00–9.40 Ilmastoriskien yhteiskunnalliset vaikutukset
- Ilmastoriskit pelastustoimen näkökulmasta, Minna Halén, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
- Elinkeinoelämän näkökulma ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, Janne Peljo, Elinkeinoelämän keskusliitto
9.40–10.00 Ilmastonmuutoksen ekologiset vaikutukset
Markus Melin, Luonnonvarakeskus
10.00–10.20 Uudenmaan alueellinen ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelu: alustus työpajaosuudelle ja Uudenmaan alueelliselle sopeutumissuunnitelman valmistelulle
Tauko
10.35–11.55 Työpaja: Keskustellaan eri ilmastoriskien merkittävyydestä Uudellamaalla ja tunnistetaan maakunnalle keskeisimmät riskit jatkotyötä varten
Työpajassa syvennetään asiantuntijatyönä tehtyä alueellista haavoittuvuus- ja ilmastoriskianalyysiä ja kartoitetaan osallistujien näkökulmasta merkittävimmät ilmastoriskit sektorikohtaisesti. Työ luo pohjan tarvittavien sopeutumistoimenpiteiden tunnistamiselle ja vastuuttamiselle, joka tehdään vuoden 2025 alkupuolella.
11.55–12.00 Jatkoaskeleet ja tilaisuuden päätössanat
Uudestamaasta tehdään ilmastonkestävä 2030 mennessä
Tilaisuus järjestetään osana Uudenmaan liiton Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Visiona ilmastokestävä Uusimaa -hanketta (VILKKU). Hankkeessa laaditaan alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma ja kehitetään yrityssektorin sopeutumiskykyä.
Uudenmaan liitto on mukana EU:n sopeutumisen missiossa, jonka myötä Uudenmaan tavoitteena on olla ilmastokestävä 2030 mennessä.
Lisätietoja:
Salla Siivonen
Projektipäällikkö
salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
VILKKU-hanke, ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Tutustu myös
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset tulevat aiheuttamaan merkittäviä muutoksia toimintaympäristössämme. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa varautumista muutoksiin ja toimintaa kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
11.10.2024
Kestävämpi ruokatarjonta yleistyy tapahtumissa – Provinssissa muuttui etenkin kysyntä
Ruokavalinnoilla on suuri vaikutus tapahtumien kestävyyteen. Kolmannes maailman ilmastopäästöistä linkittyy ruokaan ja sen tuotantoon, ja niistä lähes 60 prosenttia syntyy lihantuotannossa. Vastuullinen toimija ei voi myöskään ohittaa teollisen eläintuotannon eläimille aiheuttamaa kärsimystä. Kestävämmät ruokavalinnat väliaikatarjoiluissa, avajaisissa tai festivaalikojujen tarjonnassa ovat yksinkertainen keino vähentää tapahtuman haittavaikutuksia.
Blogi
9.10.2024
Seuraavaksi kulttuuripankki
Uudenmaan kulttuurifoorumin pääpuhuja, brittiläinen Susanna Eastburn, kertoi laajasti koko kulttuurisektoria yhdistävästä What next -liikkeestä. Samansuuntaiseen pyrki ensimmäistä kertaa järjestetty Uudenmaan kulttuurifoorumi kootessaan kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijat Musiikkitalolle yhteisen keskustelun ääreen, kirjoittaa Katriina Rosavaara.