Siirry sisältöön
Haku
Blogi

Mona Roman, Päivi Mattila ja Markku Anttonen: Kuinka luodaan voittava Horisontti-konsortio?

Neljä eriväristä palapelin palaa.

Euroopan Unionin Horisontti-rahoitus on hyvin kilpailtua. Onnistuminen Horisontti-hankkeissa on vahvasti kiinni sisällöstä, mutta myös hankekonsortiolla on erittäin merkittävä rooli, kirjoittavat Metropolian innovaatiojohtaja Mona Roman ja Laurean tutkimusjohtajat Päivi Mattila ja Markku Anttonen.

Business Finlandin lokakuussa julkaiseman Horisontti-raportin mukaan Suomen onnistumisprosentti Horisontti-hauissa on 14,6 % ja 1,32 miljardin euron saannista valtaosa eli 80,5 % on kohdentunut kymmenesosalle hakuun osallistuneista suomalaisista organisaatioista. Tilastojen valossa on selvää, että suomalaisten organisaatioiden Horisontti-osaamista tulee laajentaa ja kehittää, jotta Suomen saanti kasvaa.

Onnistuminen Horisontti-hankkeissa on vahvasti kiinni sisällöstä, mutta myös hankekonsortiolla on erittäin merkittävä rooli.

Euroopan alueiden älykkään erikoistumisen strategiatyössä keskeisenä lähtökohtana on ottaa työhön mukaan alueellisen innovaatioekosysteemin ns. Quadruple Helix toimijat – yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, julkinen sektori (viranomaiset, kaupungit ja alueet) sekä kansalaisjärjestöt ja kansalaiset. Tätä voi pitää myös hyvänä lähtökohtana voittavan Horisontti-konsortion muodostamisessa. Usein hankehakemuksessa eri toimijat ryhmitelläänkin tämän jaon mukaisesti. Lisäksi alueellisten toimijoiden tulee kattaa alueita eri Euroopan osista laaja-alaisesti, hankehaulle keskeisistä jäsenmaista.

Alueellisen ulottuvuuden lisäksi on erittäin tärkeää pitää huolta, että hankekonsortiossa on toimijoita, joilla on hyvät tiedot hankeaihioon liittyvistä EU-säädöksistä ja poliittisesta tahtotilasta. Hanketoimijoiden tulee osata yhdistää oma hanke osaksi EU:n merkittäviä tavoitteita ja luoda niiden saavuttamista edistävää toimintaa kuten innovatiivisia tuotteita ja ratkaisuja sekä osata yhdistää oma tekeminen osaksi jo olemassa olevia EU:n toimenpiteitä ja hankkeita.

Hankekonsortiossa on tärkeä olla myös EU-tason yhteistyöorganisaatioita ja järjestöjä, joilla on merkittävä määrä jäseniä. Näillä tahoilla on tärkeä rooli hankkeen tulosten levittämisessä käytäntöön. Kaupunkikehittämiseen liittyvissä hankevalmisteluissa keskeisiä tahoja ovat muun muassa Eurocities ja Open & Agile Smart Cities. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on tärkeä tehtävä levittää hankkeen tieteelliset tutkimustulokset eri alojen merkittävissä julkaisuissa ja konferensseissa, tuottaa uusia innovatiivisia ratkaisuja sekä toimia ratkaisujen löytäjänä loppukäyttäjien ja teollisuuden välillä.

Hankkeissa tuloksien tulee edistää EU:n kehittymistä kokonaisuudessaan. Horisontti-hankkeiden tulee luoda siteitä ja pysyvää yhteistyötä eri EU-alueiden välille muun muassa tuotteiden, palveluiden ja yhteisten toimintamallien saralla, mitkä lujittavat EU:n kilpailukykyä ja yhtenäisyyttä. 

Horisontti-hankkeiden tulee luoda eri EU-alueiden välille siteitä ja pysyvää yhteistyötä, mitkä lujittavat EU:n kilpailukykyä ja yhtenäisyyttä.

Keskeinen kysymys uudelle hanketoimijalle onkin se, mistä löytää hyvät hankekumppanit, jos aiempaa kokemusta Horisontti-hankkeissa toimimesta ei vielä ole. Suosittelemme liittymään oman alan keskeisiin EU-tason yhteistyöryhmiin ja verkostoihin kuten European Circular Economy Stakeholder Platform(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun). Lisäksi on tärkeä itse osallistua esittelijän roolissa eri EU-tasoisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Tätä kautta oma näkyvyys lisääntyy, saa todennäköisemmin kutsuja hankevalmisteluihin ja löytää itse hyviä hankekumppaneita.

Aina on mahdollista myös osallistua käynnissä olevien keskeisten Horisontti-hankkeiden tapahtumiin ja toimenpiteisiin ja löytää sitä kautta potentiaalisia kumppaneita EU-hakuihin. Hyvä kanava Horisontti-hankkeiden tuloksien ja toimijoiden kartoittamiseen on EU-komission CORDIS-tietokanta(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun)

Lisäksi verkostoitua kannattaa myös kansallisesti ja alueellisesti Quadruple Helix -periaatteen mukaisesti. Tästä esimerkkinä on tänä vuonna käynnistyvä Horisontti 2020 RECIPROCITY-hanke(Siirryt toiseen palveluun), jonka Uudenmaan liiton vetämässä osuudessa mukana ovat Forum Virium Helsinki, Lohjan, Porvoon ja Riihimäen kaupungit, Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä helsinkiläiset CoReorient Oy ja Deal Comp Oy.

Viime syksynä erityisesti Grean Deal hakujen yhteydessä eri yhteistyötahot järjestivät myös ns. brokerage-tilaisuuksia, joissa pystyi esittelemään omia hankeaihioita ja tutustumaan toisten hankeaihioihin ja sitä kautta kehittämään hankekonsortioita. Myös EU-hakukuulutusten yhteydessä on mahdollista etsiä kumppaneita hankevalmisteluihin ja esittää kiinnostus liittyä toisten koordinoimiin hankevalmisteluihin.

Lisäksi kansalliset Horisontti-yhteyshenkilöt(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun) välittävät tietoa Horisontti hankevalmisteluista, joihin tarvitaan kumppaneita ja voivat muutenkin tukea hankevalmisteluissa. Toki kaiken hankehakuun osallistumisen lähtökohta on se, että voi tuoda voittavan idean hankehaun ratkaisuksi tai kriittistä ja kovatasoista osaamista. 

Hankehakuun osallistumisen lähtökohta on se, että voi tuoda voittavan idean hankehaun ratkaisuksi tai kriittistä ja kovatasoista osaamista.

Lopuksi voi vain todeta, että voittavan konsortion luomisessa aiempi kokemus ja referenssit ovat keskeisiä. Kun organisaatio on vakiinnuttanut asemansa hyvissä rahoitetuissa konsortioissa, tullaan sitä kysymään suoraan tuleviin hakuihin ja näin ollen mukaan lähtö voittaviin hankehakuihin helpottuu. Usein on nähty, että eri konsortiot kilpailevat keskenään siitä, kuka saa joukkoonsa tietyn EU-tason organisaation tai verkoston, sillä tämä toki nostaa hankehakemuksen menestymismahdollisuutta.

Kuitenkin innovatiivinen, kattava ja toimiva ratkaisu hankehakuun on ratkaisevassa asemassa positiivisen rahoituspäätöksen saamiseksi. Näin ollen, kun hankevalmistelua aloittaa, tulee hankeidean ohella heti alkuun hahmottaa keskeiset EU-tason toimijat, joiden mukaan tulo konsortioon on tärkeää. Kilpajuoksu alkaa hakukuulutuksesta tai jopa ennen sitä, kun ennakkotieto kuulutuksesta on saatavilla.

Mona Roman, Päivi Mattila ja Markku Anttonen

TkT Mona Roman on innovaatiojohtaja Toimiva ihmisten kaupunki -innovaatiokeskittymässä Metropolia ammattikorkeakoulussa.

FT Päivi Mattila toimii turvallisuuden tutkimusohjelman johtajana Laurea ammattikorkeakoulussa.

KTT Markku Anttonen toimii palveluliiketoiminnan ja kiertotalouden tutkimusohjelman johtajana Laurea ammattikorkeakoulussa.

RIS Boost -hankkeen koordinoima kolumnisarja käsittelee keinoja, joilla uusmaalaisten toimijoiden rahoitushakemusosaaminen sekä organisaatioiden rahoitussaanto nousevat tulevalla rahoituskaudella ja tulevaisuudessa. Sarjan kirjoittajilla on kattavaa kokemusta EU-rahoitushakemusten arvioinnista.

Avainsanat:

HankkeetRahoitus
Kaikki uutiset