Siirry sisältöön
Haku
Blogi

Pia Tynys: Maailma tarvitsee nopeita ilmastoetenijöitä

Pia Tynys
Vaaleahiuksinen hymyilevä Pia Tynys toimiston käytävällä.

Uusi luonnos ilmastolaiksi oli juuri lausunnoilla. Uudistetun lain tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035 ja täyttää kansainväliset ilmastositoumukset. 

Elokuussa julkaistu IPCC:n arviointiraportti kokoaa ilmastotutkijoiden keskeiset viestit ja osoittaa, että ilmastolain uudistaminen on erittäin ajankohtaista. Maailma tarvitsee nopeita etenijöitä. 

Lakiuudistus on tärkeä tuki ilmastotyölle. Yhteisen hiilineutraaliustavoitteiden asettaminen suuntaa toimintaa. Kansallinen tavoite tuo toimijoille yhteisen haasteen ja pohjan yhteistyölle.

Suomi on asettanut EU:ta tiukemman ilmastotavoitteen. Se tarjoaa meille mahdollisuuden edelläkävijän ja ratkaisijan rooliin. Se voi myös parantaa maakunnallisten toimijoiden ja koko maan kilpailukykyä. Lakiesityksen tavoite lisätä ilmastopolitiikan vakautta ja ennakoitavuutta on tärkeä ja tervetullut. 

Kuntarajat ylittävä yhteistyö tuo vauhtia ilmastotyöhön

Olen tehnyt kaksi vuotta maakunnallista ilmastotyötä ja voin todeta, että ilmastotyö on tärkeä osa maakuntien kehittämistyötä. Alueiden rooli ja mahdollisuudet sen edistäjänä ovat viime vuosina kasvaneet. Maakuntien liitot ovat kolmesta syystä muodostuneet merkittäviksi toimijoiksi kansallisen ja kuntatason väliin.  

Ensinnäkin liiton lakisääteiset toiminnot, kuten maakuntakaavoitus, liikennejärjestelmätyö ja aluekehittäminen, kytkeytyvät ilmastotyön ytimeen. Uudellamaalla ilmastonmuutokseen vastaaminen on keskeinen osa maakuntaohjelmaa, maakuntakaavaa, liikennejärjestelmätyötä ja innovaatiorahoitusta suuntaavaa Älykkään erikoistumisen strategiaa. 

Monet ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen kannalta keskeiset teemat vaativat kuntarajat ylittäviä ratkaisuja. Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan yhteisen tahtotilan, kehittämisen painopisteen ja tavoitteet. Siinä voidaan asettaa myös ilmastotyölle tavoitteet ja suunta ja rahoituksen painotukset.

Maakuntakaava osoittaa ja yhteensovittaa maankäytön tarpeet usein myös sellaisilla alueilla, joilla maakuntakaava on ainoa ohjaava kaava. Näitä alueita on peräti 70 % Suomen maa-alasta. 

Maakuntakaavalla on keskeinen rooli muun muassa tie- ja ratainfran, sähkön- ja energiansiirtoverkkojen ja energian tuotannon alueiden, seudullisen yhdyskuntarakenteen, merkittävien taajamien ulkopuolisten elinkeinoalueiden (kuten kaivokset) sekä erityisesti maa- ja metsätalouden nielujen ja varastojen osoittamisessa. 

Maakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä puolestaan voidaan tunnistaa kunkin maakunnan ja seudun vahvuudet, heikkoudet ja erityistarpeet sekä etsiä kullekin seudulle parhaat liikenteen ja kuljetusten kestävyyttä parantavat ratkaisut. 

Yhdessä nämä suunnittelutyökalut muodostavat olemassa olevaan suunnittelujärjestelmään pohjautuvan maakunnallisen ilmastotyön kehikon, jolla työtä voidaan kohdentaa ja vauhdittaa sekä vastata maakunnan paikallisiin haasteisiin juuri parhaiten toimivilla ratkaisuilla.  Maakuntaliitot tulisikin ottaa mukaan aktiivisina toimijoina lakiluonnoksessa esitettyyn maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaprosessiin.

Maakunnan liitto toimii ilmastotyön suunnannäyttäjänä, moottorina ja fasilitoijana

Toiseksi aluekehittämisen ja -suunnittelun näkökulmasta maakuntaliitoilla on omat vakiintuneet laajat ja monialaiset toimijaverkostot, joiden avulla voidaan osaltaan sitouttaa maakunnan toimijoita ilmastotyöhön.

Yhteistyön toimintamalli voi rakentua parhaimmillaan niin sanotun quintuple helix -mallin mukaisesti. Tässä mallissa maakuntaliitto toimii kuntien rinnalla ilmastotyön suunnannäyttäjänä, moottorina ja fasilitoijana, tuo uusia ilmastoratkaisuja kohdentamalla TKI-rahoitusta lupaaville aloille älykkään erikoistumisen strategian avulla ja tätä kautta nivoo myös yritystoimijoita mukaan työhön. 

Ilmastonmuutos on laaja-alainen ja läpileikkaava ongelma, jonka ratkaisu edellyttää systeemistä muutosta. Erilaisten hanke- ja innovaatioportfolioiden avulla maakuntaliitot voivat koota samojen haasteiden parissa toimivia kehittäjiä ja hanketoimijoita yhteen ja vauhdittaa ja edistää keskinäistä oppimista nopeutettujen ratkaisujen löytämiseksi. Tätä on pilotoitu jo muun muassa Pirkanmaalla ja Hämeessä lupaavin tuloksin. 

Liitoilla on myös paljon lähtöaineistoa ja tietoa ilmastotyön edistämiseen, esimerkiksi laaja paikkatietokanta maankäytön osalta ja kuva aluekehittämisen keskeisistä hankkeista. Liitoilla onkin aitiopaikka nähdä ilmastotyön koko kuva alueellaan, ohjata sitä tunnistaen seudulliset vahvuudet ja mahdollisuudet sekä edistää toimijoiden yhteistyötä. Tältä pohjalta liittojen nimeäminen laissa aktiivisina ilmastotoimijoina olisi paikallaan. 

Hiilineutraaliuden saavuttamiseen tarvitaan rahaa

Kolmanneksi eri ohjelmarahoitusten kohdentaminen on tärkeä tehtävä. EU:n Green Deal ja sen uudet, vahvat ilmastopoliittiset tavoitteet ja rahoituskehys osaltaan tuovat osaltaan maakuntien liitoille vahvempaa roolia viedä käytäntöön EU:n ilmastopolitiikkaa. Myös kansallinen tuki ilmastotyössä on tärkeää. 

Liittojen mahdollisuudet ilmastotyön rahoituksen suunnitelmalliseen kohdentamiseen, esimerkiksi juuri hankeportfolioihin peilaten, kasvavat, mikä osaltaan tukee systeemisen muutoksen tietoista johtamista. Kunnat tarvitsevat apuja ilmastotyön rahoittamiseen. Liittojen rooli kuntien auttamisessa ja yhteishankkeiden koordinoinnissa voisi hyvin olla vielä paljon nykyistäkin aktiivisempi. 

Ilmastohaasteen ratkaisemiseksi tulee yhdistää voimat

Uudenmaan liitto toimii siteenä Uudenmaan suurten, keskisuurten kaupunkien sekä pienempien kuntien välillä levittäen tietoa ilmastotyön uusista ratkaisuista ja kuntien kontekstiin sopivista parhaista käytännöistä. 

Uudellamaalla on myös useita pieniä ja keskisuuria kuntia, joilla on niukasti resursseja ilmastotyöhön. Maakuntaliitolle onkin yhdeksi rooliksi muotoutumassa pienten kuntien ilmastotyön tukeminen ja yhteisenä resurssina toimiminen aluetasolla. Tähän aiomme myös panostaa. 

Lisäksi seutuyhteistyö viranomaisten kesken on tärkeää. Maakuntaliitot ja ELY-keskukset voivat toimia työpareina ja koordinaattoreina maakunnallisen ilmastoyhteistyön kehittämisessä ja yhteistyössä. Hyvä viranomaisyhteistyö ELY-keskuksen sekä kuntayhtymien HSL:n ja HSY:n kanssa on ollut ilmastotyön kantavana perustana myös Uudellamaalla. Lisäksi maakuntien välinen ilmastotyö on lähtenyt liikkeelle hyvässä hengessä. 

Ilmastohaaste edellyttääkin laaja-alaista yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Nopea eteneminen haasteen ratkaisemiseksi on välttämätöntä.

Pia Tynys

Kirjoittaja työskentelee johtavana ilmastoasiantuntijana Uudenmaan liitossa. Yhteystiedot: pia.tynys@uudenmaanliitto.fi, puh. 040 149 2244

Avainsanat:

Ilmasto
Kaikki uutiset