Pula puupolttoaineesta ajaa hakemaan uusia ratkaisuja
Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana puupohjaisten biopolttoaineiden kysyntä on kasvanut Uudellamaalla voimakkaasti. On nähtävissä, että kysyntä jatkaa kasvuaan. Samalla puuraaka-aineen tuonnin loppuminen Venäjältä ja metsävarojen kestävään käyttöön liittyvä keskustelu on herättänyt huolen puuraaka-aineen riittävyydestä. Keskiviikkona 24. toukokuuta Riittääkö puu? -webinaarissa pohdittiin puupolttoaineen kysynnän ja saatavuuden tilannetta Uudellamaalla.
Metsien käyttö on kestävyyden rajoilla
Suomen metsävarojen käyttö on herättänyt viime aikoina keskustelua metsien hiilinielujen pienemisen vuoksi. Yksi syy ovat hakkuut, jotka ovat viime vuosina olleet eteläisessä Suomessa hyvin lähellä kestävää tasoa tai jopa sen yli. Onkin tilanne, jossa Etelä-Suomen biopolttoaineiden kasvava käyttö nojaa itäisen ja pohjoisemman Suomen metsävaroihin samalla, kun alueen sisäinen kilpailu biopolttoaineista kovenee. Uudenmaan lisäksi kaikkien naapurimaakuntien puupolttoaineen käyttö ylittää omalta alueelta saatavan energiapuun määrän.
Uusimaalaisille suurimmille puupolttoaineen käyttäjille toteutetun kyselyn mukaan kysyntä tulee kasvamaan noin 50 prosentilla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Merkittävin kysynnän lisäyksen potentiaali löytyy suurimpien energiantuottajien osin jo tehdyistä sekä suunnitelluista ratkaisuista. Puupolttoaineiden käytön lisääntyminen ei ole kuitenkaan täysin yksiselitteistä, sillä toimijakyselyn perusteella kovan kilpailutilanteen takia osa toimijoista on myös siirtymässä puunpoltosta muihin tuotantomuotoihin.
– Lisääntyvä puupolttoaineen kysyntä tulee laajentamaan hankinta-alueita, pidentämään kuljetusmatkoja ja nostamaan raaka-aineiden hintoja, kuvailee metsäkysymyksiin erikoistunut ympäristö- ja ilmastoasiantuntija Maria Sirviö Uudenmaan liitosta.
Etelä-Suomessa energiapuun kova tarve on johtanut siihen, että osa kuiduttavan metsäteollisuuden käyttöön soveltuvasta raaka-aineesta ohjautuu polttoon. Kuitupuun ja energiarangan hintaero on kutistunut ennätyksellisen pieneksi koko maassa, mikä vaikuttaa metsänomistajien haluun tehdä energiapuuhakkuita. Etelä-Suomessa rankapuun pystykauppahinta on yli kolminkertaistunut puolessatoista vuodessa. Teollisuuden käyttöön soveltuvan puuraaka-aineen poltto ei pitkällä tähtäimellä ole kuitenkaan taloudellisesti kestävää, koska siinä menetetään paljon jalostamisen myötä saatavaa arvonlisää.
Uudet energiaratkaisut tasapainottamaan tilannetta?
Puupolttoaineiden pula voi olla syy etsiä uusia energiatuotantotapoja entistäkin ripeämmin. Viime talvenakin puupolttoaineen saatavuuteen haettiin yllättäviä ratkaisuja, kuten ulkomailta poltettavaksi tuotavia jätteitä. Puupolttoaineisiin tukeutumisen tulisikin olla väliaikainen ratkaisu ennen uusien energiatuotantomuotojen käyttöönottoa. Sähköntuotannon kapasiteetin lisääntyessä esimerkiksi sähkökattiloista odotetaan osaratkaisua kaukolämmön tuotantoon.
– Monessa voimalassa on siirrytty tuottamaan energiaa muilla tavoilla kuin kivihiilellä ja fossiilisilla polttoaineilla. Suurelta osin käytetään kuitenkin biopolttoainetta, mikä taas vaikuttaa hiilinieluihin, totesi erikoistutkija Sampo Pihlainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Kuntien hiilineutraaliustavoitteet pohjautuvat päästövähennysten lisäksi hiilinieluihin ja kompensaatioihin, joten tavoitteiden saavuttamiseksi on kiinnitettävä huomiota myös hiilinielujen säilymiseen. Uusi ilmastolaki vaatii, että kunnat tekevät ilmastosuunnitelmat. Osana sitä voi asettaa tavoitteita hiilinieluille ja tehdä toimenpidesuunnitelman maankäyttösektorin nielujen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi.
Canemure-hankkeessa levitetään parhaita käytäntöjä
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanke (Canemure) tukee merkittävästi Uudenmaan ilmastotyötä. Vuosina 2021–2024 ilmastotyötä vauhditetaan hyvien esimerkkien esille tuomisen ja monistamisen kautta.
Webinaari oli Canemure -hankkeen vuosiseminaari vuonna 2023. Life IP-rahoitteinen Canemure-hanke tukee Uudenmaan ilmastotyötä vuosina 2019–2024.
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Maria Sirviö
Ympäristö- ja ilmastoasiantuntija
maria.sirvio@uudenmaanliitto.fi
Luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät metsien monikäytön ja hiilen sidonnan tehtävät.
Perhevapaalla. Sijaisena toimii Henna Suikkanen.
Tutustu myös näihin
Uutinen
13.11.2024
Pääkaupunkiseudulle haetaan uusia kasvu- ja innovaatioliiketoimintaa edistäviä EAKR-hankkeita
Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimusta toteuttava EAKR-rahoitushaku on avoinna 15.1.2025 asti. Etsimme rahoitettavaksi hankkeita, joilla parannetaan tutkimus- ja innovointivalmiuksia, kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa, digitalisaation hyödyntämistä sekä PK-yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Rahoitusta on jaossa 2 670 000 euroa.
Artikkeli
11.11.2024
Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima
Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.