Segregaation ehkäisy on yhteinen tehtävämme

Uudenmaan maakuntaohjelman yksi painopiste on Onnellisten Uusimaa ja sen kärkitavoitteena Euroopan hyvinvoivin alue. Tähtäimessä on turvallinen maakunta, jossa asuinalueet eivät ole eriytyneet ja jossa on tarjolla kohtuuhintaista asumista, palveluita, kulttuuria ja lähiluontoa.

Kunnat laativat tai ovat juuri laatineet uuden valtuustokauden mukaisen kuntastrategian. Uudenmaan kunnista moni on tunnistanut strategiassaan tärkeäksi ja tavoiteltavaksi asukkaiden osallisuuden, joka osaltaan lisää hyvinvointia – ja onnellisuutta. Osallisuus puhuttelee kuitenkin ensisijaisesti niitä, jotka kokevat vaikuttamismahdollisuutensa hyväksi. Eriytymistä ja syrjäytymistä kokevat jättäytyvät tai jäävät herkästi sivuun, vaille ääntä ja huomiota. Onkin käännettävä katse epätoivottavaan eriytymiseen eli segregaatioon.

Mitä segregaatiolla tarkoitetaan?

Sosiaalinen segregaatio tarkoittaa eri väestöryhmien eriytymistä toisistaan omille asuinalueilleen. Sen seurauksena on alueiden eriytyminen, kun asuinalueiden välille syntyy eroja asukkaiden tulotasossa, työllisyydessä tai hyvinvoinnissa.

Alueiden väestössä voivat myös painottua tietyt ikä- tai kieliryhmät, kansallisuudet tai etniset taustat. Etnisellä segregaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa tietylle alueelle on keskittynyt etniseltä taustaltaan samankaltaisia ihmisiä siten, että alue poikkeaa merkittävästi ympäröivistä alueista. Suomessa saatetaan puhua etnisestä segregaatiosta myös silloin, kun alueella asuu keskimääräistä enemmän maahanmuuttajataustaista väestöä, vaikka kyse olisikin useista erilaisista etnisyyksistä ja kieliryhmistä.

Sosiaalinen segregaatio tarkoittaa eri väestöryhmien eriytymistä toisistaan omille asuinalueilleen.

On hyvä huomata, että eri etnisten ryhmien hakeutuminen samoille alueille voi olla toisaalta vapaaehtoista, toisaalta rakenteellisten seikkojen aiheuttamaa. Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat asettuvat yleensä vuokra-asuntoihin ja usein alueille, joilla jo asuu samaan kulttuuriin kuuluvia.

Maahanmuuttajasukupolvien kotoutuminen ja juurtuminen voi kuljettaa asumispreferenssejä kohti valtaväestöä, jolloin etninen tausta itsessään ei enää ole eriyttävä tekijä. Asumisen tutkimuksessa on tunnistettu, että eri ulkomaalaistaustaisten ryhmien asumisvalinnat saattavat erota huomattavastikin toisistaan. Maahanmuuton lisääntyminen tulee kuitenkin muuttamaan asuinalueiden dynamiikkaa vielä pitkän ajan kuluessa, vaikuttaen moniin Uudenmaan kuntiin.

Eriytymisestä tulee ongelma silloin, kun se johtaa eriarvoistumiseen, eli resurssien ja mahdollisuuksien epätasaiseen ja epäoikeudenmukaiseen jakautumiseen. Se voi ilmetä paitsi tuloeroina, myös hyvinvointi- ja terveyseroina. Koulutuksen, koulumenestyksen, työllistymisen sekä asumisen ja elämänlaadun suhteen mahdollisuudet voivat erota alueittain merkittävästikin. Eriytymiskehityksessä on tärkeä tunnistaa, onko kunnassa mahdollista asukkaiden saavuttaa samanvertaiset palvelut ja koulutusmahdollisuudet asuinalueestaan riippumatta.

Eriytymistä eri mittakaavoissa ja muodoissa

Asuinalueiden ja naapurustojen eriytyminen nähdään yleensä suurimpien kaupunkien ongelmana. Pienemmässä mittakaavassa samantyyppistä kehitystä tapahtuu kuitenkin myös pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa. Lisäksi eriytymisellä on seutu- ja aluetason ulottuvuutensa. Kuntapäättäjän onkin tärkeä tunnistaa, että segregaatio on seudullinen ilmiö, ei vain yksittäisten alueiden ongelma, kuten Kuntaliitonkin blogissa todetaan.

Asuinalueiden eriytymiseen liittyvänä seikkana nousee toisinaan ammatillinen segregaatio, eli eri ammattiryhmien keskittyminen tietyille asuinalueille. Esimerkiksi niin sanotun luovan luokan asumispreferenssejä on tutkittu, ja toisaalta koronapandemian aikana kiinnitettiin huomiota siihen, että erilaisissa lähityötä edellyttävissä palveluammateissa toimivien osuus oli joillakin asuinalueilla selvästi toisia suurempi.

Segregaatio on seudullinen ja seudullisesti ratkaistava ilmiö, ei vain yksittäisten alueiden ongelma.

Paremmin tunnettu ja runsaasti tutkittu alueelliseen eriytymiseen liittyvä ilmiö on koulusegregaatio, jossa koulut eroavat toisistaan oppilaiden sosioekonomisen taustan tai oppimistulosten suhteen. Blogin lopussa on linkkejä useisiin kirjoituksiin, jotka tarkastelevat tätä ilmiötä tarkemmin.

Vaikka alueellisella eriytymisellä yleensä tarkoitetaan kaupunkien tai kaupunkiseutujen sisäistä eriytymistä, viime vuosina on myös ryhdytty tarkastelemaan valtakunnan eri osien välisiä kehityseroja eräänlaisena alueellisena eriytymisenä. Tällöin tunnistetaan toisaalta kasvukeskusten vahvistuminen ja toisaalta supistuvat ja ikärakenteeltaan vanhenevat alueet ja kunnat. Tämä kehitys eriyttää ympäristöministeriön selvityksen(Siirryt toiseen palveluun) mukaan niin alue- ja yhdyskuntarakennetta kuin asuntomarkkinoitakin.

Segregaation ajurit

Asuntomarkkinoiden polarisaatio, kohtuuhintaisen asumisen puute, toimeentuloon liittyvät haasteet sekä sosiaaliturvaan ja asumisen tukijärjestelmiin tehdyt muutokset ovat kaikki esimerkkejä tekijöistä, jotka lisäävät segregaation riskiä. Tuloerojen kasvu itsessään on keskeinen segregaatiokehitystä vauhdittava tekijä. Segregaatiokehitys on kuitenkin tulosta monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Kaupunginosien jakautuminen entistä selkeämmin omistus- ja vuokravaltaisiin alueisiin lisää alueiden eriytymisen riskiä. Asumisen tutkimuksessa on myös huomattu, että markkinaehtoisuuden kasvu asumisessa vaikuttaa lisäävän eriarvoisuutta asuntomarkkinoilla. Elämme erilaisissa elämäntilanteissa ja valinnan mahdollisuuksissa: lapsuuden kodista pois muuttaminen, perheen perustaminen, eroaminen, työn perässä muuttaminen, ikääntyminen. Jos edullisia asuntoja ei ole riittävästi saatavilla eri elämäntilanteiden tarpeisiin, se voi osaltaan lisätä alueellista eriytymistä.

Markkinaehtoisuuden kasvu asumisessa vaikuttaa lisäävän eriarvoisuutta asuntomarkkinoilla.

Monipuolisen asuntotarjonnan lisäksi tärkeä eriytymiskehitykseen vaikuttava seikka on asuinympäristön laatu. Lähiöiden ikääntyvä rakennuskanta vaatii edelleen mittavia peruskorjauksia ja -parannuksia. Asuntojen hintatasoon suhteutettuna kalliit korjaukset voivat olla kannattamattomia. Pahimmassa tapauksessa edessä on rakennuskannan rapistumisen kierre.

Myös lähipalveluista sekä tarpeellisista joukkoliikenneinvestoinneista tai liikenteen palvelutasosta säästäminen vaikuttavat osaltaan alueiden vetovoimaa vähentävästi. Tästä näkökulmasta Vantaan ratikka(Siirryt toiseen palveluun) on esimerkki liikennehankkeesta, jonka yhtenä tavoitteena on vähentää alueellista eriarvoisuutta. 

Asuntopolitiikka käyttöön

Segregaation ehkäisyssä ja vähentämisessä yksi keskeinen keino on johdonmukainen ja pitkäjänteinen asuntopolitiikka. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja -tarjonnan edistäminen eri puolilla seutua, myös hieman kalliimmilla alueilla, on keskeistä segregaation ehkäisemisessä.

Asumisen kohtuuhintaisuus on usein yhdistetty valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, vaikka kohtuuhintaisuutta voi toki edistää muissakin hallintamuodoissa. Aiemmin käytössä olleiden kohtuuhintaisten asumismuotojen, kuten Helsingin hinta- ja laatusäänneltyjen Hitas-omistusasuntojen sekä asumisoikeusasuntojen tuotannon lopettaminen, vähentävät keinoja segregaation ehkäisyyn, todetaan myös ympäristöministeriön selvityksessä(Siirryt toiseen palveluun).

Kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja -tarjonnan edistäminen on keskeistä segregaation ehkäisemisessä.

Segregaation ehkäisyyn tarvitaan monipuolista hallintamuotojakaumaa ja talotyyppejä tavoitteella ”jokaiselle jotakin, jokaiseen elämäntilanteeseen”. Oma tärkeä roolinsa on valtion tukemalla asuntotuotannolla. Sen asukasvalinta ja vastuulliset vuokranantajat ovat keskeinen keino vaikuttaa segregaatioon.

Suomessa on nykyisen hallituksen toimesta tehty suuria muutoksia valtion asumisen tukiin ja muun muassa lopetettu korkotukilainojen myöntäminen uusien asumisoikeusasuntojen rakentamiseen. Sitä vastoin Euroopan unionissa kohtuuhintainen asuminen (Affordable housing) on nyt nostettu agendan kärkeen.

Euroopassa on tunnistettu suoranainen asumisen kriisi, sillä asuminen vie yhä suuremman osan pieni- ja keskituloisten tuloista ja asumisen laatu ja energiatehokkuus ovat usein heikoissa kantimissa. Hyvinvointi jakautuu yhä epätasaisemmin, mikä herättää turvattomuutta ja poliittista epävakautta (mm. Making housing affordable(Siirryt toiseen palveluun), What the EU does – Housing(Siirryt toiseen palveluun)).

Lähiympäristö voi tukea kohtaamisia ja osallisuutta

Segregaation ehkäiseminen esiintyy kaupunkipolitiikassa strategisena tavoitteena, mutta miten haasteeseen voidaan vastata käytännössä? Helsingin seudulla erilaiset alueelliset uudistuskohteet ovat esimerkki tavoitteellisesti kuntatason työstä, jossa vaikutetaan eriytymiskehityksen suuntaan, esimerkkinä Helsingin kaupungin kaupunkiuudistuskohteet(Siirryt toiseen palveluun).

Vantaalla on myös kehitteillä oma segregaation ehkäisyn toimintamalli, ns. ”Vantaan malli”, josta kuulimme Uudenmaan liiton  Tulevaisuustutkassa 23.10.2025. ”Vantaan malli” tunnistaa tulevaisuuteen, asumiseen ja turvallisuuteen liittyviä polkuja. Polkuja läpileikkaavina on asetettu eriytymiskehitykseen vaikuttavia tavoitteita, kuten nuorten koulutusasteen nosto ja asuinympäristön laadun parantaminen. Mallissa olennaista on poikkileikkaava yhteistyö niin kuntaorganisaatiossa kuin esimerkiksi hyvinvointialueen kanssa.

Olennaista on poikkileikkaava yhteistyö niin kuntaorganisaatiossa kuin esimerkiksi hyvinvointialueen kanssa.

Yhteistä edellä mainituille on se, että alueiden palveluiden kehittäminen, paikallisen kulttuuritoiminnan tukeminen sekä asukkaiden osallisuuden vahvistaminen ovat erittäin keskeisessä asemassa. Erityisen tärkeitä tavoitteita ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Tätäkin työtä tehdään yhdessä alueiden asukkaiden, yrittäjien, kiinteistönomistajien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa.

Edellä mainitussa Tulevaisuustutkassa kuulimme puheenvuoron myös arkkitehti ja tutkija Katja Maununaholta. Hän ehdottaa kortteli- ja asuinrakennustason ratkaisuja, jotka yhdistävät fyysisen suunnittelun ja sosiaalisen kestävyyden. Esitetyt ratkaisut luovat puitteita yhteisöllisyydelle. Asuinympäristöissä kohtaamisia mahdollistavat jaetut tilat ja niiden mahdollisuudet tuovat yhteen erilaisia asukkaita ja ehkäisevät osaltaan segregaatiota. Parhaimmillaan pelisäännöt yhteiskehitetään asukkaiden kanssa, yhdessä ja toisilta oppien.

Kohti onnellisten Uuttamaata

Segregaation ehkäisy on Uudellamaalla ajankohtainen ja tärkeä yhteiskunnallinen kysymys. Se vaatii toimia työllisyydessä ja toimeentulossa, sosiaali- ja asuntopolitiikassa, kaavoituksessa, kasvatuksessa ja koulutuksessa sekä muiden keskeisten palveluiden järjestämisessä. Yhteistyö hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa on tärkeää, joskin toimijoiden resurssien kaventuminen todennäköisesti näkyy lisääntyvinä haasteina myös asumisen kentässä.

Asukkaiden, erityisesti lasten ja nuorten, osallisuuden tukeminen on keskeistä. Jos segregaatio syvenee liikaa, tilanteen korjaaminen on hyvin vaikeaa. Yhteistyöllä voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, että Uusimaa säilyy monimuotoisena ja sosiaalisesti kestävänä maakuntana myös tulevaisuudessa.

Eija Hasu

Kirjoittaja on Uudenmaan liiton maakunta-arkkitehti.

Yhteystiedot:

040 556 0238, eija.hasu@uudenmaanliitto.fi

Miliza Ryöti

Kirjoittaja on HSY:n seutu- ja ympäristötiedon asumisen asiantuntija. 

Tutustu myös näihin

Uutinen

10.12.2025

Meriliikenteen kasvu ja vihreä siirtymä lisäävät painetta Suomenlahdella

Suomen merialuesuunnitelma päivitetään vuosina 2024–2027. Tavoitteena on sovittaa yhteen merialueiden erilaisia käyttötarpeita niin elinkeinojen kuin ympäristön näkökulmasta. Suomenlahden alueen suunnittelutyöstä vastaavat Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot.

Uutinen

9.12.2025

Uusimaa tähtää Euroopan ympäristöviisaimmaksi, innovatiivisimmaksi ja onnellisimmaksi maakunnaksi

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 9. joulukuuta uuden maakuntaohjelman, jonka nimi on Ratkaisujen Uusimaa – Suomen suunnannäyttäjä, Euroopan edelläkävijä. Uusimaa tähtää Euroopan ympäristöviisaimmaksi, innovatiivisimmaksi ja onnellisimmaksi maakunnaksi vuoteen 2050 mennessä.

Lisää ajankohtaisia aiheita