TE-palvelujen uudistuksen palveluhankinnat keskusteluttivat Uudellamaalla
TE-uudistuksen vaikutukset työllisyyspalveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen Uudellamaalla olivat tapetilla maanantaina 22. toukokuuta järjestetyssä tilaisuudessa. Kunnat, koulutuksen järjestäjät ja työllisyyspalveluiden tuottajat keskustelivat aiheesta Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton järjestämässä tilaisuudessa. Siihen osallistui lähes 200 henkeä.
Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Uudenmaan erityispiirteet uudistuksessa ovat ainutlaatuiset verrattuna muihin maakuntiin. Uusimaa on väestöllisesti Suomen suurin maakunta. Maakunta on periaatteessa yksi yhtenäinen työssäkäyntialue. Vieraskielisten osuus ja määrä ovat suuria. Uusia työllisyysalueita maakunnassa tulee olemaan jopa 8–10. Uudellamaalla on myös suuri määrä koulutuksen järjestäjiä.
Uusia työllisyysalueita Uudellamaalla tulee olemaan jopa 8–10.
Palveluhankinnat ovat merkittävä asia TE-palveluiden uudistuksessa
Uudistuksessa haastaa lakisääteisten palvelujen hankintojen siirtyminen syntyville työllisyysalueille siten, että asiakkaiden ohjauksessa ei synny katkoksia, eikä työllisyyspalveluiden laatu heikkene. Palveluhankinnat ovat iso osa TE-palveluiden uudistusta.
Uudenmaan ELY-keskuksen työllisyyspalveluiden hankintojen vuosivolyymi on ollut reilut 70 miljoonaa euroa. Summa sisältää muun muassa kotoutumiskoulutuksen, valmennuspalvelut sekä muun työvoimakoulutuksen. Tehtävä siirtyy asteittain kokonaan kuntien vastuulle vuoteen 2025 mennessä.
– On tärkeää, että varmistetaan, että ELY-keskusten hankintaosaaminen ja kilpailutettavien työllisyys- ja työnantajapalveluiden tuntemus siirretään täysimääräisesti kuntiin, summaa kehittämispäällikkö Outi Ervasti Uudenmaan liitosta.
Vielä monta kysymysmerkkiä
Uudellamaalla ei vielä tiedetä kaikkien tulevien työllisyysalueiden rakennetta ja ketkä tulevat kilpailuttamaan hankintoja.
– Tilanne on erittäin haastava työllisyyskoulutusta tarjoaville oppilaitoksille ja muille palveluntarjoajille. Palvelusuunnitelmia ei voida tehdä, jos työllisyysalueet eivät ole tiedossa, painottaa AMKEn johtava asiantuntija Satu Ågren.
Riskinä nähdään, että palveluhankinnat pirstoutuvat liian pieniksi ja alueellisiksi. Varsinkin pienten palveluntarjoajien on vaikea seurata kaikkien työllisyysalueiden ja maakuntien hankintakierroksia. Mikäli jokainen työllisyysalue kilpailuttaa omat hankintansa erikseen, byrokratia ja hankintojen hintataso noussee.
Toisaalta tilaisuudessa nähtiin Uudenmaan olevan parhaassa tilanteessa suhteessa muihin maakuntiin. Palveluhankinnoilla voidaan saavuttaa merkittävä volyymietu työllisyysalueiden ollessa isoja tai kilpailutuksia tehdään useamman alueen yhteistyönä. Tarve voi olla myös valtakunnallisille hankinnoille, mutta on epäselvää, kuka silloin voisi ottaa niiden kilpailuttamisesta kopin.
Vuodet 2023–24 ovat siirtymäaikaa hankinnoissa.
ELY-keskus ei sysää hankintoja suoraan kuntien harteille. Vuodet 2023–24 ovat siirtymäaikaa, jolloin ELY-keskus ottaa kunnat mukaan hankintojen suunnitteluun muun muassa palvelu- ja teemakohtaisilla työpajoilla.
– Tällä varmistetaan, että palveluhankintoihin ei synny katkosta vuosina 2024–25, kun hankinnat siirtyvät kokonaisuudessaan kuntien vastuulle. ELY-keskus jakaa tietoa nykyisistä hankintasopimuksista sekä ylläpitää hankintaosaamista tällä välin, sanoo ryhmäpäällikkö Timo Aulanko Uudenmaan ELY-keskuksesta.
Uudenmaan laajuinen ratkaisu on myös asiakkaan edun mukaista – Yhteistyötä tarvitaan
Asiakkaiden hyvä ohjaus ja sen jatkuvuus on taattava uudistuksessa. Tavoitteena on paremmat palvelut työnantajille ja -hakijoille. Hallintorakenteen uskotaan kevenevän, kun valtion ja kuntien työllisyydenhoidon palvelut ja hankinnat siirtyvät kokonaan kunnille. Tämä on mahdollisuus koulutuksen järjestäjille sekä kunnille ja syntyville työllisyysalueille. Oppilaitoksilla on vuosikymmenten osaaminen asiakkaiden ohjaamisessa. Sitä tulisi hyödyntää muutoksessa maksimaalisesti, eikä siirtää vain palveluita sellaisenaan valtiolta kunnille.
Tavoitteena on paremmat palvelut työnantajille ja -hakijoille.
Tilaisuudessa heräsi jonkin verran huolta siitä, että kunnat priorisoivat oman alueen koulutuksentarjoajia tai kilpailutuksia ei enää järjestettäisi samassa laajuudessa kuin aiemmin tai yksityiset toimijat jäisivät ulkopuolelle. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista tulee kuitenkin pysymään ennallaan, joten hankintojen kilpailutukset pitää edelleen toteutua lain mukaan.
Tilaisuus herätti paljon kysymyksiä, joihin kaikkiin ei vielä ole vastauksia, koska työllisyysalueet vahvistetaan vasta loppuvuodesta. Koulutuksen järjestäjien paneelissa todettiin lopuksi, että keskustelua työllisyyspalveluiden hankinnoista Uudenmaan laajuisesti on tarpeen jatkaa.
Lisätietoja:
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry: Satu Ågren, johtava asiantuntija, puh. 040 772 3234 satu.agren@amke.fi
Uudenmaan ELY-keskus: Timo Aulanko, ryhmäpäällikkö, puh. 0295 021 392, timo.aulanko@ely-keskus.fi
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
22.4.2024
Työryhmissä ahkeroidaan, jotta TE-palvelut siirtyvät sujuvasti kunnille
Uudenmaan liiton luotsaama TEPA24 Uusimaa -hanke tukee kuntia ja Uudellemaalle muodostuvia yhdeksää työllisyysaluetta, jotta työ- ja elinkeinopalvelut toimivat saumattomasti myös uudistuksen jälkeen.
Uutinen
19.4.2024
Uusimaa-päivän yhteinen kevätjuhla striimataan tänä vuonna Lohjalta
Uudenmaan liitto ja Lohjan kaupunki järjestävät kaikkien aikojen ensimmäisen Uusimaa-päivän kevätjuhlan 21. toukokuuta. Juhlalähetystä voi seurata suorana eri puolilla Uuttamaata Yle Areenan kautta. Tervetuloa linjoille kello 19 alkaen.