Tiiviit asuinalueet jättävät tilaa myös luonnolle – Erilaisten asuinalueiden vaatimalla maapinta-alalla on merkitystä kestävyystavoitteiden kannalta
Väljät asuinalueet vaativat huomattavasti enemmän maapinta-alaa asukasta kohti kuin tiiviit asuinalueet. Usein tiivisti rakennettu asuinalue onkin väljää asumista kestävämpi vaihtoehto, ilmenee Uudenmaan liiton ja Helsingin kaupungin tekemästä tarkastelusta.
Helsingin seudun väestön on ennustettu kasvavan vuoteen 2040 mennessä 370 000 uudella asukkaalla. Sillä, miten uudet asukkaat alueelle sijoittuvat ja miten he liikkuvat, on suuri merkitys sen kannalta, miten yhä kiperämpiin kestävyyshaasteisiin pystytään vastaamaan.
Uudenmaan liitto ja Helsingin kaupunki ovat vuoden 2022 aikana tarkastelleet yhdessä asumiseen liittyviä maankäyttötarpeita. Lähtökohtana oli tutkia, kuinka paljon maapinta-alaa asukasta kohti erilaiset asuinaluetyypit käyttävät. Tarkasteluun liitettiin myös kestävän kehityksen näkökulmia, sillä maankäytöllä on vahva yhteys esimerkiksi metsäkatoon, hiilensidontaan ja liikkumisen päästöihin, samoin sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Tarkastelua esiteltiin medialle ja Uudenmaan kuntien kaavoittajille 21.9.2022 verkkotilaisuudessa, jonka avasi Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Asumiseen käytetty maapinta-ala on pois muusta käytöstä
Tarkasteluun valittiin Uudeltamaalta otos erityyppisiä asuinalueita. Näiden ominaisuuksia tutkimalla voitiin todeta, että erot maapinta-alatarpeessa asukasta kohden ovat huomattavat, jopa monikymmenkertaiset erilaisten alueiden välillä.
Paljon seudun maapinta-alaa asumiskäytössä tarkoittaa vähemmän maapinta-alaa muussa käytössä – esimerkiksi hiiltä sitovana metsäalueena. Merkittävä osa Helsingin seudun metsäkadosta johtuukin pientaloalueiden rakentamisesta.
Myös liikkumisen mahdollisuudet ovat erityyppisillä alueilla erilaiset: Väljillä, etäällä palveluista sijaitsevilla alueilla korostuu henkilöautoilun merkitys, kun taas tiiviimmillä alueilla arki sujuu myös kävellen, pyörällä ja joukkoliikennettä käyttämällä.
Eväitä tulevaisuuden asumisratkaisuihin
Tarkastelu antaa eväitä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteiden ympärillä käytävään keskusteluun. Ajankohtaisen tarkastelusta tekee myös Helsingin seudun kuntien parhaillaan käynnissä oleva maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2023 -suunnitelman laadinta, jossa määritellään suuntaviivoja asumisen kehittämiselle tulevina vuosina.
– On tärkeää, että kestävyyttä katsotaan kokonaisuutena ja eri näkökulmia yhdessä punniten. Tämä tarkastelu toivottavasti osaltaan edistää yhteisen sävelen löytämistä tulevaisuuden asumisen ratkaisuja pohdittaessa, toteaa maakunta-arkkitehti Mariikka Manninen Uudenmaan liitosta.
– Ei ole vain yhtä totuutta, joka paikkaa ei voi suunnitella samalla sabluunalla, vaan jatkossakin tarvitaan monimuotoista alueidenkäyttöä ja kehittämistä, toteaa yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala Helsingin kaupungilta.
– Mutta kyllä tämäkin tarkastelu kertoo sen, että tiiviin yhdyskuntarakenteen hyödyt ovat kiistattomat, jos kasvua halutaan ohjata kestävästi.
Tutustu tarkasteluun:
Lisätietoja:
Mariikka Manninen
Maakunta-arkkitehti
mariikka.manninen@uudenmaanliitto.fi
Alue- ja yhdyskuntarakenne, kasvun kestävä ohjaaminen, ympäristön voimavara- ja vetovoimatekijät. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
Pasi Rajala, yleiskaavapäällikkö, Helsingin kaupunki, puh. 0400 838 641, pasi.rajala@hel.fi(Avautuu uuteen ikkunaan)
Tutustu myös näihin
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.