Tuulivoima ei ole ratkaisu Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteisiin
Uudenmaan tuulisuusolosuhteet ovat tuulivoimalle suotuisat, mutta uusimpien analyysien perusteella esteitä etenkin suuremmille hankkeille on vielä paljon. Tämän vuosikymmenen ratkaisut kohti hiilineutraaliutta tulee etsiä muualta, kirjoittavat Kaarina Rautio ja Henri Jutila.
Uudellamaalla suurimmat esteet tuulivoima-alueiden rakentamiselle liittyvät puolustusvoimien tutkavalvontaan. Myös muut maakunnan ominaispiirteet − tiivis yhdyskuntarakenne, suuri väestömäärä, arvokkaat luontokohteet sekä muuttolintujen reitit erityisesti merialueilla − vaikeuttavat varsinkin isojen tuulivoimahankkeiden sijoittumista.
Kunnianhimoinen tavoitteemme on olla hiilineutraali maakunta vuoteen 2030 mennessä. Tuulivoima ei kuitenkaan tule olemaan osa tätä ratkaisua, muuten kuin muualle Suomeen rakentuvien tuotantoalueiden kautta. Siksi voimavarat kannattaa tällä hetkellä keskittää muiden uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen sekä riittävän energian siirtokapasiteetin varmistamiseen.
Maakuntakaavoissa on selvitetty tuulivoimapotentiaalia
Uudenmaan liiton ja myös sen edeltäjän Helsingin seutukaavaliiton tavoitteena on ollut edistää uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä. Tätä varten on kartoitettu muun muassa useampaan kertaan tuulivoiman teknisiä, taloudellisia ja maankäytöllisiä rakentamisedellytyksiä Uudellamaalla. Kulloinkin sopivimmat teollisen kokoluokan eli yli kymmenen tuulivoimalan alueet on osoitettu maakuntakaavoissa.
Suomessa on toiminnassa noin 1400 teollisen kokoluokan tuulivoimalaa, joista vain neljä sijaitsee Uudellamaalla.
Tällä hetkellä voimassa on neljännen vaihemaakuntakaavan tuulivoimaratkaisu(Avautuu uuteen ikkunaan): Yksi tuulivoimatuotantoon soveltuva alue merellä ja kolme mantereella. Nämä kaikki sijaitsevat itäisellä Uudellamaalla, jossa on viime vuosina ollut vireillä useita hankkeita, mutta jotka ovat jääneet ainakin vielä toteutumatta. Uudenmaan ainoat toiminnassa olevat teollisen kokoluokan tuulivoimalat sijaitsevat Hangossa. Nämä neljä voimalaa on rakennettu vuosituhannen alussa.
Uudellamaalla on muita maakuntia vähemmän tuulivoimalle potentiaalisia asumattomia tai harvaan asuttuja alueita, joten isoille maatuulivoimahankkeille suotuisimmat alueet sijoittuvat muihin maakuntiin. Uudenmaan näkökulmasta kuitenkin jokainen tuulivoimala, joka voidaan täällä toteuttaa yhteensovittaen muun maankäytön kanssa onnistuneesti, on merkitykseltään kokoaan suurempi. On tärkeää, että myös Uusimaa ottaa vastuuta uusiutuvan energian tuotannosta.
Tutkakysymykseen ei löydy pikaratkaisua
Uudellamaalla suurimmat esteet tuulivoima-alueiden rakentamiselle liittyvät puolustusvoimien tutkavalvontaan. Siksi olemme mielenkiinnolla tutkineet keväällä 2023 valmistunutta raporttia itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen tehostamisesta(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun). Raportin tilaajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö.
Raportissa tarkastellaan tuulivoimarakentamista rajoittavia esteitä, erityisesti Puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmiä. Selvitys ei lupaa nopeita ratkaisuja, mutta tuo kaivattua tietoa tutkakysymyksistä ja ehdotuksia tuulivoimarakentamisen esteiden ratkomiseksi. Koska tutkahaaste koskee yhtä lailla Uuttamaata, selvityksestä voidaan tehdä johtopäätöksiä myös meidän tuulivoimarakentamisemme tulevaisuuteen liittyen.
Selvityksen mukaan tutkakysymyksen ratkaiseminen edellyttää Suomessa tuulivoimarakentamisen selkeämpää pitkän tähtäimen poliittista ohjausta, lainsäädännön kehittämistä, koordinoitua kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä teknologian kehityksen maksimaalista hyödyntämistä. Kehittyvä teknologia voi tarjota uusia ratkaisuja, mutta edellyttää lisää selvitys- ja tutkimustyötä.
Selvitys ei lupaa nopeita ratkaisuja, mutta tuo kaivattua tietoa tutkakysymyksistä ja ehdotuksia tuulivoimarakentamisen esteiden ratkomiseksi.
Puolustusvoimilta itseltään ei voida edellyttää investointeja tukemaan yksityistä liiketoimintaa. Sen vuoksi kompensaatiolain säätäminen on yksi mahdollisuus edetä yhteensovittamisasioissa. Kompensaatiolailla mahdollistettaisiin aluevalvontajärjestelmille aiheutettujen haittojen kompensoiminen hankkimalla “yksityisellä rahalla” Puolustusvoimille uusia järjestelmiä ja laitteita. Riippumatta kompensaatiomallin yksityiskohdista on huomioitava, että Puolustusvoimien näkökulmasta on ylläpidon ja operoinnin kannalta epätoivottavaa kasvattaa erilaisten sensorijärjestelmien määrää.
Ratkaisujen aikaansaaminen vie joka tapauksessa kauan ja vaatii esimerkiksi kaavoitus-, lausunto- ja lupamenettelyn henkilöstöresurssien ja rahoituksen järjestämistä. Tärkeintä olisi selkeän kansallisen tahtotilan muodostaminen ja välitön käytännön toimiin ryhtyminen.
Raportissa esiin nostetut toimet tuulivoimatuotannon tehostamiseksi ovat Uudenmaan näkökulmasta kannatettavia, sillä ne edistävät suomalaisen tuulivoimatuotannon hallittua lisäämistä, mistä myös uusimaalaiset hyötyvät. Mielenkiintoisia selvityksiä aiheesta löytyy myös muista maista. Esimerkiksi Ruotsin Totalförsvarets forskningsinstitut on raportissaan(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun) vertaillut eri maiden puolustusvoimien intressien ja tuulivoiman yhdistämistä.
Pohjoinen tuottaa, etelä kuluttaa
Tuulivoiman nykyinen tuotanto sekä uudet merituulivoimahankkeet keskittyvät pohjoiseen, kun käyttö samaan aikaan lisääntyy voimakkaasti eteläisessä Suomessa. Nykyinen tilanne, jossa 95 prosenttia Suomen tuulivoimatuotannosta sijoittuu valtatie 5:n länsipuolelle, ei ole energian tasaisen tuotannon ja käytön kannalta optimaalinen.
Tuulivoimatuotannon tasaisempi jakautuminen tasaisi sähköntuotantoa ja siten myös sähkön hintaa.
Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun) Suomessa on toiminnassa noin 1400 teollisen kokoluokan tuulivoimalaa, joista vain neljä sijaitsee Uudellamaalla. Tuulivoimatuotannon tasaisempi maantieteellinen jakautuminen olisi kannatettavaa sekä tasaisemman sähköntuotannon näkökulmasta että sähkönsiirtokapasiteetin lisäystarpeen hillitsemiseksi.
Tuulivoimainvestoineilla on myös merkittävä positiivinen vaikutus alue- ja kansantalouteen. Nämä hyödyt saadaan toki Suomeen, mutta alueellinen jakautuminen on epätasaista. Uusimaa jää tästä paitsi.
Kiinnostus merituulivoimaan on valtavaa
Suomen ensimmäinen merialuesuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2020. Uusi suunnittelukierros on kuitenkin jo käynnistymässä, sillä paineet vihreän siirtymän merituulivoimahankkeisiin ovat valtavat. Maakuntien yhteisellä suunnittelulla(Avautuu uuteen ikkunaan) tähdätään merialueiden kestävään käyttöön.
Merituulivoiman kestävä lisääminen Pohjanlahdella hyödyttää myös uusimaalaisia.
Kiinnostus merituulivoimaan kohdistuu etenkin Pohjanlahdella sekä Suomen aluevesille että talousvyöhykkeelle. Suomenlahden osalta merituulivoiman mahdollisuudet kansainvälisen geopoliittisen tilanteen kiristyttyä eivät ole muuttuneet yhtään suotuisammiksi.
Uusimaa on kuitenkin merialuesuunnittelun kautta mukana edistämässä suomalaista merituulivoimarakentamista. Selvitykset tuovat myös Suomenlahden osalta lisätietoa merialueen ominaispiirteistä ja luonto-olosuhteista. Ja kun aluevalvonnan kysymykset joskus tulevaisuudessa ratkeavat, myös meillä on yhtäläiset lähtötiedot merituulivoimapotentiaalin hyödyntämiseen.
Henri Jutila
Kirjoittaja työskentelee paikkatietojen erityisasiantuntijana Uudenmaan liitossa.
Yhteystiedot
puh. 044 551 4745, henri.jutila@uudenmaanliitto.fi
Kaarina Rautio
Kirjoittaja työskentelee suunnittelupäällikkönä Uudenmaan liitossa.
Yhteystiedot
puh. 046 858 8890, kaarina.rautio@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
18.4.2024
Haemme aluesuunnittelun johtajaa
Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja johtaa maakunnan alueiden käytön suunnittelutyötä Uudenmaan kilpailukyvyn vahvistamiseksi, alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
Uutinen
6.3.2024
Sidosryhmäkysely ja kuntakierrokset viitoittavat tulevien vuosien työtä
Kartoitimme viime vuonna suuntaa maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatyölle kaksiosaisella sidosryhmäkyselyllä sekä laajalla kuntakierroksella. Toimintaympäristön nopeiden muutosten takia valmistaudumme lähivuosina sekä täydentämään lainvoimaista Uusimaa-kaavaa että päivittämään Uusimaa-ohjelmaa.
Artikkeli
28.2.2024
Toimivan seudullisen joukkoliikenteen kaava
Uusimaa-kaava edistää joukkoliikennettä kahdella tapaa: varmistamalla liikenteen tarvitseman infrastruktuurin toimivuuden sekä ohjaamalla asumisen, kaupan ja työpaikkojen sijoittumista tavalla, joka luo edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.
Artikkeli
15.12.2023
Uudellamaalla tehdään pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä
Saastumisesta huolestuneet joenvarren kunnat ja teollisuuslaitokset perustivat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen 60 vuotta sitten. Vuosien saatossa veden laatu on selvästi parantunut, mutta työtä riittää edelleen. Myös Uudenmaan liitolla on rooli yhdistyksessä, jonka vaikutusalueella asuu nykyisin yli miljoona suomalaista.