Uudenmaan elinkeinorakenne tarjoaa erinomaiset edellytykset talouden kasvulle
Uusimaa on pitkään ollut Suomen talouskasvun veturi. 2000-luvulla puolet Suomen talouskasvusta on syntynyt Uudenmaan alueella. Useat maakunnan elinkeinorakenteesta tunnistettavissa olevat piirteet ovat tarjonneet otolliset lähtökohdat talouden kasvulle.
Alkutuotantoa lukuun ottamatta Uudenmaan tuottavuus on kaikilla päätoimialoilla korkeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Uuttamaata ja koko maata verrattaessa toimialoittain tuottavuusero vaihtelee 9–23 prosentin välillä. Tuottavuus lasketaan jakamalla bruttoarvonlisäys työtunneilla.
Uudenmaan tuottavuus perustuu useaan tekijään: alueen saavutettavuuteen kansainvälisesti ja valtakunnallisesti, yritystoiminnan kasautumisetuihin, työvoiman koulutustasoon ja osaamiseen sekä vahvaan tutkimus- ja kehittämisympäristöön.
Myös maakunnan vetovoima ja vilkas tulomuutto nostavat tuottavuutta, sillä muuttajien – erityisesti maahanmuuttajien – aikaansaama osaamisen monipuolistuminen tuo mukanaan uudenlaista tiedollista, sosiaalista ja kulttuurista osaamista.
Osaamisintensiivisten palvelualojen kasvu on luonut merkittävästi talouskasvua
Uudenmaan elinkeinorakenne poikkeaa metropolialueille tyypillisesti muusta maasta. Maakunnan yritykset ovat erikoistuneet muuta maata voimakkaammin etenkin osaamisintensiivisille palvelualoille, kuten informaatio- ja rahoituspalveluihin sekä ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan. Kaikkiaan palvelutoimialat kattavat 83 prosenttia Uudenmaan työpaikoista ja niiden osuus on ollut jatkuvasti kasvussa.
Kansainvälisestikin osaamisintensiiviset palvelualat ovat olleet keskeisessä asemassa taloudellisen kasvun luomisessa sekä tuottavuuden parantamisessa. Viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana Uudenmaan talouskasvusta 60 prosenttia on syntynyt osaamisintensiivisten palvelualojen kasvusta.
Toimialarakenteen monipuolisuus auttaa suojautumaan talouden häiriöiltä
Vaikka Uudellamaalla palvelualojen merkitys on jatkuvasti voimistunut, voidaan maakunnan toimialarakennetta pitää edelleen monipuolisena. Alueiden toimialarakenteen monipuolisuutta mittaavan HHI-indeksin perusteella Uudenmaan toimialarakenne on Suomen maakunnista monipuolisin.
Monipuolinen toimialarakenne on Uudenmaan vahvuus, sillä taloudellisen kasvun nähdään usein tapahtuvan tehokkaimmin monipuolisen ja paljon erilaisia yrityksiä sisältävän toimialarakenteen pohjalta. Ajatus perustuu siihen, että tiedon vaihtaminen erilaisten yritysten välillä synnyttää uudenlaisia talouskasvua luovia innovaatioita.
Monipuolinen ja hajautunut toimialarakenne tarjoaa myös erikoistumista vahvemman kyvyn suojautua talouden ulkoisilta häiriöiltä. Alueet, joiden toimialarakenne on hyvin erikoistunut ja joiden menestyminen on riippuvainen muutaman avainyrityksen toiminnasta, ovatkin haavoittuvaisempia talouden häiriöille.
Viime vuosina Uudenmaan elinkeinorakennetta ovat monipuolistaneet lukuisat alueella syntyneet uudet kasvuyritykset sekä alueelle sijoittuneet kansainväliset yritykset. Uudenmaan yrityssektorille onkin tunnusomaista, että yrityskanta on kohtalaisen nuorta, mutta myös nopeasti uusiutuvaa.
Yritystoiminnan uusiutuminen tärkeää rakennemuutoksiin sopeutumisessa
Yritystoiminnan uusiutumista voidaan mitata niin sanotulla luovan tuhon indeksillä, jossa suhteutetaan aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä koko yrityskantaan. Uudenmaan yritystoiminnan uusiutuminen näyttäisi olevan selvästi nopeampaa kuin muissa Suomen maakunnissa.
Nopeasti uusiutuva yrityskanta yhdistetään tyypillisesti alueen kykyyn sopeutua talouden rakennemuutoksiin, joiden myötä vanhentunut ja tuottamaton toiminta lakkaa ja korvautuu uusilla kasvavilla aloilla.
Uudenmaan elinkeinorakenteessa useita suotuisia elementtejä
Uudenmaan toimiala- ja yritysrakenteesta on siis tunnistettavissa useita aluetalouden kannalta otollisia piirteitä. Ensinnäkin maakunnan toimialarakenteen monipuolisuus saa aikaan osaamisen ja innovaatioiden leviämiseen liittyviä positiivia ulkovaikutuksia, mutta myös tarjoaa alueelle vahvan vastustuskyvyn talouden ulkoisia häiriöitä vastaan.
Nopeasti uusiutuva yrityskanta puolestaan viestii alueen kyvystä sopeutua haasteisiin, joita talouden rakenteiden jatkuva murros asettaa.
Lisäksi maakunnan avainosaaminen näyttäisi löytyvän etenkin osaamisintensiivisiltä palvelualoilta. Niiden merkitys ei ole viime vuosina rajoittunut pelkästään niiden asemaan keskeisinä kasvualoina, vaan niillä on yhä tärkeämpi rooli taloudellisen kasvun luomisessa.
Lisätietoja:
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset
Tutustu myös näihin
Uutinen
25.4.2024
Työllisyyden tiekartan valmistelu on käynnistynyt
Olemme käynnistäneet Uudenmaan työllisyyden tiekartan laadintatyön. Tiekartan tavoitevuosi on 2030. Se tulee sisältämään työllisyyden nostamiseen ja parempaan työelämään tähtääviä toimenpiteitä Uudenmaan erityispiirteet huomioiden. Työtä ohjaa Uusimaa-ohjelman strateginen tavoite 80 prosentin työllisyysasteesta vuonna 2030.
Uutinen
22.4.2024
Työryhmissä ahkeroidaan, jotta TE-palvelut siirtyvät sujuvasti kunnille
Uudenmaan liiton luotsaama TEPA24 Uusimaa -hanke tukee kuntia ja Uudellemaalle muodostuvia yhdeksää työllisyysaluetta, jotta työ- ja elinkeinopalvelut toimivat saumattomasti myös uudistuksen jälkeen.