Uudenmaan ilmastotyössä on otettu edistysaskelia, mutta tahtia on kiristettävä
Uudenmaan ilmastotyö on edennyt merkittävästi viime vuosina, mutta Uudenmaan liiton tuore katsaus osoittaa, että vuodelle 2030 asetettu ilmastotavoite on tämänhetkisten toimien ja kehityksen valossa karkaamassa. Arvio pohjautuu kattavaan dataan päästökehityksestä, toimenpiteistä ja alueen resurssitilanteesta.
Uudenmaan käyttöperäiset päästöt ovat laskeneet vuoden 2005 tasosta 38 prosenttia. Tavoitteena on vähentää käyttöperäisiä päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Maakunnassa on toteutettu erityisesti energiasektorilla useita tärkeitä hankkeita ja innovatiivisia ratkaisuja jotka näkyvät päästökehityksessä. Viimeisin vuosipudotus päästöissä oli peräti 15 prosenttia.
Käyttöperäiset päästöt ovat hiilineutraaliustavoitteen näkökulmasta pääasiallinen seurantatyökalu ja kytkeytyy kansallisiin ilmastotavoitteisiin. Sen sijaan kulutusperäisille päästöille kansallisia tavoitteita ei ole asetettu.
Uudenmaan hiilinielut pohjautuvat tällä hetkellä Uudenmaan alueen metsiin, joiden käsittelyllä on merkittävä rooli jatkossa. Päästöjen kompensaatiosta ei ole vielä yhteisesti hyväksyttyä mallia, joten keskustelua siitä tulee jatkaa.
Uudet toimet, tiivis yhteistyö ja riittävä rahoitus onnistumisen edellytyksinä
Juuri valmistunut Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartan toimenpideohjelma tarjoaa katsauksen alueen kuntien päästökehityksestä ja ilmastotavoitteista. Lisäksi toimenpideohjelma sisältää laajan näkymän alueen hiilineutraaliustavoitteen kehitykseen, ilmastotyön toimenpiteisiin ja toimintaympäristöön.
– Katsaus osoittaa, että ilmastotyö etenee lähivuosina kaikilla tiekartan painopistealueilla. Toimet eivät kuitenkaan riitä päästövähennystavoitteen saavuttamiseen. Onkin tärkeää sekä toteuttaa nykyisiä toimia että tunnistaa ja käynnistää uusia. Erityisesti tarvitaan laajoja monien toimijoiden yhteistyöhankkeita. Haasteena on viime vuosina hiipunut ilmastotyön rahoitus, mikä hankaloittaa työtä tulevina vuosina, toteaa johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Uudenmaan ilmastotyön ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että valmistelussa olevat kansalliset Energia- ja ilmastostrategia ja Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU tarjoavat lisätoimia, rahoitusta ja tukea ilmastotyön toteutukseen.
Ilmastotyötä Uudellamaalla vauhditetaan
Uudenmaan liiton tärkeimmät työkalut alueellisen hiilineutraaliuden edistämiseen ovat maakuntakaava, liikennejärjestelmätyö ja aluekehittämisen hankkeet. Uudenmaan liiton roolina on myös aktiivinen toiminta yhteistyöverkostoissa, uusien alueellisten verkostojen rakentaminen sekä tiedon tuottaminen ja jakaminen.
Kiertotalouden edellytyksiä puolestaan luodaan ja vahvistetaan maankäytöllisin keinoin maakuntakaavassa ja rakentamalla kiertotalousekosysteemejä materiaalivirtojen ympärille. Uudenmaan liitto toimii alueellisen yhteistyön käynnistäjänä ja edistää kiertotalouden toimijoiden verkostoitumista.
– Ilmastotyössä monet teemat ovat läpileikkaavia ja toisiinsa kytkeytyviä. Käynnissä oleva VISIO-vaihemaakuntakaavan laatiminen huomioi laajasti sekä maankäyttöön ja rakentamiseen että energiaan ja kiertotalouteen liittyviä teemoja. Vaihemaakuntakaava tukee valmistuessaan vihreän siirtymän toimintojen sijoittumista alueella. Myös huoli luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on tunnistettu ja nousee mukaan kaavaan, toteaa aluesuunnittelun johtaja Mari Siivola Uudenmaan liitosta.
Kulutusperäiset päästöt pienessä laskussa
Suomen ympäristökeskus Syken juuri julkaisemat kulutusperäiset päästölaskennat kertovat, että Uudenmaan asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet hieman ollen 9,5 tCO2/asukas vuonna 2019. Laskentojen mukaan asukkaiden kulutus on peräti noin 80 prosenttia. Kuntien investointien päästöissä näkyvät rakentamisen päästöt, jotka ovat merkittäviä Uudellamaan kunnissa, Vuonna 2019 ne olivat 0,8 tCO2e per asukas, josta julkisen rakentamisen osuus on noin 30 prosenttia.
Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta huomioi myös kulutusnäkökulman ja tunnistaa siihen toimenpiteitä. Sen keinovalikoima linkittyy esimerkiksi älyteknologiaan, matkailuun ja kulttuuriin sekä hankintoihin, joiden muutosvaikutus on suuri.
Lisätietoja:
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
julkaisu
Yhteistyöllä kohti hiilineutraaliutta -toimenpideohjelma
Uudenmaan liiton julkaisuja E 258
2024
Yhteistyöllä kohti hiilineutraaliutta -toimenpideohjelmaTutustu myös
Hiilineutraali Uusimaa 2030
Maakunnan ilmastotyötä linjaa Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta, jossa olemme tunnistaneet ilmastotyön painopisteet ja yhteiset tekemisen paikat. Olemme määritelleet työlle kuusi painopistettä sekä toimintalinjaukset.
Tutustu myös näihin
Uutinen
16.4.2025
Uusi hanke käynnistyy: Kunnille luvassa tukea ja pilotteja kiertotalouteen Uudellamaalla ja Pirkanmaalla
Uusimaa ja Pirkanmaa keskittyvät tulevina vuosina tukemaan kuntia kiertotaloustavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Kiertotalous on kunnille keino saavuttaa ilmastotavoitteita ja säästää materiaaleissa ja kustannuksissa sekä luoda elinvoimaa ja huoltovarmuutta alueelle.
Artikkeli
16.4.2025
Ilmastokasvo Ekaterina Ikonen kehittää Keski-Uudenmaan ilmastotyötä niin verkostoissa kuin pellonpientareellakin
Vuoden 2025 alussa ympäristöpäällikkönä aloittanut Ekaterina Ikonen vetää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelutiimiä. Kasvavalla ja monimuotoisella Keski-Uudellamaalla tehdään ilmastotyötä metsien, vesien, maatalouden, taajamien sekä rakentamisen ja rakennuksien parissa.
Uutinen
14.4.2025
Uudenmaan kiertotalouslaakson tarinoita – Tutustu Uudenmaan matkaan kohti kiertotaloutta
Kiertotaloussiirtymä on edistynyt viime vuosina usealla sektorilla. Uudellamaalla tärkeänä yhteistyöalustana kiertotalouden ratkaisuille on toiminut vuonna 2023 perustettu Uudenmaan kiertotalouslaakso. Kiertotalouslaakson ensimmäisten hankevuosien kohokohtia on nyt koottu Kiertotalouslaakson tarinoita -julkaisuun, joka nostaa esiin sekä sektoreiden kuulumisia että alueen kiertotalouden tekijöitä.
Artikkeli
10.4.2025
Perinteistä ammentaminen ja luonnonmateriaalien kehittäminen tarjoavat ratkaisuja rakentamisen kestävyyskriisiin
Nykyrakentaminen nojaa vahvasti teräs- ja betoniteollisuuteen, jotka aiheuttavat noin 15 prosenttia maailman vuotuisista ilmastopäästöistä. Lisäksi rakennussektori on vastuussa puolesta maailman vuotuisesta neitseellisten materiaalien kulutuksesta. Suomessa rakentaminen aiheuttaa vuosittain kolmanneksen ilmastopäästöistä. Rakennussektorin kestävyysmurroksella on tulenpalava kiire: ilmastokriisi ei ole ratkaistavissa ilman sitä.