Uudenmaan joutomaiden metsityspotentiaali tarkastelussa
Climate-KIC-ohjelmaan osallistuneiden ilmastoasiantuntijoiden ryhmätyössä ratkottiin Uudenmaan liiton ja Inkoon kunnan asettamaa haastetta, joka liittyi joutomaiden metsitykseen.
Työn tarkoituksena oli tutkia, miten kunnan omistamista maa-aloista voitaisiin alustavasti tunnistaa potentiaalisimmat metsitykseen sopivat alueet, ja kohdistaa näin konkreettisten metsityshankkeiden vaatimien luontoarvojen selvitysten resursseja oikein. Ryhmä lähestyi haastetta laajan haastattelukierroksen ja paikkatietoanalyysin kautta.
Ryhmä havaitsi, että joutomaihin liittyvät päätökset ovat hyvin monitahoisia ja metsityshankkeet vaativat pitkiä selvitys- ja päätöksentekokierroksia, muun muassa ympäristövaikutusten osalta – kaikki joutomaat eivät nimittäin ole joutilaita, vaan biologisen monimuotoisuuden näkökulmasta tärkeitä keitaita. Matkan aikana selvityksen fokus laajenikin pohdintaan siitä, miten joutoalueet määritellään ja miten niiden kehittämistä tulisi Uudellamaalla tarkastella.
Ryhmän ja Uudenmaan liiton alustavien selvitysten perusteella Uudellamaalla metsitykseen mahdollisesti soveltuvat joutomaat ovat kohtalaisen vähäisiä. Metsitys ei siten kovin suuressa määrin voi lisätä Uudenmaan metsien hiilinielua, eikä se voi laajassa mitassa paikata metsäkadon vaikutuksia. Kokonaisuudessaan metsityspotentiaalia on noin 5000 hehtaaria, mikä vastaa suuruusluokaltaan viiden viimeisen vuoden metsäkatoa (lähde: Suomen Metsäkeskus).
Joutomaa ei ole tyhjä taulu
Joutomaasta tulee helposti mieleen kivierämaa tai heinittynyt pelto, mutta tosiasiassa joutomaat saattavat olla biodiversiteetiltään hyvinkin monimuotoisia ympäristöjä. Selvityksessään ryhmä tutki, millaisia reunaehtoja erilaiset säädökset ja tukimuodot asettavat metsitettävien alojen valinnalle. Lainsäädäntö ohjaa metsitystä alueille, jotka eivät ole aktiivisessa viljelykäytössä, perinnebiotooppeja tai muun suojelun tai tuen piirissä.
Luonnonolojen näkökulmasta metsitykseen ja muuhun ennallistamiseen erityisen hyvin soveltuvia joutomaita voi haarukoida maalajin ja kosteusolojen perusteella. Etenkin maalaji vaikuttaa voimakkaasti siihen, millainen kasvusto maa-alalle syntyy.
Paikkatietoanalyysien ja Zonation-menetelmän avulla voidaan tunnistaa alueita, joiden metsitys tuottaa eniten etuja biodiversiteetin näkökulmasta. Lopullinen arvio metsityksen vaikutuksista on kuitenkin tehtävä paikkakohtaisesti asiantuntijan toimesta.
Metsityksen on oltava pitkäjänteistä, sillä metsäalan biodiversiteetti kehittyy vasta vuosikymmenten kuluessa. Tässä suhteessa tärkeää on myös syntyvän metsän kestävä hoito ja lajirikkauden vaaliminen myös puuston osalta. Ryhmä havaitsi, että pienilläkin muutoksilla, esimerkiksi kiertoajan pidentämisellä, voi olla suotuisia vaikutuksia metsäalueiden hiilitaseeseen.
Kuntametsien kestävyys on monen tekijän summa
Ryhmä pohti myös metsien monikäyttöä. Etenkin rakennetuilla alueilla ja niiden läheisyydessä metsien ja metsitysalojen luonnetta on hyvä pohtia laajan osallisten joukon kanssa. Rajoja tiukasti suojeltujen metsäalueiden ja virkistysmetsien välillä voitaisiin liudentaa niin, että metsien tarjoamat ekosysteemipalvelut voitaisiin esimerkiksi pienillä kulkua ja luonnon lukemista helpottavilla rakenteilla tuoda kuntalaisille helpommin lähestyttäviksi ja ymmärrettäviksi.
Myös taimikkovaihetta kannattaa hyödyntää innovatiivisesti, esimerkiksi rakentamalla alueelle metsityksestä ja sen hyödyistä kertovia luontopolkuja. Sopivilla kohteilla metsäalue voisi olla vaikka metsäpuutarha, hedelmäpuineen ja marjapensaineen.
Kuntien omistamien joutoalueiden metsitykseen on olemassa yritys- tai järjestövetoisia ratkaisuja. Yksityiset metsänomistajat voivat ottaa metsissään käyttöön ilmastomyönteisiä hoitomuotoja tai hyödyntää valtion metsitys- ja hoitotukia. Sopivilla alueilla virkistykseen ja matkailuun soveltuvia metsäalueita voi olla mahdollista suojella myös suorilla matkailuyritysten ja metsänomistajien välisillä hoitosopimuksilla.
Uudenmaan liitto jatkaa keskustelua kuntametsien kestävistä käyttömuodoista
Pioneerien tekemä joutomaaselvitys on yksi osa keskustelua Uudenmaan metsien kestävästä käytöstä ja metsien roolista osana ilmastotyötä. Uudenmaan liitto kerää keväällä 2021 kuntien toiveita ja näkemyksiä kuntametsien kestävän monikäytön haasteista ja tietotarpeista, jotta voimme hakea niihin ratkaisuja yhdessä metsäalan ammattilaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Keskusteluissa ovat mukana niin metsäluonnon monimuotoisuuteen, metsien kestävän käytön, virkistyksen ja hiilen sidontaankin liittyviä näkökantoja. Tarkoituksena on auttaa Uudenmaan kuntia hallinnoimaan metsäomistuksiaan mahdollisimman kestävästi, ottaen huomioon kuntien metsiensä käytölle asettamat painotukset.
Jatkamme liitossa myös metsitykseen liittyvien kysymysten käsittelyä laajentamalla paikkatietotarkasteluja koko Uudenmaan alueelle.
Lue lisää joutomaista Pioneerien selvityksestä (englanniksi, pdf)
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Silja Aalto
Ympäristöasiantuntija
silja.aalto@uudenmaanliitto.fi
Luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö, viherrakenne ja ekosysteemipalvelut
Tutustu myös näihin
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.